Osaavat ne ranskalaisetkin

Uudenvuodenaaton ratoksi Teillä ja Turuilla on hieman surffaillut ja havainnut, että ranskalaisetkin ovat taitavia rakentamaan vähintään erikoisia liikennemerkkijärjestelyjä.

Ranskassa nopeusrajoituksen voimassaolosta muistutetaan rajoitusmerkissä olevalla lisäkilvellä "rappel", muistutus. Tämän merkin asettajalla on ehkä se tauti, jonka nimeä hän ei enää muista. Tiellä on voimassa joko 40:n tai 50:n nopeusrajoitus. Onko se nyt niin tarkkaa muka.

Ranskalaisissa metsissä liikkuu kaikenlaisia öttiäisiä, joihin törmäämistä kannattaa varoa. Tässä varoitetaan villisioista, "sangliers", ja varmuuden vuoksi liikennemerkkiin on laitettu oikein villisian kuvakin. Onko se nyt niin tarkkaa muka.

Liikennemerkillä on hyvä osoittaa, mihin suuntaan tiukka kaarre kääntyy. Onko se nyt niin tarkkaa muka.

Tälle kadulle ei tästä suunnasta saa ajaa. Pysähtymiskielto ehkä koskee niitä ajoneuvoja, jotka kadulle on työnnetty ajamisen sijaan? Onko se nyt niin tarkkaa muka.

Vuoristotiet ovat kapeita, minkä takia niillä liikkuvien ajoneuvojen mittoja joudutaan rajoittamaan. Tälle tielle eivät saa mennä kuin enintään kuusi metriä leveät ajoneuvot. Kuitenkin yli kuusi metriä leveät koululaisia kuljettavat ajoneuvot sallitaan. Onko se nyt niin tarkkaa muka.

Tässä tapauksessa tienpitäjä ei ole kyennyt päättämään, laskeutuuko ramppi moottoritielle vai moottoriliikennetielle. Hän on laittanut varmuuden vuoksi merkit kummankin vaihtoehdon mukaisesti. Onko se nyt niin tarkkaa muka.

Tässä jää pohdittavaksi, pitäisikö noudattaa määräys- vai kieltomerkkiä. Teet mitä tahansa, niin pieleen menee. Onko se nyt niin tarkkaa muka.

Lopuksi: Vuosi 2011 on päättymässä ja vuoden 2012 kujeet edessä. Teillä ja Turuilla toivottaa kaikille onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta. Ajelkaahan varovasti.

Ylös, alas

Espoossa Kehä ykkösen uusitulla osuudella nähdään pientä ristiriitaa. Eteenpäin tarkoittavat nuolet osoittavat liikennemerkeissä ylöspäin ja kaistakohtaisissa liikennevaloissa alaspäin.

Tämä on aivan säädösten mukaista, vaikkakaan ei aivan sataprosenttisen loogista. Suomalaisessa käytännössä eteen päin ohjaavan viitoituksen nuolet osoittavat kohti taivasta. Alas päin osoittava nuoli liikennemerkeissä puolestaan tarkoittaa vaikutusalueen päättymistä.

Kaistakohtaisen liikennevalon nuolen suunta alaspäin taas on kansainvälisesti standardoitu: Suunnan määrittää Wienin kansainvälinen sopimus liikennemerkeistä ja liikennevaloista. Suomi on yksi sopimuksen jäsenvaltioista.

Tienviittojen nuoliin ei Wienin sopimus ota kantaa. Siksipä valtioiden välillä esiintyy monenlaisia variaatioita.

Saksa noudattaa samankaltaista käytäntöä kuin Suomi. Eteenpäin ohjataan ylöspäin näyttävällä nuolella. Erkaneva ramppi osoitetaan yläviistoon osoittavalla nuolella. Tämä ratkaisu perustuu siihen logiikkaan, että nuolet osoittaavat suunnilleen samaan suuntaan kuin reitti kartalla, jota pidetään kädessä kulkusuunta ylöspäin.

Ranska taas on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun:

Ranskalaisessa kuten sveitsiläisessä nuolet osoittavat alas tai alaviistoon. Tässäkin on selvä logiikka: Aja kaistaa, jota nuoli osoittaa.

Rapakon toisella puolella Kanadassa taas on päädytty jonkinlaiseen hybridiratkaisuun, jossa on nuolia sekä alas että yläviistoon:

Toinenkin hieman yllättävä seikka on nähtävillä uudella Kehä ykkösen osuudella ja siihen liittyvillä teillä. Lämpötilaa näyttävissä tauluissa tien lämpötila kerrotaan ylemmällä rivillä ja ilman alemmalla. Tämä poikkeaa aiemmasta käytännöstä, jonka mukaisesti järjestys on päinvastainen. Puhtaasi selkeyden kannalta voisi ajatella, että loogisempaa olisi näyttä ilman lämpötila tien lämpötilan yläpuolella, koska ilma sijaitsee ylempänä kuin tie.

28 kuollutta

Teillä ja Turuilla on joitakin aikoja sitten kertonut Bergenin ja Oslon välisestä tunnelitiestä, joka tunneleiden määrällä ja pituudella laskettuna edustaa superlatiivitasoa.

Tie on myös ikävällä tavalla superlatiivitasoa: Bergenin ja Vossin välinen osuus on osoittautunut hyvin onnettomuusherkäksi. Viimeisen 18 vuoden kuluessa tiellä on onnettomuuksissa menehtynyt 28 henkilöä.

Vuonna 1992 valmistunut Dalen ja Vossin välinen osuus on norjalaisittain verraten suoraa ja hyväkuntoista tietä ja siksi korkea onnettomuusherkkyys on hieman yllättävää.

Mutta kuten kuvista näkyy, tie on verraten kapea, sillä on näkemäesteitä ja sen kaarteet ovat tiukkoja. Nämä seikat yhdistettynä haluun "hyvällä" tiellä ajaa nopeasti ovat tuottaneet ongelmia.

Tielle aiotaan noin kolmella miljoonalla eurolla tehdä pikaparannuksia: Tunneleissa ajamisen helpottamiseksi noin 15 kilometriä tunnelia kalkitaan sisältä vaaleaksi. Tunneleiden välinen tieosuus valaistaan, jos tunneleiden välimatka on alle kilometrin. Tällä vähennetään haittoja, jotka syntyvät pimeän ja tunnelivalaistuksen vaihtelun aiheuttamista näkyvyysongemista. Pientareiden ja ajokaistojen väliin jyrsinään tärinäraita 25 kilometrin matkalle. Osuudelle rakennetaan 15-20 pysähtymistaskua, joihin voi ajaa päästämään muu liikenne ohitse. Kymmenen mutkan profiilia parannetaan. Talvihoidon tasoa nostetaan. Täsmänopeusrajoituksia asetetaan. Tien reuna-alueita siivotaan ulosajojen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Telematiikkaa rakennetaan.