Autolla Ruotsiin

Sotien jälkeen matkustus hiljalleen avautui, mutta suurta ryntäystä ei tullut. Yksi syy oli valuuttapula ja matkavaluutan ostaminen oli säännösteltyä. 

Ruotsiin teki mieli, mutta kalusto oli höyrylaivatasoa ja suunnattu enemmänkin paremmin voivalle kansanosalle. Laivat olivat matkustajalaivoja, joihin mahtui muutama auto, eikä kukaan ollut oikein kuullutkaan autolautoista. Tukholmassa satamana oli ydinkeskustassa Vanhassa kaupungissa sijaitseva Skeppsbron.

S/S Birger Jarlia lastataan Skeppsbron satamassa

Vuonna 1959 tapahtui jotain kerrassaan mullistavaa.

Ahvenanmaalaiset varustamot olivat perustaneet yhteisyrityksen Rederi Ab Vikinglinjen. Se osti vuonna 1924 rakennetun Normandian maihinnousussakin käytetyn höyrylaivan s/s Dinard. Sodan jälkeen se oli muutettu autolautaksi Englannin kanaaliin Doverin-Calais'n linjalle ja vuonna 1953 siihen oli asennettu peräramppi, jotta autot saatiin ajetuksi laivaan. Nyt tämä kanaalin liikenteestä poistettu laiva sai nimekseen s/s Viking ja se asetettiin liikenteeseen Suomen ja Ruotsin välille. Reitti kulki Korppoon Galtbystä Maarianhaminan kautta Norrtäljen Gräddöhön.

Viking oli ensimmäinen peräporttiautolautta Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Edellisenä syksynä oli Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen asetettu s/s Korsholm III, joka oli sivustalastattava ja jonka 35 auton kapasiteetti oli vaatimaton. Vikingin autokannelle mahtui 85 henkilöautoa ja laivassa oli tilaa peräti 900 henkilölle.

S/S Vikingin autokantta lastataan

Galtbyn terminaali oli kovin vaatimaton nykymittapuissa

Tämä laiva räjäytti pankin ja saaristotie Korppooseen ruuhkautui välittömästi. Autolauttasatama oli peräti neljän lossi- ja lauttayhteyden takana, eli kiireisestä ajankäytöstä ei ollut kyse.

Turistiliikennettä Paraisten Saaristotiellä

Ruotsin puoleiseksi satamaksi muuttui jo vuonna 1960 lähistöllä sijaitseva Kappelskär.

Kahden suomalaisen ja yhden ruotsalaisen varustamon perustama yhteisyritys Siljavarustamo nosti autolauttaliikenteen uudelle tasolle vuonna 1961. Wärtsilän Helsingin telakalla valmistettu m/s Skandia oli ensimmäinen uusimuotoinen autolautta ja se asetettiin Turun ja Norrtäljen väliselle reitille. Tästä alkoi Turun sataman kehittyminen autolauttasatamaksi. Skandia ja sen vuotta myöhemmin valmistunut sisaralus m/n Nordia olivat autokansikapasiteetiltään kaksinkertaiset verrattuna Vikingiin ja matkustajiakin otettiin 1200. Laivat pystyivät ajamaan edestakaisen matkan vuorokauden aikana.

M/S Skandia

Vaikka Paraisten Sattmarkin sillan valmistumisen jälkeen lossiyhteyksiä oli vain kolme, matka Korppoohon nähtiin vaivalloiseksi, eritoten Turun linjan auettua. Vikinglinjenillä oli tilauksessa uusi lautta, mutta tilaus peruuntui hieman ennen vesillelaskua varustamon ja saksalaisen telakan riitaannuttua. Uutta alusta varten oli tekeillä Galtbyn sataman parannus, mutta Vikinglinjen päätti vuonna 1962 vetäytyä kokonaan Korppoosta ja lähtöpaikka siirtyi Paraisten maalaiskunnan Lillmälön kärkeen.

Uudeksi satamakaupungiksi tuli Naantali, jonka kanssa Siljavarustamo teki vuonna 1965 kolmivuotisen sopimuksen. Varustamo asetti Naantalin-Kappelskärin reitille m/s Holmian. Liikenne loppui lyhyeen, kun sopimus purettiin jo samana vuonna varustamon ja kaupungin ajauduttua riitaan sopimuksen tulkinnasta.

Lillmälössä oli alun alkaen ongelmana, että valtio ei suostunut perustamaan tullikamaria sinne, vaan laskutti Turusta matkustaneiden tullimiesten matkat ja päivärahat Paraisten maalaiskunnalta ja kuntaliitoksen jälkeen yhdistyneeltä kauppalalta. Varustamo ei nähnyt kulujen kuuluvan sille, eikä Parainenkaan niitä hampaita kiristelemättä niellyt.

Viking sai Naantalilta paremman tarjouksen ja vuonna 1967 sen liikenne siirtyi Naantaliin. 

Siljavarustamo teki Paraisten kauppalan kanssa kolmivuotisen sopimuksen Lillmälön satamasta ja aloitti ennennäkemättömän hintasodan Vikinglinjenin kanssa. Liikennettä kesti sopimuskauden loppuun ja vuonna 1970 varustamo vetäytyi Paraisilta. Se merkitsi loppua Paraisten Saaristotien lyhyelle aikajaksolle Ruotsin liikenteessä.

Lillmälön satama

Vikingin liikenne Naantalista jatkui vuoteen 1996 saakka. Siitä alkaen kilpailijoiden satama on ollut Turku. Naantaliin on kuitenkin syntynyt uutta matkustajaliikennettä uudentyyppisten matkustajia ottavien Ropax-alusten myötä.