Mutkien leikkausta

Kuten tunnettua, Suomen päätieverkko syntyi aikanaan mutkittelevien maaseudun teiden verkostosta. 1940-1970-lukujen suuret investoinnit teihin tarkoittivat tieverkon uudelleen rakentamista. Pääosin uusi tieverkko syntyi sinne, missä vanhakin oli ollut. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Helsingistä säteittäisesti lähtevät tiet 1-5 suurelta osin rakennettiin uudelle reitille seuraavilla väleillä: Vt1 Espoo-Piikkiö, Vt2 Helsinki-Kokemäki, Vt3 Helsinki-Tampere, Vt4 Helsinki-Padasjoki ja Vt5 Helsinki-Lahti. Myös esimerkiksi valtatie 10 sai uuden linjauksen Turun ja Rengon välillä.

Uuden tien rakentaminen vanhaan liikennekäytävään tarkoitti usein vanhan maantien pirstoutumista ja sivuun jäämistä. Näin ei luonnollisestikaan käynyt, kun uusia teitä korvattiin uudemmilla teillä. Niidenkin osalta aste-eroja on. Esimerkiksi nelostie Kehä III:n ja Lahden välillä risteää vanhan tien kanssa vain kerran. Ykköstie ja seututie 110 risteävät kolmesti: Espoossa, Vihdissä ja Suomusjärvellä. Kolmostie ja seututie 130 Vantaan Kivistön ja Tampereen Koivistonkylän välillä sen sijaan risteävät peräti kahdeksan kertaa.

Tänään kuitenkin tarkastelemme pirstoutumisen mestariluokkaa: Tampereen ja Lahden välistä tieosuutta, jonka on nykyisin numeroltaan 12. Hieman kriteereistä riippuen uusi tie leikkaa tai sivuaa vanhaa noin 40 kohdassa runsaan 100 kilometrin matkalla. Tällöinkin on jo jätetty lyhyet oikaisut huomioon ottamatta. Tarkastelujakso alkaa Kangasalan Suoramassa ja päättyy Hollolassa kantatien 54 liittymään.

Leikkauskohdat on piirretty vanhoille lähinnä 1950- ja 1960-lukujen peruskartoille. Yleiskartta on Autoilijan tiekartta vuodelta 1963. Kummassakin tapauksessa nykyinen tielinja on merkitty sinisellä.


Osuus Tampere-Lammi, leikkauskohdat merkitty vihreillä vinoneliöillä


Osuus Hauho-Lahti



1. Lentolassa vanha tie kohdataan ensi kerran Tampereelta lähdön jälkeen. Paikalla on tätä nykyä eritasoliittymä ja kauppakeskus. Vanha tie on seututie 339.


2. Kangasalan itäpuolella Sarsanuoman kohdalla on seuraava risteys.


3. Uusi ja vanha tielinja kohtaavat Keisarinharjun reunalla. Kangasalalaisiin näkötorneihin erikoistuneen pyromaanin polttamaa tornia ei ole rakennettu uudelleen, vaan paikalle toteutettiin Keisarin Portaat ‑nimen saanut näköalatasanne.


4.-5. Ennen Kaivannon kanavaa on aikoinaan vanhaan tiehen pantu mutka.



6. Kangasalan Tylkässä tie 12 erkanee vanhasta tiestä 15 kilometrin matkalla tämän koillispuolelle. Vanha tie Tylkkä-Pälkäne on yhdystie 13982.


7. Pälkäneen Harhalassa uusi tie yhtyy vanhaan.


8.-9. Mutkia suoriksi Pinteleen rannalla. Vanha tie on osin hävinnyt, osin yksityistienä


10.-11. Seuraava kohtaaminen ja uudelleen erkaneminen. Tien vanhasta mutkasta on tehty levähdyspaikka. Se tosin on nykyisin suljettuna, kun kenelläkään ilmeisesti ei ole rahaa sen uudelleen päällystämiseen. Vanha tie yksityistienä Kärväntälänraitti


12. Kärväntälänraitin itäpää ja Kyllö. Kyllössä haarautuivat tiet 3 Hämeenlinnan kautta Helsinkiin ja 12 Lahden kautta Kouvolaan. Uusi tie kulkee vanhaa pohjoisempana. Vanha tie Kyllöstä Kuiseman kautta maakuntarajalle yhdystie 13959.


13.-15. Särkisillan mutkien oikaisu



16.-17. Oikaisu Ilmoilanselän ja Vähäjärven välistä kannasta


18.-19. Lahdenpohjanlahden pohjukan leikkaus. Pohjukka on jätetty jonkinlaiseksi lammikoksi. Vedet virtaavat Lahdenpohjanlahdesta Pohjanlahteen.


20. Häränvattanlahden rantamilla. Uuden tien pohjoispuolella Isolähteentie ja eteläpuolella Häränvattantie


21. Häränvattantie on vaihtunut Tekkarintieksi. Uusi tie 1960-luvulta vietiin vuonna 1937 rakennetun Vitsiälän Vuolteen kaarisillan ylitse Hauholla. Silta purettiin 2010-luvulla ja korvattiin tusinasillalla. Uusi tie jatkaa vanhan pohjoispuolella. Vanha tie on osin hävinnyt. Säilynyt osa Hauhon kirkolle saakka nimeltään Vitsiäläntie.


22. Hauhon itäpuolella. Kirkonkylältä kaakosta Vihniöntie, yhdystie 13921. Koilliseen jatkuva osuus vanhaa tietä on yksityistie Portaantie.


23. Uusi ja vanha tie kohtaavat Sotjalan itäpuolella.


24. Uuden ja vanhan haara. Vanha tie kulkee harjumaaston pohjoispuolta Tuuloksen kirkonkylälle, yhdystie 13928, 13929 ja 3222. Uusi tie täräyttää harjun lakea pitkin ja kirkonkylän ohitse.


25. Pikku tangeeraus Kirkonkylän ja Syrjäntaan välillä


26. Ja siirtyminen vanhan tien toiselle puolelle. Vanha tie jatkaa Pappilantienä Tuuloksen Syrjäntaakse ja sieltä Syrjäntaantietä valtatielle 10, josta Suomelantietä Pohjoisiin.


27. Tuulosen kauppakeskuksen itäpuolella on ensin uuden ja vanhan tien leikkauskohta ja sen itäpuolella uusi sijoittuu samaan linjaan kuin vanha.


28. Lammin länsipuolella vanha tie lähtee nykyisen eteläpuolelle ja on nimeltään Vanha Viipurintie. Kyseessä on Turun ja Viipurin välinen muinaistie Ylinen Viipurintie. Se oli maastoltaan ehkä hieman helpompi ja kuivempi kuin rantoja seurannut Suuri Rantatie eli Kuninkaantie. Tanttilasta Lammin kirkolle kulkeneen haaran läntinen osa on kadonnut. Lammille ja Vääksyyn erkanee vajaan kilometrin päässä seututie 317.


29. Vanha Viipurintie päättyy uuteen tiehen Lammin biologiselle asemalle vievän tien risteyksessä. Vanha tie erkanee ehkä hankalimmalle ja mutkaisimmalle osuudelleen Pääjärven rannoille, Hakalantie.


30. Hakalantien toinen pää uuden tien ohituskaistojen välissä. Metsäautotieksi jääneelle etelänpuoleiselle tielle ei ole pääsyä.



31. Uusi vanha kohtaavat Ojastenmäen luoteispuolella.


32. Ja haarautuvat kohta uudelleen. Vanha tie kulkee Koski HL:n, myöhemmin Hämeenkosken kirkonkylän läpi ja uusi tämän eteläpuolelta.


33. Kirkonkylältä tuleva vanha tie risteää uuden kanssa Hankalankosken kohdalla. Kartassa esiintyvä tiilitehdas Hankalan Saha ja Tiili oli toiminnassa vuosina 1936-1970. Lähettyvillä sijaitsee Huljalan kylä, jonka Kulma-Seppälän talon savusaunassa syntyi marraskuussa 1870 Juho Kusti Paasikivi kesken vanhempiensa markkinamatkaa Tampereelta Lahteen. Vanha tie on osin kadonnut, osin yksityistienä.


34. Uusi ja vanha leikkaavat Tenhiälässä. Karttalehti on vuodelta 1964 ja siinä näkyy uuden tien pää. Tie Lahdesta on siis tuolloin ollut valmiina vajaan 24 kilometrin päähän kaupungista.


35. Uusi ja vanha yhtyvät Sairakkalassa. Koilliseen Viitailaan ja Vääksyyn kulkeva yhdystie 3173 kulkee nykisin lännempää , Iso Äijän talon luoteispuolelta. 


36. Tiet haarautuvat ja leikkaavat kohta. Uuden tien eteläpuoleinen vanha tie on kadonnut.


37.-38. Mutkien oikomista. Vanha tie uuden eteläpuolella on osa Kukonkoivun moottoriradan rakenteita. Radan ympäristölupa kaatui KHO:ssa jo 2015, mutta vanhojen sijoittautumislupien ansiosta se on vielä kyennyt jatkamaan toimintaansa.


39. Kukonkoivun kohdalta Lahteen uusi tie on jokseenkin kokonaan syönyt vanhan. Mutta nykyisin Lahteen ei kuljeta uutta tietä vaan uusinta (kartalla) eli moottoriliikennetietä Kukonkoivun ohitse.


40. Vanha tie sivuaa moottoriliikennetietä. Vanha tie on Kukonkoivun seudulla pääosin kadonnut.

Koronaviive

Koronavirusepidemialla on yllättäviä vaikutuksia. Norjassa se estää tunnelien avaamisen.

Teillä ja turuilla on pariinkin otteeseen kirjoittanut norjalaisesta Ryfast-megaprojektista, jolla valtatie 13 oikaistaan vuonon alitse Stavangeriin: työtä aloitettaessa vuonna 2013 ja vuonna 2019 töiden ollessa pitkällä.


Ryfast

Merenalainen 14,4 kilometrin mittainen Ryfylketunnelen saatiin avatuksi joulun alla vuonna 2019, jolloin tieyhteys periaatteessa avautui. Tunnelikompleksiin kuuluva Hundvågin saaren ja Stavangerin keskustan yhdistävä tunneli oli tuolloin kuitenkin vielä kesken ja sen avaamispäiväksi sovittiin 30.3.2020. Stavangerin päässä Hundvågtunnel ja luoteeseen kulkeva Eiganestunnel lähtevät samasta paikasta ja se oli tarkoitus avata samalla.


Tunnelikompleksin Stavangerin puoleinen pää

Hundvåg ja sen naapurisaaret ovat pientalovaltaista esikaupunkialuetta. Paikalliset asukkaat eivät ylenpalttisesti arvosta sitä, että luvatun tunnelin sijaan valtatien 13 liikenne on ohjattu pikkukaduille. Tunnelintutkijoitakin riittää, koska tiemaksua ei aleta kantaa ennen kuin koko tie on valmis.


Engøysundetin silta nykyisellä tieverkolla on pullonkaula. Kapea ja matala.

Nyt on sitten ilmoitettu, että Hundvågtunnel, joka on valmis, ei avaudukaan 30.3. vaan sen avaamista siirretään tuntemattomaan tulevaisuuteen. Syy on se, että paikallinen liikenteenohjauskeskus on keskellä resurssipulaa, koska merkittävä osa henkilökunnasta on karanteenissa. Liikenteenohjauskeskus on ilmoittanut, että sen on pakko keskittyä olemassa olevien väylien valvontaan ja uusia voidaan ottaa, kunhan pöly laskeutuu.

Ilman valvontaa ei tunneleita nykymääräysten mukaisesti voida avata. Stavangerin päässä on tunnelissa ramppiliittymiä ja ne vielä lisäävät valvonnan tarvetta.


Tunnelimaisemaa

Uuden tieosuuden tiemaksuista on liikkeellä paljon erilaisia versioita. Ne osuvat noin 130 ja 180 kruunun välille. Autopass-käikäleen käyttäjä saa 20 %:n alennuksen ja kuukausilippujakin myydään. Tunneleille on omat maksunsa, eli maksupisteitäkin on kaksi.

Päällysteluokitus

Ilman mitään erityistä rummutusta ovat ELY-keskukset viime vuosina ottaneet käyttöön alemman tieverkon osalta maastoon liikennemerkein ilmaistavat luokitustiedot tieosuuksien päällysterakenteesta.

Soratiet ilmaistaan liikennemerkillä, jonka lisäkilpi on "Kelirikko".



Sellaiset tiet, jotka on joskus päällystetty, osoitetaan liikennemerkillä, jonka lisäkilpi on "Päällystevaurio" tms.



Vaikutusalueen pituus -lisäkilpi esittää matkaa seuraavaan vastaavanlaiseen luokitusmerkintään.

Tappajaristeyksiä

Liikennekuolemien huippu sattui Suomessa 1970-luvun alkuvuosiin, jolloin kuolleisuus oli lähes 1200 henkilöä vuodessa. Tätä nykyä ollaan runsaassa 200:ssa samaan aikaan kuin liikennesuorite on kasvanut lähes 2,5-kertaiseksi. Vajaat 50 sitten olikin noin 15 kertaa todennäköisempää kuolla tieliikenteessä kuin nyt. Tuolloinen uutisointi oli nykyistä oleellisesti yksityiskohtaisempaa ja sanomalehtien pikku-uutiset tuolta ajalta ovat jokseenkin karua luettavaa.

Helsingin Sanomat oli marraskuussa 1974 haastatellut kahdeksan eteläisen läänin tiemestareita löytääkseen kunkin läänin pahimmat onnettomuuskeskittymät. Paikoilla on paljon yhteistä keskenään.

Aivan ykköseksi artikkelissa nousi Raisio, jonka kautta tuolloin kulkivat valtatie 8, Turun ohikulkutie Naantalin jalostamolle ja Turun-Naantalin maantie. Vapaiden nopeuksien aikaan aakeelle laakeelle rakennetut risteykset tulivat yllättäen eteen ja jälki oli sen mukaista: Raisiossa kuoli 3-5 tiellä liikkujaa vuosittain.


Nelikaistainen valtatie 8 kaakosta luoteeseen, ohikulkutie lounaasta itään ja Turku-Naantali-tie lännestä kaakkoon

Valtatien ja ohikulkutien risteys näyttäisi oikein varta vasten rakennetun maksimoimaan onnettomuudet. Se on kuin eritasoliittymä, mutta ei kuitenkaan ole.


Valtatie 8:n ja ohikulkutien risteys

Uudellamaalla murheenkryyni oli Bembölen liittymä Espoossa. Siinä vanha Turuntie ja Helsingin kehätie, sittemmin Kehä III, ristesivät. Nopeudet olivat suuria ja näkyvyyden kanssa vähän niin ja näin. Paikallista liikennettä paljon


Bemböle

Kymen läänissä kärjessä oli Tornionmäen risteys Kouvolan itäreunalla. Siinä kohtaavat valtatiet 6 ja 15. Liikkuvan poliisin lääninosaston päällikkö ei anna erityisen mairittelevaa arvosanaa autonkuljettajille. Ajellaan miten sattuu, ja arvelee että 15-tielle pitäisi varmaan laittaa puomit.


Tornionmäki, Kouvola

Hämeen läänin prenikka menee itseoikeutetusti Ojoisten liittymälle Hämeenlinnassa. Se oli oikein rakentamalla rakennettu surmanloukku. Hämeenlinnan moottoritien rakentamisesta ei jäänyt rahaa Pälkäneentien eritasoliittymän rakentamiseksi. Vaikka moottoritie muodollisesti päättyikin ennen liittymää, kolmostie jatkui nelikaistaisena risteyksen toiselle puolelle. Kyseessä siis todellisuudessa oli moottoritielle tehty T-risteys. Siinä vieläpä oli huono näkyvyys Pälkäneen suunnasta saapuvilla vasemmalle


Ojoinen, Hämeenlinna

Keski-Suomen läänin onnettomuussuma oli 40 kilometrin osuus nelostietä Kuhmoisten ja Jämsän välillä. Tie rakennettiin kohta sotien jälkeen 1930-luvun normeilla ja se oli kapea, mutkikas ja täynnä notkoja.


Kuhmoinen-Jämsä

Mikkelin läänin inhokki oli viitostien ja valtatien 14 risteys Juvalla. Risteyksestä lähtee lisäksi tie Virtasalmen kautta Pieksämäelle. Uutinen mainitsee, että risteyksessä on seitsemässä vuodessa kuollut yhdeksän ja loukkaantunut 47 ihmistä.


Vehmaa, Juva

Vaasan lääni ei nosta esiin yhtä risteystä, vaan kolmostien 15 kilometriä pitkän lähes viivasuoran osuuden Jalasjärven eteläpuolella. Vuonna 1974 tieosuudella menehtyi "vain" viisi henkilöä. Näkyvyys on hyvä, mutta traktoreiden ja ohittajien välillä tapahtui toistuvasti kolareja.


Jalasjärvi

Kuopion läänissä kärkeen nousi Vehmasmäen liittymä Kuopion eteläpuolella. Siinä valtatie 9 yhtyy T-risteyksessä viitostiehen. Pohjoisesta tultaessa risteys ei näy hyvin. Ysitieltä tuleville risteys tuli usein yllätyksenä ja aika moni päätyikin risteyksen takana olleeseen monttuun. Myöhemmin montun tilalle rakennettiin Union-huoltoasema, jonka pihalle yllätetyt päätyivät.


Vehmasmäki, Kuopio

No mitä sitten tapahtui? Autot paranivat, turvavyöt tulivat pakollisiksi, maantiet tulivat nopeusrajoitusten piiriin, ja asenteet liikenteessä kääntyvät hiljalleen pois "minä itte" ‑ajattelusta.

Myös kaikki mainitut liikennejärjestelyt ovat muuttuneet:

Raisiossa on Turun ja Naantalin välinen vilkas liikenne siirtynyt kokonaan uudelle reitille etelämmäs. Jalankulku ja autoliikenne on eriytetty ja keskeisessä risteyksessä on liikennevalot. Kasitien ja Turun ohikulkutien risteys on rakennettu eritasoliittymäksi.

Espoossa Kehä III on siirretty lännemmäksi ja sen risteykset ovat eritasoliittymiä. Turuntien linjausta on muutettu ja enne risteystä on kaarre, joka luontaisesti hillitsee nopeuksia. Risteys on siirretty hieman toiseen paikkaan ja siinä on liikennevalot.

Kouvolassa valmistui uusi kuutostie keskustan pohjoispuolelle vuonna 1978. Sen ja valtatien 15 risteys rakennettiin eritasoliittymäksi. Myös Tornionmäen risteys on muutettu eritasoliittymäksi.

Hämeenlinnassa onnettomuussumasta päästiin eroon rakentamalla risteys eritasoliittymäksi, joka valmistui vuonna 1984.

Kuhmoisten-Jämsän maantietä on levennetty ja sen pahimpia nyppylöitä ja notkoja on oiottu. Tie on kuitenkin edelleenkin vanhanaikainen. Tilanteen pelastaa se, että liikennemäärät ovat pudonneet, koska nelostie siirtyi 1990-luvulla Päijänteen itäpuolelle. Nelostien kuormitus on kolminkertainen verrattuna numeron 24 saaneeseen länsipuolen tiehen verrattuna

Juvan Vehmaan risteys on rakennettu eritasoliittymäksi.

Jalasjärvellä kolmostie on edelleenkin suora, mutta traktorit ja muu hidas liikenne on eriytetty rinnakkaisteille. Tieosuus on valaistu.

Vehmasmäessä viitostie on tehty moottoritieksi vanhan tien itäpuolelle ja valtateiden risteys on eritasoliittymä. Vanha viitostie ylittää ysitien siltaa pitkin.

Pommi

Alankomaissa oli sunnuntaina 8.3.2020 jännät paikat Deventerin kaupungin länsipuolella. Armeijan pomminpurkuryhmä oli töissä, kaikki ihmiset evakuoitu 1400 metrin säteellä, ilmatila osin suljettu, IJssel-joen liikenne katkaistu Deventerin kohdalla ja A1-moottoritie suljettu kymmenkunnan kilometrin matkalta. A1 on Amsterdamista Saksan rajalle itään kulkeva tie, joka jatkuu Saksan puolella A30-tienä Bad Oeynhauseniin.



Armeija purki sodan aikaan suutariksi jäänyttä V1-ohjusta, joka löytyi A1-tien levennystöissä marraskuussa 2019.


V1-ohjusta viedään laukaisupaikalle

V1, Vergeltungswaffe 1, oli Saksan salainen ase toisessa maailmansodassa. Se oli nykyaikaisten risteilyohjusten esiaste. Suorituskyvyltään se oli nykyaseisiin nähden vaatimaton: toimintasäde alle 300 kilometriä ja osumatarkkuus sitä luokkaa, että sillä oli mahdollista osua vain kaupungin kokoisiin kohteisiin.

Deventerissä oli laukaisuasema, josta käsin moukaroitiin Antwerpeniä. Varsin moni laukaisu epäonnistui ja pommit putosivat lähialueille. Nyt purettu pommi oli kuitenkin vaarallinen: Sen kaikki laukaisimet olivat tallella ja laitos sisälsi 935 kiloa räjähdysainetta, lähinnä amatolia. Amatolin kiusallinen ominaisuus on taipumus iän myötä herkistyä. Moinen panos räjähtäessään olisi vienyt mukanaan A1-tien lisäksi reilun palasen lähiseutua.


Hollantilainen moottoritie on perin harvoin näin hiljainen

A1-tie on alun perin rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Pommin vierestä on kulkenut melko moni auto sen jälkeen. Matkaa tien reunasta pommikuoppaan on vajaat 50 metriä. Sikäläisen tielaitoksen mukaan töiden keskeyttäminen muutamaksi kuukaudeksi pommin lähettyvillä ei juuri vaikuta projektin aikatauluun.



Koska ylenpalttista kiirettä ei tarvinnut pitää, homma kyettiin suunnittelemaan tarkasti ja evakuoitavia lähestyttiin kirjeellä. Alun pitäen purkuun oli varattu 10 tuntia, mutta urakka venähti tunnin yliajalle, koska yksi sytyttimistä oli todella tiukassa. Kaikki meni hyvin ja räjähteet vei armeija mukanaan jossain soveliaammassa paikassa jysäytettäväksi.


Aika syvällä se on


Purkutyöt alkamassa