Vasen, oikea, variksen poikia

Uuden tieliikennelain mukaisissa liikennemerkeissä paria poikkeusta lukuun ottamassa sivusta kuvattu kulkuneuvo on kulkemassa vasemmalle. Nämä pari poikkeusta ovat A3 jyrkkä mäki ja A7 varokaa mereen putoavia autoja. 

Tästä pelisäännöstä puhdasoppisesti kiinni pitäminen on johtanut jossain määrin koomiseen tilanteeseen: Kaikki linja-autopysäkin merkit tulee siirtymäajan puitteissa vaihtaa peilikuvikseen.

Vuoden 1982 tieliikenneasetuksen mukaisissa merkeissä linja-autojen kulkusuunta oli oikealle. Tätä korostettiin liikennemerkkipiirustuksissa: Merkeissä linja-auton kulkusuunta on aina oikealle.

Vanhan tieliikennelain nojalla annetun tieliikenneasetuksen mukaiset merkit

Jako paikallisliikenteeseen ja kaukoliikenteeseen on lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia kadonnut. Siksi on luonnollista, että joko sini- tai keltapohjainen merkki katoaa, ja sinipohjaisen kohtaloksi tuli katoaminen.

Vuonna 2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan keltainen merkki on vanhan peilikuva. Lakiteksti ei asiaa kommentoi muuten kuin toteamalla, että merkin tulee näkyä kumpaankin suuntaan. Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä liikennemerkkien väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta säädetään: Kaksipuolisessa merkissä ajoneuvon keula osoittaa molemmilla puolilla vasemmalle.

Uuden tieliikennelain mukainen merkki

No tämähän on helppoa ja halpaa: Käännettään pylvästä 180 astetta tai merkkiä pylväässä. Ehei, väyläviraston ohjeessa liikennemerkkien käytöstä maanteillä säädetään, että kiinnityssuunnan tulee olla maantiestä poispäin. Jos ei uutta merkkiä haluta tilata, ainakin täytyy porata uudet reiät kiinnikkeille.

Hieman lisäkomiikkaa syntyy sen pohtimisesta, mikä on linja-autopysäkin tarkoitus. Pääsääntöisesti tarkoitus on nousta auton tai poistua siitä. Täkäläisissä linja-autoissa on ovet oikealla puolella, eli sillä puolella, jota liikennemerkissä ei saa näyttää.

Merkin graafinen ulkoasu on muuttunut jonkin verran. Vanhoina aikoina ei käytetty reunanauhoja ja linja-autoissa oli ovetkin.

Hieman vanhempaa mallia

Vielä varhaisempina aikoina graafinen ohjeistuskin on ollut vähän sinne päin, mutta merkin tarkoituksesta ei ole tuolloinkaan voinut erehtyä.

Vielä vanhempaa mallia

Jätkäsaareen

Helsingin kaupungissa, tuossa Maailman Toimivimmassa Kaupungissa, on luonnollisista syistä paljon katutöitä. Katutöiden liikennejärjestelyjä ei kukaan valvo. Sekin on luonnollista, koska virkamiehen antautuminen tuulen ja tuiskun vietäväksi on kovin ikävää verrattuna siihen, että lämpimässä virastossa istutaan virkapöydän takana. Erityisen hyödyllistä on, jos pöydälle laskeutuvien paperiarkkien kummallakin puolella lukee "käännä", koska silloin täystyöllisyys on taattu pitkäksi ajaksi.

Tulokset puhuvat puolestaan.

Tutustutaanpa yhteen kaupungin huimimmista sumpuista: Mechelininkadun, Itämerenkadun, Porkkalankadun, Hietalahdenrannan, Jätkäsaarenlaiturin, Tullaajankujan ja muutaman ratikkareitin muodostamaan kompleksiin. Mechelininkadulla on Porkkalankadun sillan ja Jätkäsaarenlaiturin välillä etelään kolme kaistaa, joista oikeanpuoleisin johtaa Jätkäsaareen.

Paitsi kun on katutyö.

Itämerenkadulla tapahtuu jotain mielenkiintoista ja siksi Mechelininkadun oikeanpuoleisin kaista kadun kohdalta poikki. Katsotaanpa, miltä tilanne näyttää opastuksen osalta.

Ensimmäisenä vastaan tulee pakollinen ajosuunta -merkki. Se ei ole kaistojen yläpuolella, eli se koskee kaikkia kolmea ajokaistaa. Keskimmäiselle ja vasemmanpuoleiselle erehtyneillä ei ole käytännössä mahdollista olla rikkomatta jotain säädöstä, koska ryhmitysalue ja siten kaistanvaihtokielto alkaa muutaman metrin päässä.

Ennen risteystä ovat kaistan yläpuoleiset viitat. Oikeanpuoleisen kaistan viitoitus opastaa autuaasti eteenpäin, eikä mikään merkki anna osviittaa siitä, että kaista päättyy hetken päästä.

Ja niinhän se toisiaan päättyy. Mitään kapenevan tien merkkiä, kaistaopastusta tai muuta ei ole nähty tarpeelliseksi. Pakollisen ajosuunnan merkki siellä kyllä taas on.

Ja taas on pikkujouluissa kehumista: "Voitteko uskoa, kuinka upean häiriön onnistuin aiheuttamaan".

Ikuisuusprojekti

Yksi maan valtatieverkon noloimmista kohdista on saamassa investointirahaa. Valtatielle 12 Uudenkylän ja Tillolan väliselle 26 kilometrin mittaiselle osuudelle on valmistunut tiesuunnitelma. Ensi vuoden budjettiin on näillä näkymin tulossa vihreää valoa tiesuunnitelman toteuttamiselle.

Tiesuunnitelman yleiskartta

Valtio ei kuitenkaan olisi valtio, jos se rakentaisi koko pätkän kerralla. Ei toki, vaan valtuudet koskevat itäistä puolikasta Mankalan ja Tillollan välillä. Käytännössä siis rakennetaan Kausalan ohikulkutie.

Jostain syystä tieosuus on jäänyt lapsipuolen asemaan ja sen liikennetekniset ominaisuudet varsin pitkälle seuraavat 1930-luvun normeja. Kausalan taajamassa ajetaan kilometrikaupalla. Uudenkylän itäpuolella tie on mutkainen sekä vaakasuoraan että ylös-alas-suuntaan.

Arola

Kausala

Valtuudet rakentamiseen ovat budjettiriihen tietojen mukaan 92 miljoonaa. Vuodelle 2025 budjetoidaan kuitenkin vain kokonaista yksi miljoona, jolla ei monta lapionheilautusta osteta. Käytännössä hanke on siis jatkossakin poliittinen pelinappula.

Toteutumisen edellytys on valtion ja Lahden seudun kuntien MAL-sopimuksen syntymistä. Joku voisi kutsua menettelyä kiristykseksi, toinen tarjoukseksi josta ei kannata kieltäytyä.

Tillolan ja Keltin välinen osuus valmistui kahden vuoden töiden jälkeen vuonna 2019, eli kuusi vuotta aiemmin kuin uuden osuuden työt alkavat. Ekstrapoloikaamme. Todellisuudessa työt Kausalan ohikulkutiellä alkavat vuonna 2026 ja valmistunevat 2028. Tästä sitten ehkä taas kuuden vuoden päästä 2034 alkaa Uudenkylän ja Mankalan välillä ja valmistunevat 2036. Tällä tavoin valtio saa hassunhauskalla palastelupelillään muutaman vuoden tietyön venytetyksi lähes 20 vuoden mittaiseksi.

Keltin-Tillolan ohituskaistatieosuus

Sivujuonne asiassa on Rauman-Tampereen-Lahden-Kouvolan-Kotkan reitin nimeäminen E16-tieksi. Hakemuksessa UNECE:lle on hanketta kaunisteltu tavalla, josta voidaan ajatella virkamiehen taktikointikyvyn ja virkamiesmoraalin tulon olevan vakio.

According to the preliminary study attached to the initiative, the current roads along the proposed E16 extension fulfil the technical requirements of Annex II to the AGR agreement. The proposed section is part of the main road network and its maintenance is of a high standard.

The amendment would improve Finland’s connections to the west by further strengthening cooperation between Finland and Sweden and by underscoring the role of ports. Additionally, the amendment would put an emphasis on the significance of east-to-west traffic within Finland.

Varsinkin jälkimmäinen poiminta on todella vahvaa potaskaa. Rauman ja Gävlen välillä ei ole säännöllistä laivaliikennettä. Niinkin on käynyt, että juuri vuonna 2024 mainitut kaupungit ovat päättäneet lopettaa keskinäisen ystävyyskaupunkitoimintansa. Ja jos joku nyt haluaa ajaa Rauman satamasta Kotkan satamaan, valinta melko varmasti ei ole tuleva E16 vaan nopeampi, lyhyempi, parempi ja mukavampi reitti Turun ja Helsingin kautta.

Lisää tilastohömppää

Tänään ihmetellään per tieluokka, kuinka monta numeroitua tietä kunnissa on.

Aloitetaan valta- ja kantateistä. Eniten niitä on Helsingissä: 1, 3, 4, 7, 45, 50 ja 51 eli seitsemän. Jaetulla kakkostilalla kuudella tiellä ovat Hämeenlinna ja Rovaniemi. Viiden tien kuntia ovat Turku, Pori, Mikkeli, Vantaa ja Kouvola.

Hämeenlinnan valta- ja kantatiet 3, 10, 12, 53, 54 ja 57

Seututeiden ehdoton ykkönen on Kouvola, jonka alueella kulkee 17 seututietä. Seuraavina ovat Kuopio ja Joensuu 12 seututiellä. Oulussa on kymmenen.

Kouvolan seututiet

Yhdysteiden kunkku on Kuopio. 

Nelinumeroisia yhdysteitä 1000–9999 Kuopiossa on 32 kappaletta. Seuraavina ovat Salo (29), Lohja (23), Hämeenlinna (21) ja Kouvola (21).

Kuopion nelinumeroiset yhdystiet

Viisinumeroisten yhdysteiden 10000–19999 sarjassa Kuopion ykköstila varmistuu 92 tiellä. Perässä tulevat Kouvola (73), Sastamala (65) ja Mikkeli (65).

Kuopion viisinumeroiset yhdystiet

Tässä kisassa hyvin pärjäävät pinta-alaltaan erittäin suuret kunnat, joista suuri osa on syntynyt vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen massiivisissa kuntaliitoksissa.

Tilasto muuttuu kovin toisen näköiseksi, kun lasketaankin tietiheyttä, yksikkönä ajoratametriä per kunnan maa-alueen pinta-ala neliökilometreinä.

Valta- ja kantateiden sarjassa ykköstilan vie Raisio, 662 m/km². Top5-lista on

Raisio      662
Kerava      567
Helsinki    552
Vantaa      474
Kauniainen  353

Seututeiden osalta kärkeen nousee uusia tulokkaita:

Kerava      508
Helsinki    412
Järvenpää   314
Valkeakoski 247
Espoo       209

Nelinumeroisten yhdysteiden sarjassa edellisistä esiintyy vain Järvenpää:

Järvenpää   421
Pirkkala    314
Harjavalta  284
Nokia       273

Parikkala   244

Viisinumeroisten yhdysteiden sarjassa Raisio yrittää nousta taas kärkeen, mutta häviää niukasti Tuusulalle:

Tuusula     392
Raisio      391
Nurmijärvi  383
Jokioinen   381
Oripää      363

Käräjäoikeus ja sianruhot

Teillä ja Turuilla on vuonna 2018 esitellyt artikkelissa Tunnelia tunnelin sijaan Norjan hanketta uudistaa E6-tien linjaus Leirfjordenissa napapiirin pohjoispuolella.

Hanke on päässyt nyt tarjousvaiheeseen. Noin 50 kilometrin mittainen hanke on jaettu kolmeen urakkaan: karkeasti eteläosaan, pohjoisosaan ja siltaan.

Ja sitten kuuluu kummia. Yksi eteläosan rakentamisesta kiinnostuneista oli italialainen Itinera. Se on käytännössä italialaisten yritysten yhteenliittymä, joka teettää työt eri maista tulevilla alihankkijoilla. Tanskasta saatujen tietojen perusteella Norjan Tiehallinto sulki Itineran kilpailusta, mistä Itinera tietenkin valitti. Taannoin Oslon käräjäoikeus julisti tuomionsa, jonka mukaan Tiehallinnolla oli vahva oikeus päätökseensä. Itinera joutuu maksamaan runsaat 100 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Mistä on kyse?

Tanskalaiset vinkkasivat Itineran vaikeuksista. Firmalla on Tanskassa menossa kolme massiivista rakennushanketta: Storstrømin suuri rautatie- ja maantiesilta  sekä Odensen ja Køgen uudet yliopistosairaalat. Storstrøm on yli kaksi vuotta myöhässä ja Odense vähintään neljä, mutta Køge on osapuilleen aikataulussa, ellei peräti edellä. Siltaprojektiin on valtio joutunut antamaan lisärahoitusta satojen miljoonien kruunujen edestä.

Storstrømin siltatyö

Aikatauluhankkeet eivät kuitenkaan ole syynä Norjan antamalle punaiselle kortille, vaan sellaiset seikat, joille ei edes ole vakiintunutta suomenkielistä termiä: "Social Dumping" ja "Wage Theft". Norja taannoin kriminalisoi palkkavarkauden, eli alle työehtosopimusten olevat palkat.

Eritoten Odensen työmaan alihankkijat ovat toistuvasti jääneet kiinni rikkomuksista. Portugalilainen alihankkija maksoi näennäisesti asianmukaisia palkkoja, mutta työläiset joutuivat maksamaan osan takaisin kotimaahan palattuaan. Erityistä huomiota on nostattanut romanialaisen alihankkijan palkanmaksumenetelmä. Sopimuksen kuului ylöspito ja ateriat. Firma oli eräänä aamuna kipannut työntekijöiden parvekkeelle kolme neljään osaan leikattua sianruhoa ja ilmoittanut, että popsikaa tuosta.

Siltatyömaalla taas on jääty kiinni väärennetystä tuntikirjanpidosta ja myös työaika-asiakirjojen allekirjoitusväärennöksistä.

Norja ilmoitti, että se ei halua rakennus- ja tietyömailleen moista menoa ja sulki Itineran kilpailusta. Vielä ei tiedetä, onko asiassa viimeinen sanottu. Jos Oslon käräjäoikeuden kanta pitää, asiasta saattaa syntyä merkittävä ennakkoratkaisu työehtojen polkemisesta alihankintaketjutuksen avulla.

Korrelaatiota

Palataanpa edellisen artikkelin rajanylityskysymykseen. Kunnanrajojen ylitysten määrässä nelostie on ykkönen, 41 kappaletta. Nelostien jälkeen mitalisijoille on tunkua: kasitie 30, kolmostie 28, ysitie 27 ja viitostie 25 ylitystä.

Tästä voisi tehdä hypoteesin, että kunnanrajojen ylitysten määrä ja tien pituus korreloisivat lineaarisesti varsin vahvasti.

Mitäpä sitä spekuloimaan, lasketaan.

Ylitysten määrä ja tien pituus. Punaisella lineaarisen regression mukainen trendiviiva

Ja toden totta, korrelaatiokerroin valta- ja kantateille on +0.86, minkä yleensä katsotaan osoittavan vahvaa korrelaatiota.

Seututeille tällainen tilasto olisi varsin mieletön, koska kunnanrajojen ylitysten määrä on vähäinen. Vain kolmella on yli kymmenen ylitystä ja nämäkin ovat seututeiksi muutettuja entisiä valtateitä: 110, 140 ja 130.