Väylävirastolla on varsin tarkat ohjeet tietöiden ja päällystystyömaiden liikennejärjestelyistä. Asfaltoinnin jälkeisiä nopeusrajoituksia koskevat muun muassa seuraavat ohjeet:
Kaksiajorataisilla teillä käytetään päällystämisen jälkeen tien pysyvää nopeusrajoitusta, jos tiemerkinnät säilyvät ennallaan. Pysyvää tiekohtaista rajoitusta voidaan käyttää myös silloin, kun uudelleen päällystetyn ajokaistan tummempi väri osoittaa selkeästi eri ajokaistojen eron.
Katsotaanpa, kuinka hienosti ohje toimii. Kirkkonummella ja Espoossa on päällystetty ykköstien vasenta kaistaa. Päiväsnäöllä ei ole mitään epäselvyyttä siitä, missä kaistat kulkevat, vaikka lopullista keskiviivaa ei vielä ole käytykään sutimassa.
On sunnuntai, jono liikkuu varsin rauhallisesti, pääosin hieman rajoituksen alle, nopeutta 110–115 km/h. Työt eivät ole käynnissä ja yhtäkään työkonetta ei ole tiellä. Siitä huolimatta nopeusrajoitukset on pudotettu sataseen.
Kuten arvata saattaa, yksikään ei rajoitusta noudattanut.
Nopeusrajoituspelisäännöillä on vissi tarkoituksensa. Etenkin pimeällä tai sateella puuttuvat kaistaviivat voivat olla ongelma. Mutta nyt kaistaviivojen paikat olivat jo näkyvissä, kaistojen sävyero todella selvä, päiväsaika, kirkas auringonpaiste ja vieläpä vaihtuvat nopeusrajoitukset. Vaihtuvat rajoitukset voitaisiin napsautuksella laskea alemmas, jos tilanne vaatisi.
Aika usein vetäydytään Säännön taakse. Etenkin julkishallinnon töissä jos Sääntö ja järjenkäyttö ovat vastatusten, järjenkäyttö häviää aina. Tässä Säännössä vieläpä annetaan mahdollisuus käyttää järkeä, mutta eipä siihen mahdollisuuteen kukaan näköjään tarttunut.
2 kommenttia:
Tässä vaikuttaa nyt yhdessä useampi suomalainen eetos. Yksi on tämä, että työmaalla ei tarvitse välittää tienkäyttäjälle aiheutetuista haitoista. Toinen on järjenkäytön yleinen kielto. Kolmantena on periaate, että nopeusrajoituksen alentamisesta ei ole koskaan haittaa. Jos rajoitus on ollut 100, se voi yhtä hyvin olla 80, koska "kyllä silläkin ehtii perille". Sen jälkeen sen voi alentaa 60:een, koska "kyllä silläkin ehtii perille". Mutta sitten se voi olla 40, koska "kyllä silläkin ehtii perille". Sama "kyllä silläkin ehtii perille" riittää kuittaamaan minkä tahansa vastaväitteen. Aina voi alentaa.
Tienpitäjän ja tienkäyttäjän vastuun sekä suhdetta että rangaistavuutta olisi jo korkea aika muuttaa. Tienkäyttäjän ankara vastuu tarkoittaa käytännössä aina esimerkiksi sitä, että nopeusrajoitusta on noudatettava, vaikka sille ei olisi mitään asiallista perustetta. Ja vastaavasti tienpitäjä ei _käytännössä_ saa koskaan mitään sanktiota huolimattomasti tai vaikkapa edes tahallaan liian alhaiseksi merkitystä nopeusrajoituksesta.
Päällystystöiden jälkitilanteissa esitetty tapaus on tilanteena enemmänkin vallitseva kuin poikkeus. Tiellä liikkuvan asiaa ei tällä hetkellä käytännössä edistä mikään taho. Autoliittokin keskittyy lähinnä kilpailemaan vakuutusyhtiöiden kanssa.
Lähetä kommentti