Valtatiet ja silloisen terminologian mukaiset A-kantatiet numeroitiin vuonna 1938. Sen jälkeen numerointirintamalla oli pitkään hiljaista. Jonkin verran hienosäätöä tehtiin, mutta numerointijärjestelmä pysyi muuttumattomana 1960–1970-lukujen vaihteen tienoille saakka. Tuolloin loputkin maantiet saivat numeron, kolme-, neljä- tai viisinumeroisen.
Kolminumeroisten sarjan yläpäästä oli pieni alue varattu tilapäisille numeroille. Niitä käytettiin tilanteissa, joissa uusi valta- tai kantatiereitti oli rakenteilla tai vastikään valmistunut. Päätienumerointi oli ilmeisesti juhlallisen hallinnollisen prosessin takana ja siihen kului runsaasti aikaa. Tilapäisnumerointia ei merkitty maastoon, mutta esimerkiksi GT-tiekarttoihin se oli merkitty.
Valtatie 15 kulki alun pitäen Karjalan kannaksella Viipurin ja Rajajoen välillä. Se jäi kokonaisuudessaan luovutetulle alueelle. Numero 15 oli käyttämättömänä neljännesvuosisadan ajan ennen kuin uusi reitti Kotkan ja Mikkelin välillä sai tämän numeron 1970-luvulla.
Haminan ja Kouvolan välillä kulki Sippolan kautta kantatie 60, joka vanhana kylätietä vaati pientä laittoa. Sitä ei ruvettu sen ihmeemmin oikomaan, vaan seiskatieltä Karhulan ja Haminan puolen välin tienoilta ruvettiin rakentamaan uutta tietä Kouvolan itäpuolelle. Aikansa tienrakennuksen tapaan tätä osuutta tehtiin lähes kymmenen vuotta 1950- ja 1960-luvuilla. Suomen tiekartta vuodelta 1965 kertoo, että vanha soraränni oli edelleen numeroitu tieksi 60, vaikka uusi tie oli lähes valmis.
Vuoden 1969 tiekartassa numero 60 on siirtynyt uudelle tielle.
Nyt paljastetaan vastaus otsikon kysymykseen: Kouvolan ja Ristiinan välinen osuus tulevaa valtatietä 15 sai tilapäiseksi numerokseen 977.
Marraskuussa 1970 Helsingin Sanomat uutisoi uusista valta- ja kantateistä. Valtateiksi julistettiin ysitien uusi linjaus Aurasta Humppilan kautta Tampereelle ja tien jatko Kuopioon sekä valtatie 15 Kotka-Kouvola-Kotka.
Yhtenä uutena kantatienä oli ensimmäinen päätie Pieksämäelle, kantatie 72 Mikkelistä. Sitäkin rakennettiin pitkään ja hartaasti: Haukivuoren ja Pieksämäen välillä 1960-luvulla ja Mikkelin ja Haukivuoren välillä 1960-luvulla. Eteläisellä osuudella silläkin oli tilapäinen numeronsa, 978.
Tilapäisten numeroiden ottaminen 9xx-sarjan yläpäästä ei ollut johdonmukaisesti noudatettu sääntö. Esimerkiksi nykyinen valtatie 23 Jyväskylän länsipuolella oli numeroltaan 600 ennen kuin tiestä tuli kantatie 65 ennen nimeämistään valtatieksi 23. Tätä risteävä Oriveden–Mäntän–Keuruun tie kantoi ennen vuonna 1977 tapahtunutta nimeämistään kantatieksi 58 numeroa 341.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti