Pysäköintikieltoalue

Espoolaisessa paikallislehdistössä taitettiin menneen talven aikana peistä aluepysäköintikielloista ja niiden selkeydestä. Arvostelua aiheuttaa Espoon kaupungin tapa merkitä pysäköintikieltoalueeksi hyvin laajoja kokonaisia kaupunginosia. Tämä taas lisää tahattoman erehtymisen vaaraa.

Viranomaisten kanta asiaan on ollut varsin ylenkatsova: Merkit ovat määräysten mukaisia ja oma syynne jos olette hölmöjä. Opetelkaa säännöt. Piste.

Pysäköintikieltoalue on periaatteessa samankaltainen järjestely kuin nopeusrajoitusalue: Sen sisällä voidaan määrätä pysäköinnistä erikseen. Ero on kuitenkin merkittävä: Nopeusrajoitusalueen sisällä nopeusrajoituksen vaihtuminen pitää aina merkitä erikseen. Pysäköintikielto sen sijaan voi päättyä ilman eri merkkiä.

Katsotaanpa seuraavaa liikennemerkkiä.



Itse merkkihän on yksiselitteinen: 20 metrin matkalla on sallittua pysäköidä kiekon kanssa 30 minuuttia arkisin klo 8-20 ja lauantaisin klo 9-15. Muuna aikana pysäköinti on sallittua rajoituksitta.

Kiinnostavaa on kuitenkin, mitä tapahtuu 20 metrin päässä. Jos merkki ei ole pysäköintikieltoalueen sisällä, 20 metrin jälkeen pysäköinti on ehdoitta sallittu. Sen sijaan, jos ollaan pysäköintikieltoalueen sisällä, 20 metrin päässä astuukin voimaan täysi pysäköintikielto.

Liikennemerkkien asettaminen pelkästään tieliikenneasetusta ja liikenneministeriön liikennemerkkipäätöstä lukemalla on osoittautunut varsin vaikeaksi tehtäväksi useille tienpitäjille. Liikennevirasto on julkaissut maanteitä koskevat ohjeet ja Kuntaliitto taajamia.

Ohjeessaan "Liikennemerkkien käyttö kaduilla" Kuntaliitto antaa koko joukon selkeitä ohjeita, joiden avulla kunnan kuin kunnan liikenneinsinöörin on helppoa lähteä tekemään töitään.

Pysäköintikieltoalueetta ohje suosittelee käytettäväksi lähinnä seuraavissa tapauksissa:

• Umpikaduilla ja kääntöpaikoilla
• Suppean alueen katuverkossa, jonne on vain muutama sisääntulo- ja ulostulokohta
• Tori-, terminaali- yms alueilla, jotka ovat kokonaan tai osittain tarkoitettu moottoriajoneuvoliikenteelle, mutta joilla pysäköinti halutaan sallia vain osalla aluetta tai vain tietylle ajoneuvoryhmälle

Toisesta kohdasta opas esittää esimerkkikuvan.



Espoon toimintatapa poikkeaa aivan oleellisesti Kuntaliiton suosituksista. Kaiketi kaupungin liikennesuunnittelijoilla on päätöstensä takana jotain sellaista salattua tietoa, jota oppaan kirjoittaneilla maan parhailla asiantuntijoilla ei ole.

Jotta maailma ei olisi liikenneympäristön ymmärrettävyyden kannalta riittävän selkeä, aluepysäköintimerkkeihin liittyy usein suorastaan päättömyyttä hipovia ratkaisuja.

Espoossa lisämaustetta antaa se, että osassa kaupunginosista on käytössä pysäköintikieltoalue ja osassa katukohtaiset kiellot. Mitään varsinaista logiikkaa ei ole havaittavissa.



Tässä pussikadun suulla ilmoitetaan olemattomalta pysäköintikieltoalueelta poistumisesta. Toisella puolella merkkiä ilmoitetaan pysäköintikieltoalueen alkamisesta. Muiden katujen varsilla merkkiä ei ole. Merkki on lisäksi säädösten vastaisesti kadun vasemmassa reunassa.



Tässä päätetään pysäköintikieltoalue ja aloitetaan katukohtainen pysäköintikielto. Merkit eivät kuitenkaan ole samalla kohtaa katua ja niiden väliin kuvan suunnassa oikealle saattaisi mahtua yksi auto pysäköimään. Se ei kuitenkaan liene ollut tienpitäjän tarkoitus.

Kuvassa näkyvän sivukadun alussa on pysäköintikieltoalueen merkki ja kuvan kadulla vajaan 200 metrin päässä alkaa uusi pysäköintikieltoalue. Espoolaisen viranomaisen silmissä hölmöä tienkäyttäjää saattaa jäädä askarruttamaan, miksi pysäköintikieltoalue katkaistaan, kun merkkien välissä koko matkalla pysäköinti on kuitenkin kielletty.

Pysäköintikieltoalue päättyy -merkin saa tarvittaessa sijoittaa vasemmalle puolelle katua. Tässä siíhen ei ole mitään tarvetta, koska oikealla puolella katua on pylväs, johon merkin voisi sijoittaa. Sen sijaan on liikennepsykologisesti vähemmän viisasta laittaa samaan kohtaan katua sen eri puolelle eri liikennemerkit.



Tässä on hieman toisenlainen versio ylläolevasta. Alle 100 metrin päässä alkaa uusi pysäköintikieltoalue, jonka alkuun asti pysäköinti kielletty -merkki on voimassa. Miksi, oi miksi?

Poltit sitten sillan

Viikko sitten sattui Kaliforniassa onnettomuus sillanrakennustyömaalla. Los Angelesin ja Las Vegasin väliselle Interstate-15-tielle oltiin rakentamassa uutta liittymää ja siihen kuuluvaa kahdeksankaistaista siltaa. Silta oli päässyt jo valuvaiheeseen, kun yksi työntekijöistä oli katkaisemassa harjateräksiä hitsauspillillä, ja tuli karkasi. Kuiva ja puuskainen autiomaan tuuli teki sammutusyritykset turhiksi.




Työnaikaiset puurakenteet paloivat ja siltarakenne romahti moottoritien päälle katkaisten sen liikenteen puolentoista päivän ajaksi. Uutiset raportoivat yli 30 kilometrin mittaisesta ruuhkasta.



Kuten uutiskuvista näkyy, verraten paljon harjaterästä on mennyt romuraudaksi.



Hämmästyttävän nopeasti tavara saatiin kuitenkin raivatuksi tieltä. Tulipalo leimahti maanantaina iltapäivällä. Tiistaina illan suussa saatiin toinen ajorarata auki ja keskiviikon vastaisena ylnä toinen.

Ensi arvioiden mukaan onnettomuus viivästyttää rakennustyömaata puolisen vuotta.



Siltatyömailla on sattunut tulipaloja Suomessakin. Helmikuussa 1962 korjattiin Tornionjoen ylittävää siltaa Torniossa, kun se syttyi palamaan. Kyllästetyt sillankannen puut paloivat niin kuumalla liekillä, että teräsrakenteet pettivät ja kaupungin puolinen osa sillasta sortui. Yksi palomies menehtyi. Heinäkuussa 2010 paloi Helsingissä, jossa peruskorjauksen loppusuoralla ollleen Kulosaaren sillan rakenteet syttyivät. Myös tämä tulipalo vahingoitti kantavia rakenteita johtaen vuoden kestäneisiin lisätöihin.



Tornion silta palaa

Pitkäjänteistä lainsäädäntöä

Asetuksessa ajoneuvojen käytössä tiellä säädetään nastarenkaiden käyttöajasta seuraavaa:

Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään tai toista pääsiäispäivää ensinnä seuraavaan maanantaihin, myöhemmän näistä päivämääristä ollessa määräävä. Muunakin aikana nastarenkaita  saa käyttää hälytysajoneuvossa, puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa, tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa sekä hinausautossa. Nastarenkaita  saa käyttää muuna aikana myös auton tai hinattavan ajoneuvon kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa sekä kaikissa autoissa ja hinattavissa ajoneuvoissa, milloin sää tai keli sitä edellyttää.

Asetus on periaatteessa tyylikäs: Ensin on pääsääntö ja sitten on poikkeussääntö. Lisäksi toisilla poikkeussäännöillä annetaan päivämäärästä riippumatta oikeus käyttää järkeä. Asetuksen kirjoittanut virkamies on varmaankin lepotaukonsa ansainnut näin hienon työnsä jälkeen.





Asiassa on kuitenkin pari muttaa.

Ensimmäinen koskee pääsääntöä, eli viimeistä sallittua käyttöpäivää maaliskuun viimeisenä. Jotta pääsiäismaanantaihin sidottu poikkeussääntö ei astu voimaan, toisen pääsiäispäivän tulee sattua olemaan viimeistään maaliskuun 23. päivä. Pääsiäinen on näin aikaisin kovin harvoin. Edellisen kerran näin on sattunut vuonna 1818 ja seuraavan kerran näin sattuun vuonna 2285.

Virkamiehemme on siis laatinut pääsäännön sellaisen luonnonilmiön varaan, joka sattuu noin 450 vuoden välein. Pitkäjänteistä suunnittelua! No, tämä analyysi on epäreilu. Seuraavat tällaiset vuodet ovat jo 2353 ja 2437, eli alle sadan vuoden päässä toisistaan.

Toinen mutta on se, että liikenneministeriö ei tunnusta, että eri osissa Suomea voi olla kovin eri säätila. Nastarengaskauden päivämäärien takarajalla useimmiten Lapissa on vielä täysi talvi. Etelässäkin voi yöpakkasten takia olla öisin ja aamuisin liukasta aika pitkään, vaikka ministeriön virkahuoneen ikkunasta virka-aikaan katsoen tilanne voi toiselta näyttääkin.

Helsingin poliisinkin näkökanta asiaan on varsin omintakeinen. Se antoi pääsiäisen jälkeen julkisuuteen tiedotteen, jonka mukaan 29.4 alkaen poliisi ryhtyy sakottamaan nastarenkaista, koska  säät ovat ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa jo pidempään olleet sellaisia, ettei nastarenkaiden käytölle ole enää tiistaista lähtien lain mukaisia perusteita. Omintakeista tässä on se, että poliisi katsoo asiaa toteutuneen säätilan perusteella, kun yleensä keleihin on tapana valmistautua ennustetun säätilan perusteella. 

No, Jyväskylän poliisi kommentoikin helsinkiläisten kollegoidensa intoa hymähdellen:  Kyllähän meillä on vielä Keski-Suomessa yöpakkasia ja yöpakkasten on luvattu jatkuvankin, eli ei me vielä sakotuslinjalle täällä lähdetä.

Kevään etenemisestä kertoo ilmatieteen laitoksen sääennuste 3.5.2014:




Toteutuma Jyväskylässä 1.-3.5.2014:




Kilpisjärvellä vallitsee samaan aikaan suunnilleen täysi talvi: