Vanha silta kesti kuin kestikin kuormituksen loppuun saakka, vaikka raskaan liikenteen yrittäjät yrittivätkin liata oman pesänsä ja pilata bisneksensä rikkomalla rajoituksia.
Etenkin ilmakuvista näkee uuden ja vanhan sillan valtavan kokoeron.
Historia toistaa itseään. Vuonna 1963 valmistunut riippusilta oli jänneväliltään Suomen pisin silta. Pääjänne on 220 metriä. 1990-luvulla valmistuivat Kärkisten silta (240 metriä) ja Raippaluodon silta (250 metriä). Nyt valmistunut uusi silta palauttaa pisimmän jännevälin Kirjalansalmeen: pääjänne on 265-metrinen.
Kuten kuvastakin nähdään, aiempaan tapaan sillan kokonaispituudesta säästettiin sulkemalla salmi pitkällä penkereellä. Penkereen ensimmäinen versio on rakennettu jo vuonna 1926, kun lossiväliä lyhennettiin. 1960-luvun rakennustöiden yhteydessä pengertä laajennettiin ja se imaisi Sälstenin saaren sisuksiinsa. Penkereellä on mittaa noin 320 metriä eli jonkin verran enemmän kuin itse sillalla. Vanhan sillan purkutyöt alkavat uuden valmistuttua ja siinä yhteydessä myös penger puretaan. Veden laadun ennakoidaan paranevan.
Peruskartta vuodelta 1955 ajalta, jolloin salmessa oli ponttonisilta
Purkutöihin arvioidaan kuluvan vuoden verran. Itse teräsrakenteen purulle on aikaa huhtikuun 2026 loppuun. Vapun aattona on tarkoitus avata uudelleen rakennustöiden ajan suljettuna ollut vesiväylä. Väylän alikulkukorkeus kasvaa 11 metristä 16 metriin.
4 kommenttia:
Enää teiden avaamiset eivät ole samanlaisia spektaakkeleja nauhanleikkaamisineen kuin mitä ne muinoin olivat. Jos joku seremonia pidetään, se voi olla vasta tien avaamisen jälkeen, kun osallistujien kalentereihin sattuu sopimaan.
Liikenne- ja viestintäministeri on saanut aika paljon runtua mm. ysitien Alasjärvi - Käpykangas -rahoituksen junailuyrityksestä ja riita on edelleen kesken. Häntä ei nyt ehkä haluta päästää median eteen laukomaan riitaa vielä lisää eskaloivia kommentteja.
Ponttonisillan aikaan rantautumiskohta Kuusistoon ei todellakaan ole ollut optimaalinen. Rinnevarjosteesta voi päätellä tuon rantautumiskohdan sijainneen aivan nyt purettavan sillan länsipuolella.
Tuo jyrkkä mutka ennen lossirantaa oli tuohon aikaan turvallisuustekijä. Raskaiden ajoneuvojen jarrut olivat mitä olivat ja jyrkkä alamäki kohti rantaa tuotti onnettomuusriskin. Vakamimmat lossionnettomuudet ovat sellaisia, joissa bussi on ajanut rannalta lossin puomien lävitse veteen. Satavan lossin tapaus (vajaan kahdeksan kilometrin päässä Kirjalansalmesta muuten) vuonna 1940 taitaa edelleenkin olla Konginkankaan jälkeen pahin siviilimaantieliikenteen onnettomuus maassa. Siellä menehtyi 17 henkilöä. Vastaavankaltainen sattui 69-tiellä Kivisalmessa vuonna 1956 ja uhreja oli 15.
Ponttonisilta vuosina 1950-1963 Kirjalansalmessa oli aivan lossiväylän vieressä tämän länsipuolella.
Kokonaisprojektia voidaan pitää suht onnistuneena, kun samassa yhteydessä lyhyellä matkalla on uusittu kolme merkittävää siltaa. Ja neljäskin alkaa rakentumaan vastikään päätetyn Kurkela-Kuusisto oikaisun myötä, joka lähtee heti Kirjalansalmen uuden sillan pohjoispäästä.
Lähetä kommentti