Liikenneministerin posti lienee hallituksen turhauttavimmasta päästä. Tekisi mieli näyttää, mutta hallituspuolueiden ykkösketju komentaa istumaan nurkassa, pitämään suu kiinni ja ennen kaikkea olemaan esittämättä mitään, mikä maksaa. Tavoitteenahan on rapistuttaa tieverkko kehitysmaatasolle.
Tällaisissa tilanteissa on Suomessa silloin tällöin turvauduttu numerologiaan: Vaihdetaan tien numero parempaan ja odotellaan Suuren Kurpitsan tuloa, jospa se toisi investointirahaa, koska onhan sietämätöntä, että laatu ei vastaa luokitusta.
Kouluesimerkki tästä on valtatie 18, jota liikenne- ja viestintäministeriö on kohta 30 vuotta työntänyt kuin käärmettä pyssyyn Vaasan ja Jyväskylän väliseksi ykkösreitiksi. Tämän kolmikymmenvuotisen sodan kestäessä Suurta Kurpitsaa ei ole kuulunut, mutta sitäkin enemmän irvistelyä muun muassa Teillä ja Turuilla ‑blogissa.
Seuraava numerologinen operaatio tehtiin ministeri Anu Vehviläisen johdolla. Valtatie 17 muutettiin valtatieksi 9 siinä toivossa, että tie parannettaisiin. Muutos astui voimaan vuonna 2010. Tielinjalla ei sielläkään Suuri Kurpitsa ole käynyt. Poikkeuksena on Jännevirran silta, joka oli pakko uusia, kun vanha rupesi hajoamaan käsiin. Tätä hanketta sorkki myös Teillä ja Turuilla artikkelissa Epätoivoista.
(Savonlinnan taidelukion kasvatin Vehviläisen toinen liikenneministerin saavutus oli investoida 42 miljoonaa Savonlinna-Huutokosken rataan, joka muutamaa vuotta myöhemmin tarpeettomana katkaistiin.)
Kesällä 2011 Teillä ja Turuilla artikkelissa E16 otti kantaa norjalaisruotsalaiseen hankkeeseen viitoittaa Oslon ja Gävlen väli eurooppatieksi, vaikka reitti on mutkainen ja kapea.
Tämän artikkelin lopussa oli vitsinä heitetty ajatus jatkaa E16 Suomessa Porista Joensuuhun. Ei pitäisi heitellä mokomia vitsejä, koska ne ovat vaarassa muuttua todeksi.
Ministeriö ja ministeri Lulu Ranne ovat tulleen julkisuuteen uudella numerologisella aloitteella: Muutetaan reitti Rauma-Tampere-Lahti-Kouvola-Kotka E16-tieksi. Laitetaan siis nykyisten teiden 12 ja 15 numeroiden alle lisää peltiä. Tampereella E16 kuitenkin erkanisi valtatiestä 12 ja reititettäisiin keskustatunnelin asemesta ohikulkutietä.
Muutosta toki perustellaan ylevillä sanankäänteillä.
Liikenne- ja viestintäministeriössä tarkastellaan isoa kuvaa ja koko maan etua. Suomen liikenneverkko on yhdistettävä vahvemmin osaksi länsimaista liikennejärjestelmää turvallisuus, talous ja huoltovarmuus huomioiden, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.
Ehdotamme E16-tien jatkamista Suomen puolelle. Muutos vahvistaisi yhteyksiä länteen tiivistämällä entisestään Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä ja korostamalla satamien roolia. Lisäksi muutos painottaisi Suomen sisäisen itä-länsi-suuntaisen liikenteen merkitystä, ministeri Ranne jatkaa.
Teillä ja Turuilla jää pohtimaan tienumerokilpien korrelaatiota turvallisuuteen, talouteen ja huoltovarmuuteen. Niihin eivät riittäne punavalkoiset numerot.
Ilmeisesti myös laivat osaavat paremmin navigoida tätä Selkämeren leveimmän kohdan ylittävää reittiä, kun satamissa ovat kilvet eurooppatielle.
Asiassa on se mielenkiintoinen seikka, että reitti Raumalta Kotkaan Turun kautta on ajoajaltaan 45 minuuttia lyhyempi ja 15 kilometriä lyhyempi kuin ehdotettu E16, ja on suurelta osaltaan moottoritietä.
6 kommenttia:
Miksi Kotka? Miksi Rauma? Eivätkö kumpikin jo ole eurooppatien varrella?
Niin ja miksi sitten tuossa "vaihtoehtouniversumin" tapauksessa päättää tie Joensuuhun? Ihan hyvinhän sitä voisi jatkaa vielä Ilomantsiin ja miksei aina Hattuvaaraan saakka, jotta Euroopan Unionin mantereinen itäisin pistekin saataisiin mukaan. Hattuvaarasta pidemmälle ei oikein voi enää jatkaa, koskapa sekä pohjoiseen että itään mennessä päällyste loppuu.
Pari kesää takaperin tuli muuten ajettua tuo seututie 522 Lieksasta Ilomantsiin, ihan vain tuon itäpisteen takia. Erityisesti on jäänyt mieleen Lieksan suunnasta ajaessani miten helpottunut olin kun "päällystetty" tie päättyi ja alkoi soratieosuus. Kun päällyste on huono se on todellakin huono, eikä sitä ihan helpoin (=halvoin) konstein enää kuntoon saa.
Eurooppateiden "rakentaminen" omaan vaalipiiriin on sinänsä halpaa siltarumpupolitiikkaa, se kun ei vaadi kuin tilauksen liikennemerkkipajalle. Eiköhän tällä äänet ole varmistettu taas seuraavalle vaalikaudelle.
Eli sitten vuoden 1938 ei ole muuttunut mikään. Olemassa olevien polkujen numeroarvonta ei tehnyt kurjista urista valtateitä yhtään sen enempää tuolloin, kuin tänäänkään.
Nykyinen hallitus ei harrasta pelkkää numerologiaa tuolle reitille. Sekä Lahden ja Kouvolan että Kouvolan ja Kotkan välille on luvattu merkittävä rahoitus parannushankkeisiin vielä tämän vuoden aikana.
Mutta mikä on muna ja mikä on kana? Vt12:n ja vt15:n remontit ovat olleet suunnitteilla pitkään.
E16:n tärkeydestä kertoo, ettei sen varrella ole Ruotsin eikä Norjan tulliasemaa. Ainoa rajan ylittävä E-tie jolta puuttuu.
Lähetä kommentti