Liikenneympäristön turvallisuus lähtee usein pienistä teoista, ei pelkästään suurista investoinneista.
Ruotsissa liikennekuolleisuus per liikennesuorite on selvästi alhaisempi kuin Suomessa. Isoja rahoja on laitettu pääteiden muuttamiseksi keskikaiteella varustetuiksi ohituskaistateiksi ja tämä on merkittävin yksittäinen tekijä. Mutta vaikutusta on myös sillä, että ruotsalainen liikennekulttuuri on Suomeen verrattuna varsin rento ja hampaat irvessä omista ns. oikeuksista kiinni pitäminen on hieman harvinaisempaa.
Mutta myös pikku jutuilla saadaan tuloksia aikaan. Esimerkki on teiden 44 ja E45 risteyksestä läheisten naapurusten Vänersborgin ja Trollhättanin välimaastosta. Tiet ovat 2+1-kaistaisia moottoriliikenneteitä. Risteys on trumpettimallinen eritasoliittymä. Uddevallan suunnasta saavuttaessa 44-tietä pohjoiseen Vänersborgiin vievä silmukkaramppi on geometrialtaan jossain määrin haastava. Vaikeusastetta lisää risteyksen tuleminen eteen hieman yllättäen, eikä vähiten siksi, että ennakkoviitoissa vihjaistaan tien jatkuvan eteenpäin.
Siksi rampissa on nopeusrajoitus ja rautalangasta väännettynä nopeusrajoituksen syy: tiukka ramppi.
Asiana pieni, mutta kun rajoitus on alhainen ja syy kerrottu vähintään selvästi, merkin vaikutus on vahva. Ja onhan varovaisuuteen aihettakin. Näkyvyys ramppiin on huono, eikä ole helppoa ennakoida, että kaarre tiukkenee edessäpäin.
Toki Suomessakin tiukoissa rampeissa saattaa olla varoituksia, mutta enempi satunnaisesti.
Esimerkkimme on Kehä III:n ja ykköstien liittymästä, jossa tiet risteävät sen verran pienessä kulmassa, että puolisuorakin ramppi tekee yli 180 asteen kaarroksen ja on paikkaa tuntemattomalle hieman yllättävä. Merkki sinänsä on aivan asiallisena. Se on kuitenkin geneerinen, eikä tarjoa niin täsmällistä tietoa kuin ruotsalainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti