Valtio rakentaa, valtio tuhoaa

Melko tarkkaan 50 vuotta sitten uutisoitiin, että Hämeenlinnan moottoritien koko päällyste on mennyt pilalle.

Syyllinen löytyi helposti. Puolustusvoimain vuoden 1970 lippujuhlan alueellinen paraati pidettiin moottoritiellä. Helteisenä päivänä panssarivaunujen telaketjut hajottivat koko moottoritien päällysteen pinnan, eli 12 kilometriä ajorataa meni uusiksi. Paraatissa esiintyi noin 30 raskasta panssarivaunua.


Moottoritien pintaa (Helsingin Sanomat)

Paraatit oli aikaisemmin pidetty kaupungin keskustassa, mutta kaupunginisät olivat nostaneet esille sen, että panssarivaunu ei ole kovin hellä myöskään katujen kiveykselle.

(Helsingin Sanomain toimittaja ei kaiketi tiennyt, olivatko Hämeenlinnan kadut nupukiveä vai mukulakiveä ja niinpä hän päätyi termiin "nupulakivi".)

Helsingin Sanomain artikkeli ei kerro siitä, kenelle noin 340 000 markan päällystyslasku lähetettäisiin. Panssariprikaatin puhemies ei ainakaan vaikuttanut kovin innokkaalta avaamaan sotavaltion kukkaroa. Summa vuoden 2020 rahassa elinkustannusindeksillä oikaistuna on puolisen miljoonaa euroa.

Paikallisesta tiemestaripiiristä esitettiin kaino toivomus, että raskaita panssarivaunuja ei enää päästettäisi valtatielle, vaan paraatit pidettäisiin jatkossa Parolannummella. TVL:n toive ei kuitenkaan toteutunut. Jo vuonna 1978 järjestettiin puolustusvoimain 60-vuotisjuhlan näyttävä pääparaati Hämeenlinnassa, tietysti moottoritiellä ja tietysti panssarivaunujen kera. Nyt niitä oli yli tuplamäärä, 67 kappaletta.


Kekkonen ja paraati 1978 (Helsingin Sanomat)

Maailman toimivin kaupunki

Helsingin kaupunki on ottanut komeat sanat käyttöön. Kaupungin visiona on olla maailman toimivin kaupunki ja sitä hehkutetaan niin kaupungin työmaiden kilvissä kuin kaupungin verkkosivuillakin.

Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Tällä se luo parhaat urbaanin elämän edellytykset asukkailleen ja vierailijoilleen. Kaupungin strategisena tavoitteena on tehdä jatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa ja vaivattomampaa. Helsinki haluaa olla päivä päivältä parempi.

Mitään varsinaista evidenssiä tälle superlatiiville ei esitetä. Oulunkyläläisiltä jos käydään kysymässä, vastaukset eivät ehkä olisi näiden juhlapuheiden veroisia.

Juhannuksen alla Helsingin Sanomat uutisoi Mäkitorpantien remontista, joka on ryss... toteutunut epätyydyttävästi monilta osin.

Jalkakäytävä on tehty miten sattuu ja se on parin vaaksan levyinen ja pyörätiellä on leveyttä kuin Mississippin alajuoksulla. Piirustusten mukaan jalkakäytävän leveyden pitäisi olla 1,30 metriä ja pyörätien 1,70 metriä.


Vasemmalta oikealle: ajorata, pyörätie, jalkakäytävä. (Helsingin Sanomat)


Pysäkin katupiirustus

Toiseen kohtaan on laitettu ohituksen estävä keskisaareke bussipysäkille. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta. Kuitenkaan kukaan ei ottanut selvää, että kyseessä on vuoronvaihtopysäkki. Uuden kuljettajan asettuminen ruorin taakse ja lipunmyyntijärjestelmään kirjautumiseen kuluu jokunen minuutti ja sen aikaa sitten muu liikenne odottaa. Työmaan projektipäällikkö mainitsee Hesarille: "HSL:lle voisi kyllä ilmoittaa, että vaihtopysäkki olisi hyvä vaihtaa." Aivan!


Katupiirustus pysäkkiparin kohdalta

Sekin "pikku" juttu työmaassa on, että kummankin puolen jalkakäytävät revittiin auki yhtaikaa ja porukka on vuoden ajan pomppinut työmaan keskellä. Syy kuulemma on se, että tieto päätöksestä rakentaa jalkakäytävät eri aikaan ei kulkenut työnjohtajan sijaiselle. Suomeksi: muutoksista ei pidetä asianmukaisesti kirjaa.

Neljäs kauneusvirhe on, että kun yksi urakka koskee Mäkitorpantietä ja toinen sitä risteävää Norrtäljentietä, kukaan ei muistanut suunnitella risteystä.

Kyse on siis maailman toimivimman kaupungin urakkana tehty hanke, jossa asiakkaana on maailman toimivin kaupunki, tilaajana maailman toimivin kaupunki ja toteuttajana maailman toimivin kaupunki. Jokainen mainituista seikoista olisi ollut näkyvissä jo paljon ennen kuin Helsingin Sanomien piti nostaa asia esille, jotta pormestari saa irtopisteitä asiaan tarttumisesta. Esimerkiksi vaihtopysäkin olemassaolon on varmasti yksi jos toinenkin havainnut, mutta kukaan ei ole nostanut kättä pystyyn. Alan vitsauksia kun on "ei kuulu mulle" ‑asenne. Hämmästyttävää asiassa on, että katuja remontoidessa ei automaattisesti kilauteta seudun liikennettä junailevalle HSL:lle. Yhtä hämmästyttävää on, että maailman toimivimman kaupungin rakentamisen prosesseihin ilmeisestikään ei sisälly työmaan valvonta.

Karhennettuja Ruutanoita

Lokakuussa 2019 Teillä ja Turuilla julkaisi artikkelin Rikos, joka lisäsi vettä pilkkakirveiden myllyyn. Kyse oli siis Kangasalan Ruutanassa sijaitsevasta Korvenperäntiestä, jonka varressa olevaan päällystevaurioista varoittavaan liikennemerkkiin oli joku lisännyt vaikutusaluetta luonnehtivan ulkoasultaan asiallisen lisäkilven: "Koko perkeleen tie".


Korvenperäntien hi tech -osuus. Lätäköitä voi käyttää keinohorisonttina mitattaessa sekstantilla tähtien korkeuksia.

Asiasta nousi kohu ja helsinkiläisetkin lehden toimittajat saivat työllä ja tuskalla itsensä väännetyksi irti liimapintaisista jakkaroistaan ja käymään paikan päällä Pirkanmaan salomailla.

Huumoriin kätketty terävä iva osui kohteeseensa ja niin Kangasalan kaupungintalolla kuin sikäläisen ELY-keskuksen konttorilla kuljettiin paniikkitunnelmissa. Kaupunginjohtaja vähän heristi sormeaan, että hyi hyi ei noin saa tehdä, ja ELY-keskuksen viskaalit olivat niin suunniltaan, että uhkailivat rikosilmoituksen teolla.

Virkamiesten kiemurtelu ei ollut omiaan vähentämään laajojen kansalaispiirien naurua,

Ja niin kävi ihme, vähän samaan tapaan kirkkaalta taivaalta kuin Betlehemin seudulla pari tuhatta vuotta sitten. Kun koronavappu oli vietetty, jyrisivät Ruutanaan työkoneet ja tekivät tielle uuden pinnan.


Uusi pinta tuloillaan

Yleensä tienpitäjät kehuvat, kuinka hieno korjatusta tiestä tulee. Tällä kertaa kuitenkin ollaan kuin pohjalainen maatalon emäntä pullaa kahvikesteillä tarjotessaan: "No eivät nämä nyt mitään ole, vähän likilaskuisiakin, ja rusinatkaan eivät aivan suorassa." ELY-keskus korostaa, että tämä ei ole oikeastaan ole päällyste vaan kevyt pintaus. Isompi remontti tehdään joskus, jos on rahaa. Näyttää olevan todella vaikeaa tunnustaa, että tuli niin paljon lunta tupaan, että oli pakko toimia yleisen mielipiteen edessä. Virkamiestä sattuu ja pahasti.

ELY-keskus on ilmoittanut, että se luopuu rikosilmoituksen teosta.

Tasoristeys

Tasoristeyksenhän tietää jokainen. Sellaisessa pitää varoa junaa, koska juna kulkee lujaa, eikä väistä.

Maailmalla kulkiessa näkee kaikenlaisia risteysjärjestelyitä. Sellaisiakin on, joissa lentokone kulkee tien toiselle puolelle siltaa pitkin.


Leipzigin lentokenttä

Mutta Gibraltar on toista maata. Gibraltarhan on asukasluvultaan parin Forssan kokoinen niemimaa, jollaisia saisi Forssan maa-alueelle mahtumaan liki 40 kappaletta. Erinäisten vaiheiden jälkeen Gibraltar siirtyi Englannin haltuun vuoden 1713 Utrechtin rauhassa. Siitä alkaen Espanja ja Iso-Britannia ovat kinanneet siitä enemmän tai vähemmän jatkuvasti.

(Utrechtin rauha oli ensimmäinen rauhansopimuksista, jotka päättivät vuosina 1701-1714 käydyn Espanjan perimyssodan. Konflikti oli lähes koko Euroopan laajuinen, sekava, ja osapuolia oli kaikki saksalaiset pikkuvaltiot mukaan lukien useita kymmeniä. Mukana oli myös Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta, josta historioitsijat ovat todenneet, että se ei ollut pyhä, ei saksalainen, ei roomalainen eikä keisarikunta.)

Koska Espanja ei tykkää Gibraltarista, Gibraltar ei pääse laajenemaan. Vaikka kuningatar Lissu matkustaisi kurpitsavaunujensa kanssa Lontoosta saakka tarjoten säkillisen kultarahoja pienestä alueliitoksesta, Espanjan mieli tuskin muuttuisi.

Niin on sitten käynyt, että niemimaan poikki on tehty lentokenttä. Mutta ei mikä tahansa lentokenttä. Lentokentän kiitotie ja paikkaseudun pääkatu risteävät tasoristeyksenä.



Kun lentokone tulee tai lähtee, häädetään autot ja jalankulkijat pois puomien taakse ja antaa lentokoneen mennä. Lentokone kulkee lujaa eikä varsinkaan väistä.



Pitkään on ollut esillä suunnitelmia viedä pääkatu kiitotien alta tunneliin. Homma on kuitenkin jäänyt, koska lentoliikenteen määrä on maltillinen. Ja tekisihän tasoristeyksen poistaminen lentokentästä tuiki tavallisen, eikä sillä olisi erikoisuusarvoa.

Inhokkeja

Eräässä taannoisessa artikkelin kommenttiketjussa kyseltiin bloginpitäjän tieinhokkien perään. Asia tuolloin jäi kypsymään.

Inhokkeja voi tietysti valita monella kriteerillä. Yksi inhoaa moottoriteitä ja toinen inhoaa muita kuin moottoriteitä. Kolmas inhoaa Helsingin Uudenmaankatua sen ahtauden ja liikennemäärien takia ja neljäs inhoaa pohjoisen pitkiä tieosuuksia tylsinä.

Tämän päivän Top 10 -listalla on teitä, jotka ovat kaikki Oulun eteläpuolelta. Useaa niistä yhdistää samankaltainen piirre: 1950-1960-luvulla uusittu tärkeä päätieosuus, jota ei ole parannettu liikenteen kasvun tahtiin. Kohti kärkeä nousua auttaa, jos tiellä on runsaasti raskasta liikennettä. Keskitytään pääteihin.



Etelästä kohti pohjoista:

1. Valtatie 25 Tammisaaren ja Lohjan välillä. Reitillä on paljon kapeita uusimattomia tieosuuksia, runsaasti risteyksiä ja Hangon satama tuottaa paljon raskasta liikennettä.
   
   
   Valtatietä 25
   
2. Valtatie 6 Koskenkylä-Kouvola. Hyväkuntoinen sujuva leveäkaistatie. Mutta se liikennekulttuuri. Kuvitellaan, että leveäkaistatiellä on sallittua ajaa ja ohitella miten sattuu.
   
3. Valtatie 26 Hamina-Taavetti. 1950-luvulle jämähtänyt kapea, mutkainen ja mäkinen ränni täynnä rekkaliikennettä.
   
4. Valtatie 8 Nousiainen-Pori, niiltä osin kuin ei ole rakennettu ohituskaistoja. Raskaan liikenteen määrä korkea. Moni kulkeekin Turun ja Porin väliä Säkylän, Euran ja Harjavallan kautta. Uusia ohituskaistoja tulossa ja osuus saattaa pudotakin pois inhokkilistalta.
   
5. Kantatie 52 Somero-Jokioinen. Eräänlainen tiepolitiikan mahalasku. Kapea, mäkinen ja mutkainen tieosuus, joka ei täytä minkäänlaisia kantatien laatuodotuksia. Se, että pätkä oli osa valtatietä 2 vielä vajaat 60 vuotta sitten, ei ole lieventävä asianhaara.
   
   
   Kantatietä 52
   
6. Valtatie 9 Jämsä-Jyväskylä. Se piti peruskorjata, rahat loppuivat ja uusia rahoja ei koskaan näkynyt. Kontrasti Oriveden-Jämsän väliseen osuuteen on huima.
   
   
   Valtatietä 9
   
   
   Valtatietä 23
   
   
7. Valtatie 5 Juva-Iisalmi niiltä osin kuin tie on ns. alkuperäisessä kunnossa. Yksi kolmesta pohjois-eteläsuuntaisesta pitkästä runkoreitistä ja paikoin kuin 1950-luvun maalaiselokuvasta. Kuopion ja Iisalmen välillä tievalaistus: Sillä saa paljon anteeksi. Osuus Mikkeli-Juva poistettu inhokkilistalta rakenteilla olevan uuden tien takia.
   
8. Joensuusta länteen kulkevat valtatie 9 Outokumpu-Riistavesi ja valtatie 23 Viinijärvi-Varkaus. Kumpikin jätetty enemmän tai vähemmän unohduksiin sen jälkeen, kun ne joskus 1950-luvulla on rakennettu. Kapeaa, mutkaista ja mäkistä.
   
9. Valtatie 4 Äänekoski-Pihtipudas/Pyhäjärvi raja. Erityisinhokkiosuus Jyväskylä-Hirvaskangas uusittavana, eli se poistettu listalta. Reipashenkisiä mäkiä, paljon liikennettä, hyvin paljon raskasta liikennettä. Ohituskaistat tuovat helpotusta, mutta niiden pituus tarpeeseen nähden on vaatimaton. Pohjanmaalle laskeuduttaessa liikenteen määrä hiljalleen pienenee ja tien profiili paranee.
   
10. Valtatie 8 Uusikaarlepyy-Kokkola-Raahe. Uusikaarlepyyssä tietä kuormittamaan yhtyy runkotien liikennevirta Helsingin, Tampereen ja Seinäjoen suunnasta. Tie sinänsä on kohtuukuntoinen, mutta raskaan liikenteen osuus on korkea, risteyksiä on paljon ja pikkutaajamien paikallista liikennettä on runsaasti.

Valinta on sataprosenttisen subjektiivinen ja siitä voi valittaa ainoastaan Jurvan kuntaan Kurikan kaupungin Jurvan kaupunginosaan.

Ehdokaslistalla Top 10 -listalle on muutamia osuuksia:

• Valtatie 12 Nastola-Kouvola. Surkea, osin parannettavana
• Valtatie 18 Seinäjoki-Alavus ja Töysä-Multia. Surkea.
• Valtatie 13 Lappeenranta-Ristiina. Mutkainen, vanhanaikainen
• Kantatie 58 Keuruu-Haapajärvi. Mutkainen, mäkinen, mutta tyhjä raskaasta liikenteestä!
• Kantatie 65 Kyrönlahti(Ylöjärvi)-Virrat. Tämäkö muka päätie?

Sorakuoppa

Uudenmaan ELY-keskuksessa on valmisteilla tiesuunnitelma kolmostien Viralan liittymän parantamiseksi. Kyseisessä liittymässä 22 erkanee kolmostiestä Turenkiin ja Lammille kulkeva seututie 292.

Parantamisessa sen lisäksi että rakennetaan bussipysäkkejä ja niiden tarvitsemat rampit ja pysäköintipaikat, rakennetaan pohjavesisuojaus koko liittymän koko eteläosan kohdalle. Paikkaseudun vedenottamoiden veden laatu kärsii maantiesuolauksesta.

Mutta onko pohjavesiongelma yllätys?

Ohessa olevassa kartassa on vuosina 1990-1992 rakennettu liittymä piirretty vuoden 1962 peruskartan päälle. Liittymä on rakennetti harjumaastoon ja maastossa sijainneen lammikon päälle. Kyseessä on ollut melko komea kukkula: Lammen eteläreunalla on ollut yli 35 metriä korkea jyrkkä rinne.



Vuoteen 1989 mennessä mäki on jalostunut suureksi sorakuopaksi ja sen poikki sitten tehtiin moottoritie. Paikka on osa Viralan-Tarinmaan pohjavesialuetta ja se on ollut tarkkailussa.

Jo sorakuoppa voi muuttaa pohjavesiolosuhteita ja kun siihen laitetaan maantie päälle, on syytä ryhtyä pitkäaikaiseen tarkkailuun.



Nykyisin ei Lukonlammesta ole tietoakaan. Paikka on umpeenmetsittynyt entinen sorakuoppa.



Hankkeen kustannusarvio on 5,1 miljonaa euroa. Käynnistämisestä on päätös ja suunnittelulla tavoitellaan töiden käynnistämistä vuonna 2020.

Tesla ja kolmostie

Suomeen on vuosien varrella pesiytynyt outo käyttäytymiskulttuuri, joka korostuu moottoritiellä. Tasaista nopeutta sakotusrajan lähettyvilläkin ajava on aivan pakko ohittaa. Eihän siinä mitään. Mutta se paluu: ohitettavan kulmaa hipoen, vaikka vapaata kaistaa olisi edellä kilometrikaupalla, ja sitten pudotetaan nopeus hieman alle sen, mitä ohittaja käytti.

Sama ilmiö näkyy Ruotsissa. Joskus on tullut ajetuksi Helsingborgin ja Jönköpingin väliä niin, että sama volvo ohittanut puolen tusinan kertaa, vaikka itse olen ajanut varsin tarkan vakionopeussäätimen avulla. Volvo ohittaa, pudottaa nopeuden 5 km/h alle rajoitusten, tulee jonon ohittamaksi, herää, nostaa nopeutta ja ohittaa jne. Juhannussalon ympärillä tanssimiseen verratava ruotsalainen seuraleikki.

Myöhempien aikojen ilmiö on Tesla moottoritiellä.

Ilmanvastuksen voittamiseksi tarvittava voima kasvaa verrannollisesti nopeuden neliöön, ja samassa suhteessa energiankulutus. Näin ollen nopeudella 120 km/h on ilmanvastuksen voittamiseen tarvittava energiankulutus nelisenkymmentä prosenttia enemmän kuin nopeudella 100 km/h. Tämähän saattaa johtaa siihen, että toimintasäteen riittävyyden takaamiseksi täyssähköautolla esiintyy tarvetta ajaa hissun kissun ja tarpeettomia revittelemättä.

Näköhavaintojen perusteella on syntynyt uusi eräänlainen teslatyyli: Kun rekka tulee perä edellä vastaan, ajetaan mahdollisimman lähelle sitä, jotta päästään imuun. Kun oma nopeus laskee alle satasen, tempaistaan mahdollisimman tiukasti vasemmalle ja ohitse.

Koska autonmitan päässä rekan perässä ajamiseen liittyy riskejä, katseen täytyy olla tiukasti eteen, eikä sivupeiliin ole syytä vilkuilla. Teslan takana 120 km/h ajava tosin on tässä vaiheessa jo ohittamassa sekä Teslaa että rekkaa ja vaarassa saada Teslan kylkeensä.

Uusi tieliikennelaki velvoittaa ennakoimiseen. Aika näyttää velvoittaako se teslatyylinkin ennakoimiseen. Eli jos kolmostiellä saa kuvatusta syystä Teslan kylkeensä, joutuuko maksumieheksi, kun ei ennakoinut tyypillistä lajikäyttäytymistä?