Ajokielto

Seututien 369 Jaala-Tuohikotti itäpäässä tulee vastaan hieman yllättävä liikennenäkymä.



Tie nimittäin katkeaa moottoriajoneuvoilta yöajaksi, joka päivä klo 22-6 väliseksi ajaksi.

Tämä kaiketi kuitenkaan ei ole ollut tienpitäjän tarkoitus. Todennäköisesti tarkoitus on kieltää yöaikainen ajelu vasemmalle kääntyvällä pikkutiellä, joka johtaa läheiselle huoltoasemalle ja samalla kieltää se isommilla vehkeillä kokonaan.

Mutta pieleenhän se meni.

Lisäkilvet kun liittyvät aina yhteen pääkilpeen, joka on se, joka on lähinnä ylempänä lisäkilpiä. Siispä "koskee läpiajoa"ja "kohde risteävällä tiellä" koskevat vain alempaa päämerkkiä. Ylempi päämerkki lisäkilpineen todellakin katkaisee seututien moottoriajoneuvoliikenteeltä. Saapa nähdä, paneeko Kouvolan poliisi jonain yönä paikalliset Kristianssonin ja Kvastmon vahtimaan tinkimättömästi merkkitoteemin noudattamista.



Onhan näitä ennenkin nähty, Tässä herkässä asetelmassa on lisäkilpi väärän merkin alla. Tiellä on moottoriajoneuvoilla ajo kielletty. Muille kuin moottoriajoneuvoille on asetettu neljän tonnin painoraja, mutta jos tällaisella ei-moottoriajoneuvolla ollaan ajamassa pihaan, painorajoitus ei ole voimassa.

Huipun pohjalla

Itämeren valkeassa kaupungissa, tuossa maamme pääkaupungissa Helsingissä sijaitsee kaupunginosa Paloheinä. Se on asutun kaupungin pohjoisreunalla ja sen pohjoispuolella sijaitsee Haltiavuoren metsäinen ulkoilualue.

Paloheinän koilliskulmassa sijaitsi ennen Magnuskärr-niminen noin 15 hehtaarin laajuinen pelto. Se on antanut nimensä sen länsipuolella sijaitsevalle asuma-alueelle Maununneva-Magnuskärr.

Joskus keksittiin, että Magnuskärr on oiva kaatopaikka ylimääräisille maamassoille. Vuosien aikana massoja kertyi lähes 40 metrin korkeudelta. Kaupunkiin oli syntynyt uusi vuori, joka sittemmin on saanut nimekseen Paloheinän huippu.

Helsingin pohjois-eteläsuuntainen keskuspuisto on ajatuksena ja yli satavuotias. Virallistettu se on osayleiskaavalla vuonna 1978. Keskuspuistoa on varjeltu uusilta liikenneväyliltä ja tämä on yksi syy sille, miksi Helsingin poikittainen joukkoliikenne ei kaikin osin edusta parasta A-luokkaa.

Niiden vuosien aikana, kun Paloheinän huippua on kasvatettu ja katseltu, se on muuttunut kaatopaikasta luonnoksi. Niinpä siihen ei sopinut koskea, kun Helsingin pohjoisosien poikittaisliikenteelle keksittiin ratkaisu: Kasan alitse rakennettiin joukkoliikennetunneli 10.8.2014 käynnistyneelle uudelle runkobussilinjalle 560. Tunnelilla on mittaa 1,2 kilometriä.

Helsingin seudun liikenne


Tunnelista on julkisuudessa paljon pöhisty, mutta vähemmän Kuusmiehentiestä. Kuusmiehentiestä on tehty bussikatu siten, että busseille on oma ajoratansa yleisen ajoradan pohjoispuolella.

Bussiajorata erotetaan liikennevaloilla ja liikennemerkeillä. Valtaosa liikennemerkeistä on asiallisia, mutta mahtuupa sekaan yksi kielikylpyosaston maanantaikappalekin:



Tien rakenne herättää kysymyksen, onko järjestely riittävän selkeä. Äkkinäinen satunnainen kulkija nimittäin saattaa erehtyä luulemaan katua 2+2-kaduksi, eli sellaiseksi, jossa on rinnakkain kaksi samaan suuntaan kulkevaa kaistaa.

Kaistamerkinnäthän on kadulle tekeillä, mutta entäpä talvella niiden ollessa peitossa?



Erehtymisen vaara on merkittävä silloin kun ajoratojen liikennettä ohjaavat liikennemerkit asetetaan kohdakkain. Tässä vasemmanpuoleinen lapsia-merkki ei ole tarkoitettu sijaitsemaan oikeanpuoleisen ajoradan vasemmalla reunalla, vaan se sijaitsee vasemmanpuoleisen ajoradan oikeassa reunassa.

Sundsvall

Sundvalliin, Ruotsiin, on valmistunut uusi silta. Silta ylittää kaupungin keskustaan työntyvän Pohjanlahteen kuuluvan lahden. Sen avulla E4-tien liikenne viimeinkin saatiin siirretyksi kaupunkialueelta sivummalle. Sillalla on mittaa runsaat 2,1 kilometriä ja se on Ruotsin pisin moottoritiesilta.

Trafikvärket


Sillalla on ollut pieniä (?) liikkellellähtövaikeuksia.

Jo ennen kuin kuukausi oli kulunyt avajaisseremonioista, raportoitiin bakteerista. Aivan, bakteerista.

Sillan teräksisiin vedenalaisiin tukirakenteisiin oli kertynyt jopa neljän senttimetrin paksuista bakteerimassaa. Tutkimuksissa kävil ilmi, että kyseessä on Gallionellaceae-perheeseen kuuluva bakteeri, joka nopeuttaa mikrobiologisesti teräksen korroosiota. Sundsvallin lahdella on sopiva suolapitoisuus kyseisen bakteerin elellä. Ensiarvioiden perusteella tämä nopeutettu korroosio aiheuttaa tukirakenteiden kestoiän merkittävän lyhenemisen. Ruotsin liikennevirasto arvelee, että sopiva menettelytapa bakteerimassan loitolla pitämiseksi löytyy kesään 2016 mennessä.

Näkyvämpi tapaus on heinäkuulta 2015. Yksi sillan betonisista koristepaneleista irtosi ja tuhosi yhden henkilöauton. Aika selvää jälkeä tulee, kun 40-tonnisen betoniosan kulmakin osuu. Henkilövahinkoja ei sattunut eikä irronnut osa vaikuta sillan lujuuteen.

Näitä koristepaneleita kuuluu siltaan 240 kappaletta. Nyt viranomaiset pohtivat, mitä asialle pitäisi tehdä.On toki jossain määrin kiusallista, että bakteerit syövät sillan perustukset ja pintarakenteista varisee kymmenien tonnien kappaleita.

Sveriges Television


Sveriges Television


Sillalla on käytössä tiemaksu. Kukin ylitys maksaa yhdeksän kruunua. Koska ruotsalaiset ovat kovin tasapuolisia, myös tiemaksu peritään kaikilta, myös satunnaisilta ulkomaalaisilta matkustajilta.

Maksu tapahtuu siten, että sillan ylittävät ajoneuvot valokuvataan ja rekisterinumeron perusteella lähetetään lasku. Kun tällainen yhden euron lasku tipahtaa postiluukusta, se kannattaa maksaa. Muistutusmaksu on sitten jo suurempi, 300 kruunua ja toinen karhu lisää summaa 500 kruunun verran.

Google