Saksa viimein maailmankartalle

Saksa on viimein päässyt irti pahimmasta Street View -kammostaan. Googlen Street View -palvelun lanseeraaminen toistakymmentä vuotta sitten aiheutti Saksassa melko irrationaalisen paniikin ja joukon oikeusjuttuja. Näiden takia Google veti tämän palvelunsa germaanien maasta, ja kartassa on ollut siitä asti melko valkoista. Yksittäisten kuvaajien satunnaisia otoksia on otettu palveluun muutamien kaupunkien lisäksi.

Nyt on tilanne muuttunut. 

Google on käsitellyt asiaa Saksan yksityisyysviranomaisen kanssa ja kuvamateriaalia on ryhdytty julkaisemaan. Joitakin muista maista poikkeavia pelisääntöjä on, kuten että aina vain uusin kuvamateriaali on näkyvillä. Saksalaiset eivät oikein tykänne historian kaivelusta.

Aluksi julkaisulistalla on 20 suurinta kaupunkia ja joukko pääteitä. Kuvausautot ovat palanneet ja uutta materiaalia on pikkuhiljaa odotettavissa. Kartalla on vielä isoja tyhjiä läiskiä.

Palvelun kattavuus

Fürstenberg, Brandenburg

Hochmoselbrücke

Konstanz

Peijakkaan pitkä ravintola

Liikennemerkki H3, tunnettu vuosina 1982–2020 numerolla 814 ja joskus 1970-luvulta merkkinä VC, on tienpitäjälle kautta olemassa olonsa ollut vaikea. Puhumme siis lisäkilvestä "vaikutusalueen pituus".

Siihen nähden, että ei ole aivan uudesta asiasta kyse, vaan pari miespolvea käytössä olleesta merkistä, merkkiä käytetään väärin hätkähdyttävän usein. Tai sitten sitä ollaan käyttämättä ja käytetään sen sijaan merkkiä "etäisyys kohteeseen".

Levin huippua kohti noustaessa mainostetaan ravintolaa merkillä, joka kirjaimellisesti luettuna tarkoittaa kaksi kilometriä pitkää ravintolaa. Sellaisen tarjoilijana varmasti kunto kasvaa, kun kantaa kaljaa takanurkan pöytään.

Toisaalta esimerkkimme Loviisasta kertoo, että tienpitäjä on keksinyt ilmoittaa pysäköintikiellon alkavan 50 metrin päässä kilvestä. Se ei kuitenkaan liene alun perin ollut tarkoitus.

Kun mokoma symboliikka tuntuu olevan ylivoimainen, pitäisiköhän siirtyä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa olevaan merkitsemiskäytäntöön.

Ruotsi. Kaksi kaistaa menosuuntaan alkaen merkistä 3,6 kilometrin matkan

Norja. Erityismutkainen osuus alkaa 200 metrin päässä ja jatkuu kuuden kilometrin päähän.

EU-hankintoja Italiasta

Teillä ja Turuilla on kahteen otteeseen artikkeleissa Pientä laittoa ja Kamariadvokaatti esitellyt Tanskassa sijaitsevan Storstrømin sillan kuntoa ja uuden sillan rakentamista. 

Kuten Kamariadvokaatti-artikkelissa todettiin, uuden sillan rakentaminen annettiin italialaiselle konsortiolle. Päätöksen jälkeen esitettiin epäilyjä asiasta, koska konsortion yrityksillä ei ollut referenssejä näin suurista siltahankkeista. Lisäksi kahta kolmesta osakasyhtiöstä oli nostettu korruptiosyytteitä.

Koska Tanskan kamariadvookaatti ei nähnyt mahdolliseksi hankintapäätöksen perumiselle näistä syistä, Tanskan valtion tilasi työn, jonka kustannusarvio oli alun perin noin 280 miljoonaa euroa.

Epäilykset ovat sittemmin osoittautuneet aiheellisiksi. Konsortio on lähestynyt Tanskan valtiota pikku muutostoiveella. Konsortio haluaisi lisää rahaa 454 miljoonaa euroa lisää, eli yli puolitoistakertaisesti alkuperäiseen summaan verrattuna, ja lisäaikaakin pitäisi saada 27 kuukautta, yli kaksi vuotta siis.

Menettely kuulostaa samansuuntaiselta kuin mitä tapahtui eräällä voimalatyömaalla Suomessa: Ensin laitetaan liikkeelle niin alas vedetty tarjous, että sillä päästään kynnyksen ylitse. Sitten vasta ruvetaan neuvottelemaan, mitä todellisuudessa homma maksaa.

Tanskan tielaitos kertoo, että konsortio on aikaisemmin esittänyt useita vaatimuksia Tanskan valtiota kohtaan ja nyt lisähintavaatimus on viety välimiesoikeuteen. Tielaitos ei näe vaatimusta perusteltuna. Tielaitos on sopinut konsortion kanssa rakentamisen jatkamisesta ja rahoittamisesta, koska silta pitää saada valmiiksi. Välimiesoikeuden ratkaisu otetaan aikanaan huomioon.

Artisti maksaa

Tromssassa, tuossa Pohjoiskalotin suurkaupungissa, on keksitty uusi tapa rahastaa turisteilla. 

Tenk Tromsø on ohjelma, jolla pyritään kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä suosimalla henkilöautoliikenteen nollakasvuun. Eritoten pyöräilyhän on mitä kiehtovin harrastus 300 kilometriä napapiirin pohjoispuolella.

Kuten aina, hieno ajatus toteutetaan rokottamalla. 

Norjassa kaupunkitulli ei ole mitenkään harvinainen ilmestys. Siellä käyneet tietävät, että vuodenkin kuluttua pistäytymisestä tippuu postista muutaman euron laskuja tulliasemien ohittamisesta. Yleensä kaupunkitullit ovat kohtalaisen maltillisia.

Tromssan kehitelmä on hieno. Kaupunkiin on laitettu 15 tulliasemaa, josta jokaisesta lähtee lasku, ajaa kumpaan suuntaan tahansa. Ohitus maksaa 12 kruunua, runsaan euron, paitsi ruuhka-aikoina 36 kruunua.

Kaupungin läpiajo E8-tietä laskutetaan tullipisteillä 1, 3, 4, 6 ja 9.

Mutta tässäpä hienous piileekin: Norjalaisilla on kansallinen Autopass-järjestelmänsä. Siihen kuuluu tuulilasiin laitettava laite, jota ei saa hankituksi rajalla vaan muutamalta operaattorilta ja operaattori sitten perii kuukausimaksua tai panttimaksua tai on perimättä. Yleensä turisti ei vaivaudu asiaan liittyvään byrokratiaan.

Tromssassa homma toimii niin, että paikalliset Autopassin haltijat maksavat vain yhden kerran tunnin sisällä tehdyistä ohituksista ja lisäksi kuukaudessa ei makseta kuin enintään 80 ohituksesta. Turistiin ei sovelleta tunnin sääntöä eikä kuukauden ylityksilläkään ole laskutuskattoa.

Tromssan läpi on tehty hieno tunnelijärjestelmä, joka mahdollistaa kaupungin läpiajon käymättä keskustan taajama-alueella lainkaan. Myös tämä järjestelmä on maksun piirissä. Kun päräytetään kaupungin läpi E8-tietä, maksuportteja on matkalla viisi (5) kappaletta, eli turisti maksaa 60 kruunua. Paikallinen saa 20 pinnaa alennusta, eli hänen laskunsa on 9,60 kruunua. Artisti maksaa siis yli kuusinkertaisesti. Hieno tervetuliaistoivotus eikö vain!

Tunnelit ovat asiallisia ja hyvin toteutettuja

Tunneleissa on useita liikenneympyröitä

Tromssa on liikenteellisesti varsin haastavassa paikassa. Kaupunkikeskus on Kvaløyan saaren ja manterereen välisellä saarella vilkkaan laivaväylän varrella. Kaupungin ja mantereen välinen silta oli valmistuessaan vuonna 1960 Pohjois-Euroopan pisin silta (1036 metriä). Silta on 1+1-kaistainen, eikä se kestänyt kasvua. 1990-luvulla rakennettiin kolme kilometriä pohjoisemmas 3,5 kilometriä pitkä meren alittava kaksiputkinen tunneli. Nyt käyttöön otetulla kaupunkitullilla ei rahoiteta näiden ja muun tunnelijärjestelmän rakentamista.

Tromssan silta

Laskeudutaan Tromssan sillalta kaupungille. Kuvassa oikealla runsaan metrin levyinen kaksisuuntainen pyörätie, joka on ainoa pyöräilyreitti keskustan ja kaupungin itäosien välillä.

Kustannuksena yksittäinen tullijärjestelmän maksupiste on muihin matkailun kuluihin nähden tietysti marginaalinen. Mutta jos kaupunkialueella aikoo enemmän seikkailla, on hyvä vähän suunnitella tulemisia ja menemisiä.

Tai helpompaa on pysyä kokonaan poissa mokomasta kylästä.

Onko moottoritie moottoritie?

Tilastonikkarit tunnetusti hakevat erilaisia ilmiöitä ja analysoivat niitä. Yksi tilastonikkarin arkkityyppi on urheiluselostaja: Niilo Oskari Hääppönen on tehnyt historiaan, koska hän on ensimmäisenä savolaisena tehnyt kahdessa peräkkäisessä kolmannen divisioonan ottelussa maalin vierasottelun lisäajan ensimmäisellä puoliskolla etäisyyden kotikentältä ollessa yli 200 kilometriä! 

Tilastonikkarit ovat myös tutkineet Suomen tieverkkoa ja listanneet lyhyimpiä moottoriteitä.

Kriteerinä tietenkin on moottoritie-liikennemerkin sijainti.

Mutta alkaako moottoritie moottoritie-merkistä? Siinäpä vasta kysymys.

Tieliikennelaki toteaa merkeistä E15 (moottoritie) ja E16 (se päättyy) seuraavaa:

Merkkien E15 ja E16 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoritiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä.

Sanamuodosta voisi päätellä, että rampin, siis liittymis- ja erkanemistien, ei välttämättä tarvitse kuulua moottoritiehen. Kyse on siis analogiasta tunneli-merkin kanssa: Se kertoo, että tiellä on voimassa tunnelia koskevat säännöt ja säännöt voivat koskea muutakin tietä kuin itse tunnelia. Vinkki Helsingin kaupungille: Kadulle voi yhdellä liikennemerkillä merkitä sekä pysäköinti- että U-käännöskiellon merkitsemällä katu tunneliksi.

Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä hieman täsmentää asiaa:

Merkkiä [E15 ja E16] saa käyttää vain tiellä, joka on liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisesti tiesuunnitelmassa määrätty moottoritieksi.

Seuraavaksi käännymme auktoriteetin eli Digiroadin puoleen. Lyhyimmäksi moottoritieksi on mainittu muun muassa valtatie 15. Mutta kuinka ollakaan, Digiroadissa ei ole metriäkään valtatietä 15 merkittynä moottoritieksi.

Tutkitaanpa asiaa tarkemmin. Aloitetaan Espoosta.

Kun joitakin vuosia sitten kehäykkösen valtava tunnelointiurakka Keilaniemessä oli valmistumassa, paikalle tuotiin kehälle ohjaavat uudet vihreät viitat. Tie on liikennemerkein merkitty moottoritieksi noin 1200 metrin matkan Länsiväylästä pohjoiseen.

Kehäykkönen haarautuu Länsiväylästä Tapiolan kohdalla. Puutarhakaupungin rakennuskantaa vasemmalla.

Digiroad on kuitenkin sitä mieltä, että tiellä 101 ei ole moottoritietä. Sen sijaan Digiroad kertoo moottoritieksi merkityn tieosuuden olevan tyyppiä 2, eli "moniajorataisen tien osa, joka ei ole moottoritie".

Olemme siirtymässä moniajorataisen tien osalle, joka ei ole moottoritie.

No entäpä se 15? Tie liittyy valtatiehen 7 trumpettiliittymällä ja moottoritiemerkki on tien 15 puolella kohdassa, josta ei enää pääse kuin moottoritielle. Sinänsä täysin loogista. Myös kyseinen tieosuus on Digiroadissa moniajorataisen tien osa, joka ei ole moottoritie.

Olemme siirtymässä moniajorataisen tien osalle, joka ei ole moottoritie ja jossa on kulkusuunnassa vain yksi kaista.

Mutta onko tästä säännöksi? Eipä näytä olevan. Kakkostie päättyy Vihdissä ykköstiehen trumpettina, kuten on tapana. Myös tässä viimeinen poistumismahdollisuuden jälkeinen osuus on merkitty moottoritieksi.

Mutta mitä sanoo Digiroad? Nytpä tyyppikoodi ei olekaan 2, vaan 4 eli moottoriliikennetie!

Moottoriliikennetie alkaa.

Ei kovinkaan kaukaa löydämme seuraavan trumpetin. Lohjalla tie 25 Hangosta ohittaa Vesitornin laajan liikenneympyrän ja lähestyy 1200 metrin päässä luuraavaa ykköstietä. Moottoritien merkit ovat heti rinkulan jälkeen. Onko nyt Digiroadin mielestä tien tyyppi 2 vai 4?

Ei ole, ei. Se on 1, eli moottoritien osa! Digiroad siis vastaa tässä tapauksessa liikennemerkkejä.


Moottoritie alkaa.

Jos tie merkitään moottoritieksi, mutta sen moottoritieksi merkitsemistä tietä kuvaavaan tietokantaan vältellään, siihen on todennäköisesti jokin syy. Teillä ja Turuilla on kiinnostunut kuuntelemaan.

Kääntyvä nopeusrajoitus

Tietyömaiden mestareilla näkyy olevan edelleenkin vahva usko siihen, että tiekohtaisen nopeusrajoituksen voisi lisäkilvellä saada jatkumaan risteävälle tielle. Virityksiä on jos jonkinmoisia.

Pelisääntö on yksinkertainen. Nopeusrajoitusmerkin alle eivät kelpaa muut lisäkilvet kuin tekstilliset kilvet "Alue" ja "Yleisrajoitus", och samma på svenska.

Kun mestari kuvittelee jotain ja ratin takana istuva yrittää tulkita merkkejä, vahingon sattuessa ollaan ihmeen edessä.

Pari esimerkkiä Espoosta.

Perusmallin viritys on kehäkolmosen ja maantien 1130 eli Kauklahdenväylän liittymässä Kökkelin eli Kauklahden tienoilla. Ylikulkusiltaa remontoidaan ja paikalle on ajateltu laittaa 30 km/h nopeusrajoitus. Sen on Destian mestari päättänyt ratkaista laittamalla rampille nätin toteemin.

Tielle 1130 käännyttyä ei ole nopeusrajoitusmerkkiä, eli jesuiittatulkinnan mukaan vallitseva taajaman ulkopuolinen rajoitus on 80 km/h. Toinen virhe: Liikennevaloa ei saa laittaa kohtaan, jossa on yli 70 km/h rajoitus.

Astetta oraakkelimaisempi on asfalttiurakoitsijan merkintä kehäkolmosen Muuralan liittymän rampilla. Poikittaistiellä on laitettu asfalttia ja nopeusrajoitukseksi on laitettu 60:n sijaan 50. Onhan merkittävä riski, että ilman kaistamerkintöjä hutiloidaan anteeksi antamattomasti.

Tietyön merkki on rampilla. Se ei anna mitään osviittaa siitä, että tietyö on poikittaisella rampilla. Mutta toteemissa oleva tiekohtainen nopeusrajoitus nostattaa kysymyksiä.

Kun samaisen rampin päässä on taajamamerkki, jonka jälkeen on 50 km/h rajoitus, mikä mahtaakaan olla ajatuksena pudottaa rampin rajoitus satakunta metriä aikaisemmin. Se jää nyt tuntemattomaksi. Kuvan rajoitusmerkin voimassaolo päättyy taajamamerkkeihin.

Jos rajoituksen halutaan jatkuvan risteävälle tielle, siihen on kyllä aivan instrumentti: Nopeusrajoitusalue. Tosin tämä neuvo on vaarallinen, koska vieläkin tärkeämpää kuin osata päättää tiekohtainen nopeusrajoitus, on osata päättää nopeusrajoitusalue. Ja tässä testissähän valtaosa työmaiden mestareista epäonnistuu kuin Saksan valtionpankki inflaation hallinnassa 1920-luvulla.

Pientä vetoa

Kuten artikkelista Hiekkaa käy ilmi, kun Pohjanmeren rannalla tuulee, tuuli saattaa olla joskus vähintään rapsakka.

Keskiviikkona 5.7.2023 Alankomaiden rannikolle osui historiallisen voimakkaaksi luonnehdittu myrsky. Vahvin mittaustulos tuulen nopeudesta oli 40 m/s puuska. Hirmumyrsky vallitsee, kun tuulen keskinopeus 10 minuutin mittausjaksolla on vähintään 32,7 m/s.

Myrskykeskus oli klo 8:00 paikallista aikaa aivan Alankomaiden edustalla

Alankomaiden ilmatieteen laitos antoi punaisen varoituksen ja väestöä kehotettiin pysyttelemään sisätiloissa. Käytännössä koko rautatieliikenne Amsterdamista pohjoiseen keskeytettiin ja Schipholin kansainvälisellä lentokentällä peruttiin yli 400 lähtöä.

Aivan kaikki eivät jääneet sisätiloihin odottelemaan myrskyn ohimenoa. Osa heistä pääsi odottelemaan tien avaamista. Esimerkiksi A9-moottoritiellä Amsterdamin lähettyvillä liikenne seisahtui täysin, kun moottoritie kesken kaiken muuttui puutavaran varastointipaikaksi.

Vahinkovakuutusyhtiöissä on lähipäivinä kiirettä.

A9

A9

Haarlem

Amsterdam

Ylläri, ylläri

Jatketaan ajokaistaopasteiden tutkailua. Tällä kertaa tutustutaan Itämeren valkeaan kaupunkiin, Helsinkiin, tuohon maailman toimivimpaan kaupunkiin.

Sörnäisten rantatiellä on jo pitempään ollut työmaa, jossa kaistoja on suljettu ja liikenteelle järjestetty hienoja shikaaneja. Järjestelyjä muutettiin jokunen viikko sitten ja sen vuoksi ajokaistaopasteet uusittiin.

Tieliikennelaki toteaa liikennemerkistä F8, ajokaistan päättyminen, lakonisesti seuraavaa:

Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen.

Lainlaatijalta on jäänyt työ kesken. Laki ei nimittäin vaadi, että merkki vastaisi todellisuutta. Maailman toimivin kaupunki esittää, että neljästä kaistasta kaksi päättyy. Kaistoja on kuitenkin vain kolme. Mutta onpahan saatu aikaan hämmennystä. Jospa se lisäisi tarkkaavaisuutta, että etukäteen kerrotaan, että todellisuus ei vastaa opasteita?

Itse tapahtumapaikalla tilanne näyttää seuraavalta. 

Oikeanpuoleisin kaista päättyy. Risteysalueella jää kaistaviivan ja suojatien väliin puurivin levyinen alue. Toivottavasti Maailman toimivin kaupunki ei näe tätä ajokaistana. Tai miksi ei näkisi, onhan se keksinyt senkin, että sama katualue voi olla yhtaikaa jalkakäytävä ja ajorata.

Tutustumme toiseen pääkatuun, Mäkelänkatuun, jonka poikki rakennetaan uutta raitiotietä. Siellä aivan samoin on opastusmerkki, joka ilmoittaa neljästä kaistasta kahden päättyvän.

Tälläkään kertaa kaistoja ei ole kuin kolme. Itse kavennuskohdassa kaksi vasemmanpuoleista päättyy ja kohta kavennuskohdan jälkeen alkaa uusi kaista oikealla. Tässäkin merkki siis antaa eri tietoa kuin on todellisuus.

Olisikohan nyt sitten käynyt, että kaupungin yleisten liikennemerkkiasioiden erityisosasto on saanut halvalla jostain neljän nuolen merkkejä, jotka eivät muualle ole käyneet kauppansa. Arska hei, laitetaan nyt tohon tollanenkin merkki, kun ei ole vähään aikaan laitettu!