Ja kohderyhmä oli...?

Kun nyt on päästy hyvään alkuun tiedotteista nätisemisestä, niin jatketaan.

Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tulevista siltaremonteista. Remontoitavien joukossa ovat muun muassa Klaukkalanpuiston sillat Helsingissä ja Havulinnan risteyssilta Kirkkonummella.

Jaha. Kiitoksia.

Tiedotteeseen liittyy liite, jossa asiaa sen verran avataan, että ensin mainitut ovat "Kehä I varrella" ja jälkimmäinen ylittää ykköstien. Loput sitten jäävätkin salapoliisityön varaan. Tiedotteessa mainitut siltarekisterin numerot U-1374, U-3374 ja U-1563 eivät juuri tietoa lisää.



Klaukkalanpuiston sillat eivät sijaitse Kehä ykkösen "varrella", vaan ne ovat sillat, joita itse Kehä ykkönen ylittää Vantaanjoen. On siis odotettavissa massiivisia ruuhkia.

Havulinnan risteyssilta puolestaan sijaitsee Veikkolassa. Nykyisessä nimistössä sanaa Havulinna ei seudulla näy. Nimi näkyy 1950-1960-lukujen vaihteen peruskartoissa. On jossain määrin luonnollista, että 49 vuotta sitten vuonna 1969 moottoritietä rakennettaessa on sillalle annettu rekisteriin sen maastokohteen nimi, joka jäi moottoritien alle. Mutta sen nimen käyttäminen yleisölle tarkoitetuissa tiedotteissa Anno Domini 2018 on lähinnä koomista.

Mutta ovatko ne tiedotteet yleisölle tarkoitettuja? Arvatenkin ovat, koska perusajatus on, että niiden pohjalta vaikkapa lehdet voivat tehdä uutisia kansalaisille. Olisiko liikaa vaadittu, jos edes yritettäisiin asettua lukijan housuihin? Ei olisi kovin vaikeaa laatia tiedotetta, jossa kerrottaisiin siltatöistä Kehä ykkösellä Pakilan ja Pukinmäen välillä ja ykköstiellä Veikkolan liittymän länsipuolella.



Veikkola 1958


Veikkola 2018

Uutta putkeen

Viime vuonna totesin Elisan kotisivupalvelun jääneen ajastaan jälkeen ja siirsin sivustoni toisen palvelutoimittajan hoteisiin. Siinä yhteydessä aukesi uusia mahdollisuuksia sisällöntarjonnan tekniseksi hoitamiseksi.

Lähinnä ylläpidon järkevöittämiseksi on tieverkon historiaa ja nykyisyyttä käsittelevä osio saanut nyt uuden ulkoasun. Nopeimmin sivusto on saavutettavissa osoitteessa

https://tiet.mattigronroos.fi



On hyvä huomata, että vaikka sivusto perustuu Mediawiki-alustaan, kyseessä ei ole Wikipedia. Yleisöllä ei siis ole mahdollisuutta muokata tekstejä, eikä vandaaleja tarvitse vahtia, toivottavasti. Sivukohtaisen kommentoinnin toteuttamisen mahdollisuutta tutkitaan.

Vanhan sivuston etusivun linkeistä on edelleenohjaukset uusille sivuille, eli olemassa olevien linkkien pitäisi toimia.

Muunnostyö ei ollut aivan vähäinen. Sen yhteydessä on teksteihin lisätty varsin paljon kuvia ja vanhoja karttoja. Seuraavaksi on tarkoitus käydä läpi reittikartat ja liittymäluettelot ja tehdä niihin tarvittavat oikaisut.

Mediawiki-alusta parantaa joitakin aiempia heikkouksia. Muun muassa tietosisältöön tehtävät muutokset on helpommin nähtävissä.

Teihin viittaaviin sivuihin pääsee (muun muassa) seuraavanmallisilla osoitteilla

https://tiet.mattigronroos.fi/Valtatie_7
https://tiet.mattigronroos.fi/Kantatie_51
https://tiet.mattigronroos.fi/Seututie_816

Tästä yritetään pitää kiinni, jos vain teknikka sallii. Muiden sivujen osoitteet ovat sitten mitä sattuu.

Skisma

Itä-Friisia, Ostfriesland, on alue Pohjanmeren rannalla Saksassa. Koko ranta-alue on enemmän tai vähemmän suojeltua. Hollannin ranta-aluiden tapaan alue on laajalti mereltä vallattua polderia, ja sen kosteikot ovat lintujen mieleen.


Kuoveja

Bensersiel on yksi ranta-alueen matkailusta elävistä kylistä. Kylän ympärille on rakennettu 2,1 kilometrin mittainen ohikulkutie. Tie on tätä nykyä oikeuden päätöksellä siirtynyt yksityisen maanomistajan haltuun ja tie on suljettu. Suuri skisma on tähän mennessä kestänyt viitisentoista vuotta. Matkassa on ollut monta kiemuraa ja vähän kittiläläiseen tyyliin kunta on halunnut tulkita lakeja luovasti ja valikoivasti.





Kiistan toinen osapuoli omistaa 70 hehtaarin alueen, jonka halki tie on vedetty. Hän on eläköitynyt dortmundilainen juristi, joka näyttäisi lukeneen lakirjansa hyvin. Kun vastakkain ovat ylimielisesti käyttäytyvä kunta ja periaatteista kiinni pitävä ja rahan arvon tunteva juristi, lukuisia juonenkäänteitä sisältävä saippuaooppera on käsillä.

Saippuaoopperassa tapahtunutta, pääpiirteittäin:

• 2000: Tien suunnittelu alkaa ja tiealue pakkolunastetaan.
• 2003: Luontojärjestöt nostavat esiin luontoseikat. Bensersielin asukkaat ja kauppiaat keräävät nimilistoja tien rakentamista vastaan.
• 2008: Maanomistaja häviää pakkolunastuskanteen osavaltion hallinto-oikeudessa. Kunta ilmoittaa töiden alkamisesta.
• 2009: Rakennustyöt alkavat.
• 2011: Tie valmistuu. Rakennustyö maksoi noin 8,4 miljoonaa euroa; yli puolet tuli osavaltion kukkarosta tukiaisina.
• 2013: Maanomistaja voittaa osavaltion hallinto-oikeudessa kanteen, jonka mukaan tiesuunnitelma on laiton, koska se ei ota huomioon alueella "de facto" olevaa lintujensuojelualuetta. Alue täyttää EU:n suojelualuekriteerit. Osoittautuu, että kunta on yrittänyt pimittää suojelualuetta ja jälkikäteen muuttaa sen rajoja.
• 2014: Liittovaltion hallinto-oikeus vahvistaa tiesuunnitelman laittomuuden.
• 2015: Osavaltion hallinto-oikeus purkaa pakkolunastuksen. Tie siirtyy maanomistajan omistukseen.
• 2017: Maanomistaja nostaa vahingonkorvauskanteen. Tie suljetaan heinäkuussa. Loppuvuodesta kunta tekee maanomistajalle ostotarjouksen. Hintaa ei kerrota julkisuuteen, mutta sen suuruudeksi arvioidaan kolme miljoonaa euroa. Tien purkaminen ja alueen ennallistaminen tulisivat kalliimmaksi.
• 2018: Maanomistaja hylkää kunnan tekemän tarjouksen tammikuussa.

Seuraavaksi vahingonkorvauskannetta käsiteltäneen alioikeudessa. Se, saadaanko tietä koskaan käyttöön, on vielä täysin epäselvää.

Käsittämättömiä tiedotteita

Kehä ykkösen tunnelityömaata Espoossa urakoiva Espoon kaupunki on saattanut julkisuuteen tiedotteen, joka käsittämättömyydessään on parasta A-luokkaa. Kyse on siitä, että työmaan takia joudutaan rajoittamaan vasemmalle kääntymistä kehän ja Tapiolantien/Tekniikantien risteyksessä.

Oleellinen osa tiedotteesta kuuluu seuraavasti:

Kiertotien käyttöönoton myötä vasemmalle kääntyminen Kehä I:ltä lännestä Tapiolantielle ja idästä Tekniikantielle kielletään. Kehä I:ltä oikealle kääntyminen kyseisille teille säilyy muuttumattomana. Ajosuunnat Tapiolantieltä ja Tekniikantieltä suoraan ja molempiin suuntiin Kehälle säilyvät toistaiseksi. Ajo Kehä I:n yli on kuitenkin hieman aiempaa mutkaisempi ja vaatii kuljettajalta tarkkaavaisuutta.

Katukartta kohteesta näyttää seuraavalta:


Punaiset nuolet osoittavat poistuneet suunnat.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Kehältä poistetaan mahdollisuus kääntyä vasemmalle.

Mutta mistä ihmeesä kumpuaa tämä höpötys siitä, että kääntyminen kiellettäisiin idästä Tekniikantielle ja lännestä Tapiolantielle? Karttahan kertoo, että lännestä ei pääste Tekniikantielle eikä idästä Tapiolantielle.

Avainsanana on tienpitäjän ilmansuunta. Sellainen on tässä tapauksessa aivan eri asia kuin ilmansuunta, joka kompassista luetaan. Kehä I on viitoitettu "itään" ja "länteen". Nämä ilmaisut todellisuussa tarkoittavat "kohti Itäkeskusta" ja "kohti Karhusaarta", eivät todellisia ilmansuuntia. Esimerkiksi "Kehä I itään" kulkee Leppävaaran suoralla jokseenkin tarkkaan pohjoiseen.


Kehä I

Nyt vain on kuitenkin niin, että Kehä I itään Tapiolantien kohdalla kulkee osapuilleen länteen ja vastaavasti tietenkin "länteen" onkin suunnilleen itään. Tämä pikku seikka ei tunnu tiedotteen kirjoittajaa häirinneen.

Seuraavaksi sitten tätä tienpitäjän ilmansuunnan käsitettä laajennetaan: Kehitetään ilmaisut "lännestä" ja "idästä", jotka todellisuudessa tarkoittavat "Karhusaaren suunnasta" ja "Itäkeskusken suunnasta", eli aivan päinvastaista kuin on kartasta luettevissa.

Lopuksi tämä kaikki kulminoituu siihen, että työmaalla joku kirjoittaa tekstin nojaten omaan tienpitäjäslangiinsa, ja sitten teksti pukataan julkisuuteen ilman, että kukaan kuolevainen tarkastaa sen.

Lopputuloksena on aika käsittämätön tiedote.

Oravannahat arvossaan

Hollannissa Haagin koillisen sisääntulotien N44:n yli on vuonna 2012 valmistunut oravasilta. Ajatus on, että oravat voivat rauhassa ylittää vilkkaan nelikaistaisen tien.


Kuvan orava ei ole ylittämässä artikkelin esittelemää siltaa

Seudulla on jonkin verran keskusteltu sillan noin 150.000 euron kustannuksista saavutettuun hyötyyn nähden. Sillalla on nimittäin kameraseuranta. Kahden ensimmäisen vuoden aikana siltaa ei käyttänyt yksikään orava. Vuonna 2014 oravia tavattiin sillalla kolme ja vuonna 2015 kaksi.

Vuonna 2016 sitten tapahtui räjähdys: Kuusi oravaa, eli sillan käyttäjien määrä yli kaksinkertaistui yhden vuoden aikana! Vuoden 2017 oravatilasto ei ole vielä valmis.





Kyynisimmät ovat laskeneet euroja. Silta on siis tähän asti pelastanut 11 oravaa ja jakolasku antaa yhden pelastetun oravan kustannukseksi siten 13.600 euroa.

Ovat Hollannissa oravannahat arvossaan!

Vaakasuoraa kumparelaskua

Husum on Pohjanmeren rannalla oleva pikkukaupunki, asukasluku on noin 22000. Saksan ja Tanskan välistä rajaa on säädetty useammankin kerran. Husum on kuulunut Saksaan yhtäjaksoisesti vuodesta 1864 alkaen.



Pohjanmeren vuorovesi on varsin voimakas noilla seuduilla, ja meri on verraten matala. Husumissa on vuorovesiltä suojattu satama, jonne tehtiin vuonna 2003 uusi tie.

Tie on saanut kansan suussa nimityksen Husumer Buckelpiste. Buckelpiste tarkoittaa suomeksi kumparelaskurinnettä. Esikuvaan ero on se, että Husumin rinne on vaakasuorassa.


Kumparelaskurinne

Tie on rakennettu hetteikkön halki paaluille. Suunnitelmat menivät täysin pieleen ja tie rupesi painumaan paalujen välistä. Lopputulos kieltämättä on varsin vahvasti esikuvansa näköinen. Saksalaiselta sittenkin löytyy huumorintajua ja toinen maailman ohuimmista kirjoista on saanut lisäsivun. (Se toinen on Anssi Kukkosen "Minun käyttämät possessiivisuffiksit".)










Tielle asetettiin tuoreeltaan 70 km/h nopeusrajoitus ja sitä asteittain laskettiin aina lukemaan 30 km/h, kunnes tiepitäjältä menivät hermot. Tie suljettiin keväällä 2015.

Tienpitäjä ja urakoitsija ovat kolme vuotta riidelleet viulujen maksajasta ja nyt on kuuleman mukaan sopu syntynyt ja uuden tien pitäisi valmistua vuoden kuluttua. Pitkää neuvotteluprosessia on arvosteltu, mutta kritiikkiin on vastattu kommentoimalla, että sitten vasta aikaa kuluukin, jos raastupaan mennään. Näin varmasti on: Saksalaisen perusteellisuuden puhuessa nopeus ja tehokkuus vaikenevat.