Valtatie 1:n vihoviimeisen moottoritieosuuden viimein avauduttua alkuviikosta ovat osapuolet odotetusti ryhtyneet heittelemään toisiaan mutapaakuilla. Samalla tavoin kolmivuotiaat hiekkalaatikon reunalla.
Rakentaja Tieyhtiö Ykköstie Oy esittää, että Tiehallinnon vaatimukset muuttuivat viime metreillä. Tilaaja Tiehallinto puolestaan katsoo, että muutokset olivat minimaalisia ja syy viivästykseen on yksinomaan rakentajassa.
Tilannehan on samanlainen kuin minkä tahansa tietotekniikkaprojektin raunioilla: Toinen väittää, että toimitettiin, mitä tilattiin, mutta tilaaja ei ymmärrä, mitä tilasi. Toinen taas väittää, että speksit olivat riittävän hyvät ja toimittaja ei vain osannut. Näitähän on nähty.
Elinkaarimalliprojekteissa tällainen tilanne on uusi. Perinteinen tien rakentaminen lienee sen verran hyvin spesifioitavissa ja projektoitavissa, että pikkukinoja ei tarvitse pohtia julkisuudessa. Nyt on kyse tunnelitekniikasta, jossa osaaminen ei ole niin vakiintunutta kuin vaikkapa massojen laskennassa ja louhinnassa. Ennakkomakua asiassa saatiin Vuosaaren satamatien tunnelitekniikan ongelmien aiheutettua jo avatun tien sulkemisen.
Teillä ja Turuilla ennustaa, että viikko-pari kalistellaan julkisesti sapeleita kummankin osapuolen uskottavuuden nimissä, ja sitten kabineteissa pannaan riita puoliksi: viivästyksen ajalta rakentajalle maksetaan puolet sovitusta maksusta.
31.1.2009
30.1.2009
Hämeen tunneli, väliaikatietoja
Teillä ja Turuilla on huhtikuussa 2008 kommentoinut Hämeenlinnassa kaavailtua moottoritien tunnelointia http://teilla.blogspot.com/2008/04/hmeen-tunneli.html ja spekuloinut sillä, että kaavasta mahdollisesti valitetaan.
Kaavasta sitten valitettiinkin. Noin 80 tyytymätöntä kaupunkilaista teki yhteisvalituksen sekä kaavan sisällöstä että menettelytavasta.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on nyt hylännyt valituksen ja katsonut asemakaavan syntyneen laillisesti ja olevan sisällöllisesti käypä.
On todennäköistä, että valitusprosessi jatkuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaupungilla ja rakentajalla NCC:llä tuskin on kiire. Vaikka kaava saisi tänään lainvoiman, sitä vallitsevassa taloudellisessa ilmastossa tuskin ryhdyttäisiin heti huomenna toteuttamaan.
Kaavasta sitten valitettiinkin. Noin 80 tyytymätöntä kaupunkilaista teki yhteisvalituksen sekä kaavan sisällöstä että menettelytavasta.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on nyt hylännyt valituksen ja katsonut asemakaavan syntyneen laillisesti ja olevan sisällöllisesti käypä.
On todennäköistä, että valitusprosessi jatkuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaupungilla ja rakentajalla NCC:llä tuskin on kiire. Vaikka kaava saisi tänään lainvoiman, sitä vallitsevassa taloudellisessa ilmastossa tuskin ryhdyttäisiin heti huomenna toteuttamaan.
29.1.2009
Kaupungin sisäistä liikennettä
Vuoden 2009 alussa alkoi toimintansa Länsi-Turunmaan kaupunki, joka syntyi Paraisten, Nauvon, Houtskarin, Korppoon ja Iniön yhdistyessä.
Saaristokaupunki on haasteellinen liikenneolosuhteittensa takia. Oman mielenkiintoisen mausteen antaa se, että entisestä Iniön kunnasta, nykyisestä Iniön kaupunginosasta, ei ole säännöllistä lauttaliikenneyhteyttä muihin kaupunginosiin. Iniön liikenne mantereelle hoituu Aurora-lautalla Kustaviin.
Iniön lauttaliikenteen hallinnollinen asema muuttui vuoden 2007 alusta, kun lauttayhteys muuttui maantieksi ja Tiehallinnon vastuulle. Näkyvin muutos oli rahastuksen päättyminen: maantielautat kulkevat verovaroin.
Nyt Tiehallinto on ilmoittanut, että kesäisin liikennöity lauttayhteys Iniön ja Houtskarin Mossalan välillä aiotaan muuttaa maantieksi ja ympärivuotiseksi. Muutos edellyttää maantielain mukaista tiesuunnitelmaa, jonka valmisteluun on tarkoitus ryhtyä tulevaa keväänä.
Muutos aukaisee iniöläisille vaihtoehtoisen tien kaupungin keskustaan Paraisille. Se ei välttämättä valtavasti muuta saaren asukkaiden käyttäytymistä. Matka Paraisille Kustavin ja Turun kautta ei ole paljonkaan pitempi kuin uusi reitti. Nykyreitti käsittää kaksi lauttamatkaa, kun nyt avattavalla eteläisellä reitillä niitä on kuusi. Sen sijaan uusi yhteys vakinaistaa saariston rengastien ympärivuotiseksi. Tällä on aivan varmasti matkailun kannalta merkitystä.
Ja lyhentäähän uusi yhteys tietysti Kustavin ja Houtskarin kirkonkylien välisen ajomatkan noin 160 kilometristä noin 30 kilometriin.
Saaristokaupunki on haasteellinen liikenneolosuhteittensa takia. Oman mielenkiintoisen mausteen antaa se, että entisestä Iniön kunnasta, nykyisestä Iniön kaupunginosasta, ei ole säännöllistä lauttaliikenneyhteyttä muihin kaupunginosiin. Iniön liikenne mantereelle hoituu Aurora-lautalla Kustaviin.
Iniön lauttaliikenteen hallinnollinen asema muuttui vuoden 2007 alusta, kun lauttayhteys muuttui maantieksi ja Tiehallinnon vastuulle. Näkyvin muutos oli rahastuksen päättyminen: maantielautat kulkevat verovaroin.
Nyt Tiehallinto on ilmoittanut, että kesäisin liikennöity lauttayhteys Iniön ja Houtskarin Mossalan välillä aiotaan muuttaa maantieksi ja ympärivuotiseksi. Muutos edellyttää maantielain mukaista tiesuunnitelmaa, jonka valmisteluun on tarkoitus ryhtyä tulevaa keväänä.
Muutos aukaisee iniöläisille vaihtoehtoisen tien kaupungin keskustaan Paraisille. Se ei välttämättä valtavasti muuta saaren asukkaiden käyttäytymistä. Matka Paraisille Kustavin ja Turun kautta ei ole paljonkaan pitempi kuin uusi reitti. Nykyreitti käsittää kaksi lauttamatkaa, kun nyt avattavalla eteläisellä reitillä niitä on kuusi. Sen sijaan uusi yhteys vakinaistaa saariston rengastien ympärivuotiseksi. Tällä on aivan varmasti matkailun kannalta merkitystä.
Ja lyhentäähän uusi yhteys tietysti Kustavin ja Houtskarin kirkonkylien välisen ajomatkan noin 160 kilometristä noin 30 kilometriin.
25.1.2009
Tappajamutka
Ykköstiellä Vihdin ja Lohjan rajalla, Lohjanharjulta muutama kilometri Turun suuntaan sijaitsee Koikkalan mutka.
Koikkalan mutka on tunnettu siitä, että siinä on tapahtunut käsittämätön määrä onnettomuuksia, joissa on kuollut aivan liian monta ihmistä.
Mutka ei ulkoisesti juurikaan eroa vanhan ykköstien muista mutkista, eikä sitä siksi juuri osata varoa. Kohdassa kuitenkin yhdistyy monta pientä riskiä isoksi riskiksi: Kyse on kohtalaisen tiukasta S-mutkasta, siinä on mäennyppylä näkemäesteenä, Helsingin puoleisen mutkan kallistukset ovat virheelliset ja mutkassa on kaksi sivuteiden liittymää, joista näkyvyys päätielle on huono. Erityisen ison ongelman tuottaa sijainti notkossa Lauklammen rannalla. Mikroilmasto aiheuttaa usein tienpinnan yllättävän jäätymisen.
Ykköstien liikennemäärät aiheuttavat sen, että Koikkalan mutkassa lipsuminen hyvin helposti johtaa nokkakolariin.
Tänään on viimeksi saatu Koikkalan mutkasta suruviesti. Tällä kertaa syynä oli sivutieltä tulleen henkilöauton jääminen valtatietä kulkeneen kuorma-auton alle.
Ei moottoritien valmistuminen Koikkalan mutkaa paremmaksi muuta, mutta ajoneuvojen määrän romahtaminen kyllä pienentää riskiä ajautua vakavaan onnettomuuteen. Koikkalaan siis on tulossa parannus, mutta samanlaisia riskipaikkoja valitettavasti maamme pääteille jää turhan paljon.
Koikkalan mutka on tunnettu siitä, että siinä on tapahtunut käsittämätön määrä onnettomuuksia, joissa on kuollut aivan liian monta ihmistä.
Mutka ei ulkoisesti juurikaan eroa vanhan ykköstien muista mutkista, eikä sitä siksi juuri osata varoa. Kohdassa kuitenkin yhdistyy monta pientä riskiä isoksi riskiksi: Kyse on kohtalaisen tiukasta S-mutkasta, siinä on mäennyppylä näkemäesteenä, Helsingin puoleisen mutkan kallistukset ovat virheelliset ja mutkassa on kaksi sivuteiden liittymää, joista näkyvyys päätielle on huono. Erityisen ison ongelman tuottaa sijainti notkossa Lauklammen rannalla. Mikroilmasto aiheuttaa usein tienpinnan yllättävän jäätymisen.
Ykköstien liikennemäärät aiheuttavat sen, että Koikkalan mutkassa lipsuminen hyvin helposti johtaa nokkakolariin.
Tänään on viimeksi saatu Koikkalan mutkasta suruviesti. Tällä kertaa syynä oli sivutieltä tulleen henkilöauton jääminen valtatietä kulkeneen kuorma-auton alle.
Ei moottoritien valmistuminen Koikkalan mutkaa paremmaksi muuta, mutta ajoneuvojen määrän romahtaminen kyllä pienentää riskiä ajautua vakavaan onnettomuuteen. Koikkalaan siis on tulossa parannus, mutta samanlaisia riskipaikkoja valitettavasti maamme pääteille jää turhan paljon.
Jokohan nyt?
Ykköstien rakentaja on mielestään nyt saanut tunnelijärjestelmät kuntoon. Tiehallinto ilmoittaa, että alkavalla viikolla pidetään katselmus, jonka tulosten perusteella päätetään, avataanko moottoritie.
Tien avaaminen on nyt viivästynyt jo kolmatta kuukautta. Tilanne rupeaa käymään kiusalliseksi kaikille sopimusosapuolille ja ikäväksi tienkäyttäjille.
Tien avaaminen on nyt viivästynyt jo kolmatta kuukautta. Tilanne rupeaa käymään kiusalliseksi kaikille sopimusosapuolille ja ikäväksi tienkäyttäjille.
19.1.2009
Arseenia, komisario Palmu
Teillä ja Turuilla raportoi vuoden 2008 syyskuussa kommentissa http://teilla.blogspot.com/2008/09/polkutie.html Tielaitoksen polkutietyömaasta, jolla on tarkoitus kunnostaa valtatien varresta Raittijärven kylään kulkevaa polkutietä.
Hankkeen tiimoilta on sitten noussut iso riita.
On nimittäin käynyt ilmi, että mönkijäuran runko aiotaan rakentaa käytöstä poistettujen arseenikyllästettyjen puhelinpylväiden varaan. Kiistassa käydään peistä siitä, onko kyseinen rakennusmateriaali lainkaan sallittua erämaaalueella ja siitä, onko kyseessä todellakin ympäristölle vaarallinen ratkaisu.
Viranomaiset ovat asiassa erimielisiä. Metsähallitus on arseenipuun käyttöä vastaan, koska se luokitellaan ongelmajätteeksi. Lapin ympäristökeskus taas ei näe kyseisen puutavaran käyttöä ongelmalliseksi pitkospuiden alusrakenteissa.
Lapin ympäristöpiiri ry on vaatinut Lapin ympäristökeskusta kieltämään arseenikyllästettyjen puiden käytön. Ympäristökeskus on pyytänyt eri tahoilta lausuntoja, mutta asian käsittely on kesken. Tuleva näyttää, jatkuuko polun rakentaminen keväällä suunnitelmien mukaan vai ei.
Hankkeen tiimoilta on sitten noussut iso riita.
On nimittäin käynyt ilmi, että mönkijäuran runko aiotaan rakentaa käytöstä poistettujen arseenikyllästettyjen puhelinpylväiden varaan. Kiistassa käydään peistä siitä, onko kyseinen rakennusmateriaali lainkaan sallittua erämaaalueella ja siitä, onko kyseessä todellakin ympäristölle vaarallinen ratkaisu.
Viranomaiset ovat asiassa erimielisiä. Metsähallitus on arseenipuun käyttöä vastaan, koska se luokitellaan ongelmajätteeksi. Lapin ympäristökeskus taas ei näe kyseisen puutavaran käyttöä ongelmalliseksi pitkospuiden alusrakenteissa.
Lapin ympäristöpiiri ry on vaatinut Lapin ympäristökeskusta kieltämään arseenikyllästettyjen puiden käytön. Ympäristökeskus on pyytänyt eri tahoilta lausuntoja, mutta asian käsittely on kesken. Tuleva näyttää, jatkuuko polun rakentaminen keväällä suunnitelmien mukaan vai ei.
15.1.2009
Kallista rahankeruuta
Norjassa käydään keskustelua muutaman tietullikohteen taloudellisesta tehokkuudesta.
Nordkappiin vievän tunnelin tiemaksuja keräävän yhtiön liikevaihdosta noin 50 prosenttia kuluu rahankeruuseen ja siten vain puolet maksuista kertyy itse tunnelin rakentamiskulujen kattamiseen. Sikäläinen tiehallinto kieltää arvostelevansa yhtiötä, koska tietää liikenteen määrän tiellä olevan vähäinen, mutta neuvoo kuitenkin yhtiötä pohtimaan asiaa.
Vastaavanlaisia havaintoja on muualtakin. Tukholmassa kävi arvosteluryöppy, kun kävi ilmi, että ruuhkamaksut eivät tuota kaupungille äyriäkään vuosikausiin, vaan rahat kuluvat järjestelmäinvestoinnin kattamiseen. Järjestelmän kerrotaan tähän asti maksaneen luokkaa 2,5 miljardia kruunua (runsaat 250 miljoonaa euroa) ja loppulaskun suuruudeksi on annettu 4 miljardiin kruunuun ulottuvia arvioita.
Nordkappiin vievän tunnelin tiemaksuja keräävän yhtiön liikevaihdosta noin 50 prosenttia kuluu rahankeruuseen ja siten vain puolet maksuista kertyy itse tunnelin rakentamiskulujen kattamiseen. Sikäläinen tiehallinto kieltää arvostelevansa yhtiötä, koska tietää liikenteen määrän tiellä olevan vähäinen, mutta neuvoo kuitenkin yhtiötä pohtimaan asiaa.
Vastaavanlaisia havaintoja on muualtakin. Tukholmassa kävi arvosteluryöppy, kun kävi ilmi, että ruuhkamaksut eivät tuota kaupungille äyriäkään vuosikausiin, vaan rahat kuluvat järjestelmäinvestoinnin kattamiseen. Järjestelmän kerrotaan tähän asti maksaneen luokkaa 2,5 miljardia kruunua (runsaat 250 miljoonaa euroa) ja loppulaskun suuruudeksi on annettu 4 miljardiin kruunuun ulottuvia arvioita.
9.1.2009
Teillä ja Turuilla koeajaa
Koeajettu
Ykköstien viimeiseksi avattu 23 kilometrin mittainen moottoritieosuus Lahnajärvi-Muurla. Lohjan ja Lahnajärven välinen osuus on edelleenkin suljettuna.
Tien profiili
Tie on rakennettu verraten kapeaan maastokäytävään. Keskikaista on vain pari metriä leveä ja siksi se on koko matkalta erotettu kaiteella. Tämä on tärkeää erityisesi kohdissa, jossa ajoradat sijaitsevat eri korkeudella. Muuten kaistat ja piennar ovat leveydeltään tavanomaista moottoritietasoa. Pituusleikkaukseltaan tie on kohtalaisen tasainen. Muurlan ja Turun välisen osuuden kaltaisia erittäin pitkiä mäkiä ei ole.
Massoitus
Tie kulkee korkeussuhteiltaan erittäin vaihtelevan maaston läpi. Paikalliset korkeuserot ovat paikoitellen kymmeniä metrejä. Tästä on seurauksena poikkeuksellisen suuri määrä poikkeuksellisen syviä kallioleikkauksia. Tie kulkee paikoitellen verraten korkeilla penkereillä ja muutama laakso ylitetään silloilla.
Maastokäytävän kapeus tuo kallioleikkauksen reunat erittäin lähelle tietä. Vaikutelma on paikoin hyvin ahtaan oloinen ja jopa ahdistava. Kallioleikkausten läheisyyden takia niiden kohdalla tiessä on reunakaide. Kallioleikkaukset vaikuttavat paikoin rujommilta kuin yleensä on totuttu näkemään. Näkyvillä on useassa kohdassa irrallisen näköisiä lohkareita. Toivomme, että niiden stabiliteetti on varmistettu.
Meluesteet
Tietä reunustavat hyvin useassa paikassa meluvallit tai betoniset meluseinät. Nämä estävät näkymät tien ulkopuolelle. Betoninen meluseinä on kalsean oloinen.
Viitoitus ja liikennemerkit
Tie on länteen ajettaessa viitoitettu Turkuun ja Saloon. Itään ajettaessa viitoituskohteet ovat Helsinki ja Lohja. Viitat edustavat tavanomaista moottoritien tyyppiä. Numeroinnissa E18 esiintyy ennen numeroa 1; käytäntö Suomessa on ollut yleensä päinvastainen: ensin kansallinen numero ja toisena eurooppatien numero.
Vaihtuvat nopeusrajoitukset on pääosin toteutettu tekniikalla, jossa tielle näkyy tavanomainen keltapohjainen liikennemerkki. Tämä on pimeään aikaan miellyttävämpi kuin LED-valoilla toteutettu, jonka kontrasti saattaa olla häiritsevä.
Vanhalla tiellä viitoitus on vielä osin uusimatta ja liikennemerkeissä näkyy vielä usein tien numero 1 numeron 110 sijaan.
Tunnelit
Tieosuudella on kaksi lyhyttä tunnelia. Tunneleissa on telematiikkaohjaus ja niiden suulla esiintyy myös uusi liikennemerkki "tunneli". Tunnelin päätyttyä on merkki "tunneli päättyy" siltä varalta, että autoilija ei itse huomaa seikkaa.
Tielle ajaminen
Koska osa lopullisesta tiestä on kesken, tielle ajetaan poikkeusjärjestelyin Lahnajärvellä: Lahnajärven kahvion edustalle vanhalle tielle on rakennettu tilapäinen liikenneympyrä. Tästä siirrytään lyhyttä yhdystietä pitkin moottoritielle Lahnajärven liittymästä.
Turusta tultaessa moottoritie päättyy hieman yllättäen ja liikenne ohjataan Lahnajärven liittymän ramppiin juurikaan varoittamatta lähestyvästä tiukasta mutkasta.
Lohjan Nummenkylässä liikenne ohjataan vanhalle ykköstielle jokseenkin epäselvin järjestelyin. Kaistan yläpuolinen viitta ohjaa tielle 110 suuntaan Saukkola. Keskelle ajorataa rakennettuun tilapäiseen korokkeeseen on kiinnitetty Turkuun ohjaava pienikokoinen keltapohjainen viitta, jonka näkyvyys on huono.
Palvelut
Suomusjärvelle hieman Lahnajärven itäpuolelle on puolimatkan krouviksi avattu palvelualue, jossa sijaitsee suuri Teboil Kivihovi –niminen kompleksi. Tarjolla on polttoainetta, K-kauppa, suuri ravintola ja muutamia muita liikkeitä. Ravintolan sisustuksessa on hieman tavoiteltu retrohenkeä ja hengessä on pienen pieni tuoksahdus funkkista.
Kiitämme
Ykköstien viimeiseksi avattu 23 kilometrin mittainen moottoritieosuus Lahnajärvi-Muurla. Lohjan ja Lahnajärven välinen osuus on edelleenkin suljettuna.
Tien profiili
Tie on rakennettu verraten kapeaan maastokäytävään. Keskikaista on vain pari metriä leveä ja siksi se on koko matkalta erotettu kaiteella. Tämä on tärkeää erityisesi kohdissa, jossa ajoradat sijaitsevat eri korkeudella. Muuten kaistat ja piennar ovat leveydeltään tavanomaista moottoritietasoa. Pituusleikkaukseltaan tie on kohtalaisen tasainen. Muurlan ja Turun välisen osuuden kaltaisia erittäin pitkiä mäkiä ei ole.
Massoitus
Tie kulkee korkeussuhteiltaan erittäin vaihtelevan maaston läpi. Paikalliset korkeuserot ovat paikoitellen kymmeniä metrejä. Tästä on seurauksena poikkeuksellisen suuri määrä poikkeuksellisen syviä kallioleikkauksia. Tie kulkee paikoitellen verraten korkeilla penkereillä ja muutama laakso ylitetään silloilla.
Maastokäytävän kapeus tuo kallioleikkauksen reunat erittäin lähelle tietä. Vaikutelma on paikoin hyvin ahtaan oloinen ja jopa ahdistava. Kallioleikkausten läheisyyden takia niiden kohdalla tiessä on reunakaide. Kallioleikkaukset vaikuttavat paikoin rujommilta kuin yleensä on totuttu näkemään. Näkyvillä on useassa kohdassa irrallisen näköisiä lohkareita. Toivomme, että niiden stabiliteetti on varmistettu.
Meluesteet
Tietä reunustavat hyvin useassa paikassa meluvallit tai betoniset meluseinät. Nämä estävät näkymät tien ulkopuolelle. Betoninen meluseinä on kalsean oloinen.
Viitoitus ja liikennemerkit
Tie on länteen ajettaessa viitoitettu Turkuun ja Saloon. Itään ajettaessa viitoituskohteet ovat Helsinki ja Lohja. Viitat edustavat tavanomaista moottoritien tyyppiä. Numeroinnissa E18 esiintyy ennen numeroa 1; käytäntö Suomessa on ollut yleensä päinvastainen: ensin kansallinen numero ja toisena eurooppatien numero.
Vaihtuvat nopeusrajoitukset on pääosin toteutettu tekniikalla, jossa tielle näkyy tavanomainen keltapohjainen liikennemerkki. Tämä on pimeään aikaan miellyttävämpi kuin LED-valoilla toteutettu, jonka kontrasti saattaa olla häiritsevä.
Vanhalla tiellä viitoitus on vielä osin uusimatta ja liikennemerkeissä näkyy vielä usein tien numero 1 numeron 110 sijaan.
Tunnelit
Tieosuudella on kaksi lyhyttä tunnelia. Tunneleissa on telematiikkaohjaus ja niiden suulla esiintyy myös uusi liikennemerkki "tunneli". Tunnelin päätyttyä on merkki "tunneli päättyy" siltä varalta, että autoilija ei itse huomaa seikkaa.
Tielle ajaminen
Koska osa lopullisesta tiestä on kesken, tielle ajetaan poikkeusjärjestelyin Lahnajärvellä: Lahnajärven kahvion edustalle vanhalle tielle on rakennettu tilapäinen liikenneympyrä. Tästä siirrytään lyhyttä yhdystietä pitkin moottoritielle Lahnajärven liittymästä.
Turusta tultaessa moottoritie päättyy hieman yllättäen ja liikenne ohjataan Lahnajärven liittymän ramppiin juurikaan varoittamatta lähestyvästä tiukasta mutkasta.
Lohjan Nummenkylässä liikenne ohjataan vanhalle ykköstielle jokseenkin epäselvin järjestelyin. Kaistan yläpuolinen viitta ohjaa tielle 110 suuntaan Saukkola. Keskelle ajorataa rakennettuun tilapäiseen korokkeeseen on kiinnitetty Turkuun ohjaava pienikokoinen keltapohjainen viitta, jonka näkyvyys on huono.
Palvelut
Suomusjärvelle hieman Lahnajärven itäpuolelle on puolimatkan krouviksi avattu palvelualue, jossa sijaitsee suuri Teboil Kivihovi –niminen kompleksi. Tarjolla on polttoainetta, K-kauppa, suuri ravintola ja muutamia muita liikkeitä. Ravintolan sisustuksessa on hieman tavoiteltu retrohenkeä ja hengessä on pienen pieni tuoksahdus funkkista.
Kiitämme
- Vuoristoratatunnelman puuttumista
- Keskikaiteita
- Loivaa polveilua maastossa
- Kivihovin väljyyttä
- Kallioleikkausten ahtautta ja viimeistelyä
- Moottoritieltä poistumisen järjestelyjä Lahnajärvellä ja Nummenkylässä
- Betonisia meluseiniä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)