Kalliiksi tulee

Paraisten ja Nauvon välisen lauttayhteyden muuttaminen kiinteäksi on vastatuulessa.

Saaristotien lauttayhteydet ruuhkautuvat loma-aikoihin ja paikalle on pitkään pohdittu kiinteää yhteyttä. Vaihtoehtoina on esitetty sekä kaksiputkista tunnelia että alkulkukorkeudeltaan 45-metristä Airiston siltaa. Kumpikin ovat kevyen liikenteen kannalta vaikeita ratkaisuja, minkä takia lautasta ei voi täysin luopua.

Sillan tavoitekorkeutta on Merenkulkulaitos kasvattanut 50 metriin, minkä takia ympäristövaikutusten arviointi saatetaan joutua tekemään uudelleen.

Nyt on rahojakin (taas) laskettu ja johtopäätös on, että lauttaliikenteen lopettamisesta koituvat säästöt eivät riitä sillan tai tunnelin investointiin. Rakentaminen siirtyykin hamaan tulevaisuuteen ja mahdolliset tulevat rakentamispäätökset tehdään palvelutason parantamiseksi, ei kustannusten säästämiseksi.

Jouluna suljettu

Norjan tielaitos on ottanut vuoristo-osuuksien talvikunnossapitoon erilaisen linjan kuin Suomessa on totuttu: Osa teistä suljetaan kokonaan talveksi ja osa yöajaksi.

Hieman erikoislaatuisena mausteena menettelytapaan on joulukatko: Kolme päätietä katkaistaan jouluna liikenteeltä, oli keli mikä tahansa. E6-tie napapiirin kohdalla ja E10 Ruotsin ja Norjan välillä suljetaan aattona klo 17 ja avataan joulupäivänä klo 12. Valtatie 7 Hardangerviddan yli on suljettuna pitempään: aatonaatosta klo 23:30 alkaen tapaninpäivän jälkeiseen aamuun klo 7 asti.

E6-tien sulkeminen tarkoittaa Norjan katkaisua. Toinen Norjan puolella kulkeva reitti on pysähdyksissä, koska sillä olevat lautat eivät kulje öisin. Kierto Ruotsin kautta ei sekään oikein kannata. Fauskesta Mo i Ranaan on E6-tietä 175 kilometriä, mutta Ruotsin Arvidsjaurin ja Storumanin kautta 540 kilometriä enemmän, 715 km.

Varisee

Vastikään avattu ykköstie oli tänään kymmenkunta tuntia puoliksi suljettuna. Syy on varsin poikkeuksellinen: kallioleikkauksen sortuma. Leikkauksesta irtosi kooltaan toistakymmentä kuutiometriä ollut kappale, joka hajosi tielle pudotessaan. Tilanteesta ei onneksi koitunut henkilövahinkoja.

Onnettomuustyyppi on Suomessa jokseenkin harvinainen, koska graniittinen kallioperä on yleensä jokseenkin stabiili. Kallioleikkauksia on kyllä jouduttu korjaamaankin: Kantatiellä 51 Siuntion Sunnanvikin suurta kallioleikkausta jouduttiin aikoinaan avartamaan tielle pudonneiden kivien takia ja saman kantatien Suomenojan liittymässä ollutta leikkausta vahvistettiin vain joitakin aikoja sitten.

Timantit ovat ikuisia - ja Länsiväylän remontit

Espoossa Suomenojalla käynnissä oleva Länsiväylän katkaissut siltatyömaa on pääsemässä siihen vaiheeseen, että kiertoteitä päästään purkamaan. Eteläinen ajorata avautuu liikenteelle huomenna pohjoinen viikon kuluttua.

Liikenne on tietyön ohi soljunut olosuhteisiin nähden hämmästyttävän hyvin. Suomessakin osataan tarvittaessa suunnitella tilapäiset liikennejärjestelyt toimiviksi. Valitettavan usein tätä taitoa vain piilotellaan.

Muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Martinsillan liittymän uusimistyökin on siinä vaiheessa, että tuleva liittymän rakenne rupeaa hahmottumaan. Uusi pohjoiseen johtava ramppikin on käytössä, joskaan ei vielä lopullisessa muodossaan. Tämän liittymän uusintaa on odotettu pitkään.

Seuraavaksi työn alle osunee Kivenlahden liittymä, johon aiotaan rakentaa uusi ramppi Länsiväylältä pohjoiseen Kauklahden suuntaan.

Varsinainen megatyö kuitenkin tulee olemaan Länsiväylän ja Kehä II:n liittymän uusiminen, jos siihen joskus päästän. Tielaitoshan aikoinaan mokasi laatiessaan liitymää varten tiesuunnitelman, jossa ramppirusetit olisivat syöneet puolen Niittykumpua. Tuloksena oli ensin iso meteli ja sitten riisuttuakin riisutumpi liittymä, jota hyvin luonnehtii ilmaisu "susi jo syntyessään". Ei ole kovin fiksua rakentaa komea kehätie ja sitten surkealla liittymäratkaisulla rakentaa tien päähän uskomaton sumppu.

Hellittääkö ruuhka?

Helsingin uusi suursatama Vuosaaressa on otettu käytöön. uuteen satamaan siirtyvät roro-liikenne Sompasaaresta ja konttiliikenne Jätkäsaaresta.

Tavaraliikenteen siirtyminen uusille reiteille saattaa aiheuttaa uusia liikenteen pullonkauloja. Kehä III on nimetty yhdeksi potentiaalisimmista. Tulokset näkyvät, kunhan satama pääsee kunnolla vauhtiin ensihaparoinnin jälkeen.

Kantakaupungin suunnalla taas odotellaan hiljenevää. Jätkäsaari ei kuitenkaan tyhjene kokonaan: Tallinnan autolautoilla kulkeva tavaraliikenne kulkee tietysti sieltä kuin laivatkin. Mechelininkadun, Itämerenkadun, Porkkalankadun ja Hietalahdenrannan hieman sekavan risteyskompleksin ruuhkiin on pidetty syynä raskasta sataman rekkaliikennettä ja pari kertaa päivässä reitin tukkivaa satamajunaa.

Se, auttaako sataman hiljeneminen ruuhkautumiseen vai ei, jää nähtäväksi. Tokihan rekat ovat näkyviä osapuolia ruuhkissa, mutta ruuhkat voivat aivan hyvin aiheutua jo siitä, että muutakin liikennettä on yli katujen välityskyvyn. Seurataanpa tilannetta.