Liikennemerkkien kielistä säädetään ns. käyttöasetuksessa eli valtioneuvoston asetuksessa liikenteenohjauslaitteiden käytöstä. Perussääntö on suomen ja ruotsin osalta yksinkertainen: Yksikielisissä kunnissa tekstit tällä kielellä ja kaksikielisissä kummallakin enemmistökielen ollessa ylempänä.
Kielilaissa on lisäksi viiden vuoden siirtymäkausi silloin, kun yksikielinen kunta muuttuu kuntajaon muutoksen takia kaksikieliseksi. Mitään siirtymäaikaa ei kuitenkaan ole säädetty silloin, kun kaksikielisen kunnan kielisuhteet vaihtuvat. Periaatteessa teippimiesten pitäisi olla töissä heti uudenvuodenyönä, mutta terveen järjen nimissä käytäntö on toinen.
Itäisellä Uudellamaalla tienpitäjä valtio ei ole jaksanut noudattaa näitä valtion asettamia säädöksiä. Pernaja ja Linjendal liitettiin Loviisaan jo yli 16 vuotta sitten vuonna 2010 ja näiden entisten kuntien alueet muuttuivat siten osaksi suomenkielisenemmistöisiksi. Kuitenkin kuutos- ja seiskatiellä näkyy suomenkielisenemmistöisen Loviisan alueella ennalleen jätettyjä viittoja enemmänkin.
Asiassa jännitysmomenttia lisää se, että mitään varsinaista logiikkaa merkeistä on vaikea löytää. Osa kilvistä on suomiruotsimallia ja osa ruotsisuomimallia. Esimerkkinä kaksi peräkkäistä etäisyyskilpeä, joiden välissä ei kulje entistä kunnanrajaakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti