Liikennemerkkien kielistä säädetään ns. käyttöasetuksessa eli valtioneuvoston asetuksessa liikenteenohjauslaitteiden käytöstä. Perussääntö on suomen ja ruotsin osalta yksinkertainen: Yksikielisissä kunnissa tekstit tällä kielellä ja kaksikielisissä kummallakin enemmistökielen ollessa ylempänä.
Kielilaissa on lisäksi viiden vuoden siirtymäkausi silloin, kun yksikielinen kunta muuttuu kuntajaon muutoksen takia kaksikieliseksi. Mitään siirtymäaikaa ei kuitenkaan ole säädetty silloin, kun kaksikielisen kunnan kielisuhteet vaihtuvat. Periaatteessa teippimiesten pitäisi olla töissä heti uudenvuodenyönä, mutta terveen järjen nimissä käytäntö on toinen.
Itäisellä Uudellamaalla tienpitäjä valtio ei ole jaksanut noudattaa näitä valtion asettamia säädöksiä. Pernaja ja Linjendal liitettiin Loviisaan jo yli 16 vuotta sitten vuonna 2010 ja näiden entisten kuntien alueet muuttuivat siten osaksi suomenkielisenemmistöisiksi. Kuitenkin kuutos- ja seiskatiellä näkyy suomenkielisenemmistöisen Loviisan alueella ennalleen jätettyjä viittoja enemmänkin.
Asiassa jännitysmomenttia lisää se, että mitään varsinaista logiikkaa merkeistä on vaikea löytää. Osa kilvistä on suomiruotsimallia ja osa ruotsisuomimallia. Esimerkkinä kaksi peräkkäistä etäisyyskilpeä, joiden välissä ei kulje entistä kunnanrajaakaan.
13 kommenttia:
Esimerkkejä riittää. Lohjalta puuttuu paljon ruotsinkielistä viitoitusta Lohjaan liitettyjen, aiemmin suomenkielisten Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan alueilta. Lohjahan on halunnut pysyä kaksikielisenä, vaikka ruotsinkielisten osuus ja määrä eivät siihen velvoittaisi.
Toinen sääntö mitä rikotaan jatkuvasti on tämä:
"Yksikielisessä kunnassa sijaitsevalla valta- ja kantatiellä sekä moottori- ja moottoriliikennetiellä olevassa opastusmerkissä käytetään kuitenkin kaksikielistä opastusta seuraavissa tapauksissa:
1) yksikielisessä ruotsinkielisessä kunnassa tien suuntaa ja erkanevaa suuntaa osoittavat opastusmerkit, jos viitoitettava kohde on yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa tai kaksikielisessä kunnassa, jossa suomi on enemmistön kielenä;
2) yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa tien suuntaa ja erkanevaa suuntaa osoittavat opastusmerkit, jos viitoitettava kohde on yksikielisessä ruotsinkielisessä kunnassa tai kaksikielisessä kunnassa, jossa ruotsi on enemmistön kielenä."
Esimerkiksi kantatiellä 52 esiintyy Tammisaareen ja Kemiöön osoittavia viittoja vain suomeksi.
Asiahan olisi pitänyt ratkaista tieliikennelain muutoksen yhteydessä niin, että suomenkielinen nimi olisi aina joka kunnassa ensiksi valkoisilla tikkukirjaimilla ja ruotsi sitten alla keltaisella tekstauksella. Ikään kuin Kreikan malli toistepäin. Vasta tajusin, että Gammelby ja Vanhakylä ovat sama paikka. No luonnollisesti. Gammel on vanha ja kylä by. Ulkomaalaiset varmaan luulevat, että Kouvola on ruotsiksi Kotka. Käytettäisiin edes kauttaviivaa HELSINKI/
HELSINGFORS
KOTKA
KOUVOLA
Ehkä se ero niiden kahden lähekkäisen etäisyystaulun välillä johtuu yksinkertaisesti siitä, että toinen niistä (se, jossa ruotsinkielinen nimi on ylempänä) on asetettu paikoilleen ennen kuntaliitosta eikä sitä ole myöhemmin vaihdettu, toinen taas on syystä tai toisesta jouduttu vaihtamaan sen jälkeen.
"Porttiteoria on näkemys, jonka mukaan miedompien tai laillisten päihteiden (kuten tupakan, alkoholin tai kannabiksen) käyttö johtaa myöhemmin vahvempien ja vaarallisempien huumausaineiden käyttöön." Samaa kaavaa voidaan soveltaa juridiikkaan, kun vähäpätöisiä rikkomuksia katsotaan täysin sormien läpi, kynnys isompien rikosten tekemiseen alenee.
Juridisissa asioissa yhteiskunnassa vallitsee vahva kaksoisnormi. "Kaksoisnormi (engl. double standard) tarkoittaa kaksinaismoralismia tai sääntöjen ja odotusten epäoikeudenmukaista soveltamista eri tavalla eri ihmisryhmiin, vaikka tilanne olisi täysin sama." Tässä kaksoisnormin käsite laajenee itse lainsäädäntöön. Joidenkin säädösten noudattamista valvotaan merkittävillä resursseilla ja lainsäädäntöä noudatetaan pilkuntarkasti ilman mitään poikkeuksia, Jokainen paljon autoileva tunnistaa tämän puolen. Ja vastaavasti meillä on säädöksiä, joiden noudattaminen ei käytännössä kiinnosta juuri ketään ja vieläpä niin, että jos joku tekisi asiasta rikosilmoituksen tai muuten puuttuisi asiaa virkatietä, häntä pidettäisiin häirikkönä ja turhamaisena oikeusvaltion resurssien tuhlaajana.
Tässäkään esimerkkitapauksessa en suosittele etenemään virkatietä, sillä saa itsellen vain hankalan ihmisen maineen. Joku poliitikko voi toki vaalien alla sortua moiseen omien intressiensä takia, mutta hänellä todennäköisesti on taskussaan RKP:n puoluekirja.
Jossain tuollaisessa voisi olla järkeä, joskaan en välttämättä haluaisi suomalaisiin opastusmerkkeihin enää lisää värejä; aikamoisia tilkkutäkkejä ovat joskus jo nyt. Lisäksi tikkukirjaimet ylipäätään olisi pitänyt korvata pienaakkosilla, toki siirtymäajan kanssa. (Toki uudet opastusmerkit ovat ainakin omasta mielestäni selkeämpiä kuin vanhat, mutta uudistuksessa olisi voitu olla rohkeampiakin.)
Mutta tuossa voisi olla sinänsä järkeä, että erikieliset paikannimet olisivat esimerkiksi eri fontilla tms. Kielten keskinäiseen järjestykseen koskeminen kyllä saattaisi aiheuttaa melkoisen kielipoliittisen myrskyn.
Ruotsalainen ajoi pyttislojo ja päätyi kumoon. Vanha sanaleikki. Torniåån on muuten ilmestynyt siltaremontin yhteydessä sininen kyltti E4 Sundsvall. Matkaa sinne on n. 650km, joten lienee samalla kauimmaksi opastava Suomen maaperällä seisova (virallinen) opastekyltti. Mainittakoon että saman sillan toisessa päässä on myös podiumille pääsevä viitta: Opaste Kilpisjärvelle jonne matkaa 459 kilometriä. Mutta onko se kakkos- vai kolmospaikan haltija. Oliko E18:n Turun päässä kuinka kaukana jo opastusta St. Petersburgiin?
Kuva Naantalista kohti Raisiota: https://maps.app.goo.gl/EtngMyK9tZsjVfPA9
Ruotsi viitoittaa pitkiä legejä. Koko 1590 km E4:ää on vain kolme viitoitusväliä, Helsingborg-Tukholma-Sundsvall-Haaparanta. Suomessa nelostie ja viitostie jakautuvat seitsemään viitoitusväliin.
Noissa pietarikylteissä on tehty selvä hajuarako. Harvat E18:n Kotkan länsipuolella sijaitsevat etäisyystaulut ovat nimenomaan E18:n kylttejä, ei asianomaisten valta- ja kantateiden. Seiskatien viitoitus Pietariin alkaa Kotkasta, mutta sekään ei ole systemaattista. Osalla risteävistä teistä ja jopa 15-tien suunnistustaulussa on viitoituskohteena Hamina.
357-tien liittymässä pohjoisesta tultaessa idän suuntaan viitoitetaan Pietariin ja etelästä Haminaan. Siis samassa risteyksessä. 15-tien liittymän jälkeinen etäisyystaulu mainitsee Haminan. Ensinmäinen numerolla 7 oleva etäisyystaulu Pietariin on vasta Haminan itäisen liittymän jälkeen.
Turussa E18 on nykyisin viitoitettu ohikulkutielle ja Raision kautta satamaan. Turkulaisessa opastuksessa Pietaria ei näy, eikä ohikulkutielläkään. Ensimmäinen ykköstien E18:n etäisyystaulu sinne on Kirismäen liittymän jälkeen, kun ohikulkutien liikenne on siirtynyt ykköstielle, 533 km.
Pisin viitoitusväli Suomessa on juuri Tornio-Kilpisjärvi. Kakkostila on tarkka: Rovaniemi-Kajaani 338 km ja Jyväskylä-Oulu 337 km. Kakkostilan arviointia vaikeuttaa se, että suunnassa Kajaani-Rovaniemi alkaa viitoitus Rovaniemelle vasta Kontiomäen kohdalla 5- ja 22-teiden risteyksessä ja ensimmäinen etäisyystaulu Rovaniemelle kertoo matkaksi 316 km.
Jälkimmäinen merkki sijaitsee Koskenkylän liittymästä itään ja Koskenkylä-Loviisa-väli muutettiin moottoritiliikennetiestä moottoritieksi vuonna 2013, minkä yhteydessä asennettiin runsaasti uusia merkkejä. Looginen selitys on siis, että kyseinen merkki on asennettu juuri noihin aikoihin, jolloin Pernajan kunta on ollut kuolleena ja kuopattuna jo useamman vuoden. Ensimmäinen merkki taas saattaa olla peräisin jopa neljännesvuosisadan takaa, jolloin moottoritie Porvoosta Koskenkylään valmistui.
Nelostien viitoitusvälit: Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu-Kemi-Rovaniemi-Ivalo-Utsjoki, viitostiellä Lahti-Mikkeli-Kuopio-Iisalmi-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi-Sodankylä.
Suomalaiset viitat ovat mielestäni sekavia ja vaikealukuisia juuri tuollaisen sekamelskan takia missä sekä kaksikielisä ja yksikielisiä nimiä, ja suomalaiseen hölmölä-tapaan, kaikki samalla fontilla/tyylillä eikä se riviväli-erokaan kovin selkeä ole, varsinkaan kovemmissa vauhdeissa..
Samaa mieltä Antin kanssa siinä että tuossa uudistuksessa unohdettin ehkä yksi tärkemmistä, eli viittojen lueattavuus tai pikemmin sen puute, jossa kaksikieliset nimet olisi syytä olla edes eri tyyleillä. Tuo tikkukirjottamminen pitäis kokonaan heittää roskiin. Ja jollei se kävisi niin edes TAMMISAARI Ekenäs tyylillä. Mutta ei.
Tätä tikkukirjainjuttua taidetaan kyllä nyt hieman ylikorostaa. Euroopassa tikkuja käyttävät Suomen lisäksi ainakin Ruotsi, Ranska, Italia, Tsekki ja kaikki Baltian maat. Itselle ei tule mieleen tapausta, että olisin eksynyt siksi, että en olisi kyennyt lukemaan paikannimitekstejä. Muista syistä kylläkin.
Uuden tieliikennelain mukaisissa liikennemerkkipiirustuksissa on tuplariviväli kohteiden välissä tilanteessa, jossa päälletysten on sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi. Luettavuutta lisäävät myös se, että B-tyypin suunnistustauluissa ei ole enää ruudukkoa ja että viittojen layout on väljempi. Muutoksella on lähes 20 vuoden siirtymäkausi, eli kannattaa seurailla, kun uusia suunnistustauluja ilmaantuu pikkuhiljaa.
Olisin sitä mieltä, että Suomessa viitoituksen ulkoasu on hyvää kansainvälistä tasoa. Viitoituksen ongelmat ovat muualla, kuten jatkuvuudessa ja sekopäisessä kaistaopastuksessa.
Lähetä kommentti