Itä- vai länsipuolta

Pitkän ja monipolvisen väännön jälkeen nelostie siirtyi 1990-luvulla Päijänteen länsipuolelta itäpuolelle. Entinen Lahden ja Jämsän välinen nelostien osuus sai uudeksi numerokseen 24 ja itäpuolen kantatie 59 pääsi valtateiden kastiin.

Muutosprosessissa tapahtui joitakin kummallisuuksia.

Jyväskylän ja Jämsän välinen teiksi 4 ja 9 numeroitu tieosuus muuttui tieksi 9. Tienpitäjän miehet laitettiin töihin teippaamaan tienviitoista peittoon kaikki LAHTI-merkinnät, ikään kuin tietä ei enää lainkaan olisi päässyt Lahteen. On ymmärrettävää, että uusissa viitoituksissa esiintyy vain 9-tien viitoituskohde Tampere, mutta olemassa olevien tekstien peittäminen oli eriskummallinen operaatio.

Tosin muualla noudatettavia käytäntöjä seuraten viitoitus 24-tielle olisi kyllä mahdollista: Viitoitetaanhan esimerkiksi kuutostie katkoviivoin Helsingistä asti ja Lahdesta Tampereen suuntaan 12-tiellä viitoituskohteena on myös haarautuvan 10-tien varressa sijaitseva Hämeenlinna.

Tien siirto tuolloin jokseenkin surkealle itäpuolen kantatielle 59 herätti verraten paljon arvostelua. Siksi tuolloisella Tielaitoksella oli ilmeisen suuri tarve osoittaa uuden reitin olevan länsipuolen reittiä oleellisesti lyhyempi.

Tästä asiasta on edelleenkin konkreettinen osoitus nelostien varressa sekä Lahdessa että Jyväskylässä:



Tämä merkki väittää, että itäpuolen reitti olisi peräti 12 kilometriä pitempi kuin länsipuolen. Väite ei vastaa erilaisten navigointiohjelmien ja etäisyystaulukoiden tietoja, jotka esittävät eroksi 4-5 kilometriä.

Hyvin koomiseksi asian tekee eräs seikka: Hieman sen jälkeen, kun tämä taulu esittää matkaksi Lahteen 163 km, on kyseiselle reitille asetettu tienviitta, jonka mukaan matka Lahteen onkin 171 kilometriä:



Kunhan itäpuolen tietyöt valmistuvat, 15 vuotta numerointimuutoksen jälkeen, itäinen reitti varmasti on turvallisempi ja juohevampi kuin länsipuolen ikääntynyt vanha valtatie. Tällä hetkellä on lähinnä kummallista, että tarkoituksellisesti virheellisellä tiedolla ohjataan liikenne massiivisen tietyömaan keskelle.

Viritys

Yksityisteillä on totuttu näkemään jos jonkinlaisia liikennemerkkivirityksiä. Osa niistä muistuttaa virallisia liikennemerkkejä, osa taas etäisemmin.

Ilmeisesti ajattelutapa on, että oikean liikennemerkin näköinen kilpi tuottaa uskottavamman lopputuloksen. Joskus lopputulos vain kääntyy komiikan puolelle. Päivän esimerkkimme on mökkitien varresta Pohjois-Pohjanmaalta:



Alempi merkki kieltää tien ajamisen mainittuun suuntaan kaikilta. Konseptina kielto on mielenkiintoinen, koska tie on päättyvä pussitie. Ylempi merkki taas on mielenkiintoinen yhdistelmä varoitusmerkkiä ja väistämisvelvollisuutta säätelevää merkkiä. Sen enempi tulkinta lienee parasta jättää merkin asettajalle.

Romua montunpohjalla

Nivalassa Pohjanmaalla risteävät valtatiet 27 ja 28. Teiden risteys on ollut onnettomuusherkkä ja nyt siihen on rakenteilla liikenneympyrä. Risteykseen tulee myös kevyen liikenteen alikulku.

Muutama päivä sitten paikalla sattui merkillinen liikenneonnettomuus. Huolimatta valaistusta tiestä, selvästi merkitystä työmaasta ja 30 km/h nopeusrajoituksesta oululaisen kuljetusliikkeen rekka ajoi läpi liikenteenohjauslaitteiden ja päätyi alikulkutunnelikuopan pohjalle. Silminnäkijäarvioiden perusteella rekan nopeus oli luokkaa 80 km/h ja poliisi ei löytänyt paikalta jarrutusjälkiä. Kuljettaja loukkaantui lievästi.

Linkki Kalevan kuvagalleriaan

Onnettomuus tuhosi alikulkukäytävän rakenteilla olleen betonilaudoituksen melko täydellisesti. Tämän takia työmaa tulee viivästymään aikataulustaan.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Valtateillekin on Suomessa tapana antaa myös kadun nimet, ovathan ne usein jonkun osoitteita. Kunnasta toiseen kuljettaessa nimet yleensä vaihtuvat kunnan rajalla ja usein myös kunnan keskustan tienoilla. Laitilan keskustasta Rauman suuntaan kulkeva valtatie 8 on Raumantie ja Turun suuntaan kulkeva loogisesti Turuntie.

Pitkillä teillä on monta nimeä. Esimerkiksi 339 kilometrin mittainen Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12 muuttaa nimeään 28 kertaa:

Hakunintie
Porintie
Huittistentie
Raumantie
Lauttakyläntie
Kantatie (!)
Raumantie
Porintie
Turuntie
Tampereentie
Huittistentie
Pirkanmaantie
Turuntie
Paasikiventie
Kekkosentie
Teiskontie
Lahdentie
Tampereen valtatie
Lahden valtatie
Tampereentie
Hämeenlinnantie
Mannerheiminkatu
Valtatie 12
Arolantie
Hämeentie
Kymentie
Valtatie 12
Kuusaantie
Hämeentie

Monikäyttötunneli

Ranskassa Alsacessa Colmarin kaupungista luoteeseen sijaitsee Vogeesien vuorten läpi kulkeva maantietunneli. Tunneli kantaa Maurice Lemairen nimeä. Lemaire oli seudulta kotoisin ollut Ranskan valtionrautateiden pääjohtaja 1940-1950-lukujen taitteessa.



Tunnelissa on mielenkiintoista se, että se on alun perin rautatietunneli. Yleensä rautatietunnelit ovat varsin ahtaita, mutta tämä rakennettiin pituutensa takia leveäksi. Idea oli, että höyryveturien savut kulkeutuvat väljää tunnelia pitkin helpommin ulos. Tunneli valmistui vuonna 1937.

Toinen käyttötarkoitus tunnelilla oli muutaman kuukauden ajan vuonna 1944, jolloin saksalaiset tekivät siitä sotatarviketehtaan.

Tunneli oli rautatiekäytössä vuoteen 1973. Vuonna 1976 se muutostöiden jälkeen avattiin maantietunneliksi. Vuonna 1994 se suljettiin neljäksi vuodeksi uudistustöiden takia. Mont Blanc -tunnelissa tapahtunut katastrofaalinen tulipalo pakotti uusimaan tämänkin tunnelin. Ajoneuvotunnelin viereen porattiin pelastautumistunneli.

Tunnelin pituus on lähes seitsemän kilometriä. Se on pisin maantietunneli, jonka kumpikin pää on Ranskassa. Perussyy tunnelin olemassaololle on vuoristosolan ohittaminen. Vuoristotie kulkee 772 metrin korkeudessa alueella, joka lumisuutensa vuoksi on vaikeasti pidettävissä auki talvisin.

Tunnelissa peritään tiemaksu. Vuonna 2010 taksa henkilöautolta on 7,70 euroa.

Länsiväyläindeksi

Nousukausi voidaan sitten julistaa alkaneeksi. Näin kertoo länsiväyläindeksi.

Länsiväylä on kuluvana syksynä ollut aamuisin selvästi ruuhkaisempi kuin vuosi sitten. Viime vuonna jono alkoi yleensä Haukilahden edustalla, mutta tätä nykyä lähes Suomenojalta. Työssä käyviä on siis enemmän.

Mitenkään tarkka indeksi ei ole kyseessä. Siihen vaikuttaa Kehä I:n työmaa Leppävaarassa: Turunväylän ja Kehä I:n liittymä suunnassa länsi-pohjoinen on ollut niin ruuhkainen, että liikennettä Länsiväylältä Kehä II:n ja Turunväylän kautta Kehä I:lle on siirtynyt kulkemaan Karhusaaren kautta. Kahdesta pahasta on helppo valita pienempi paha.

Kun Kehä I:n työmaa valmistuu, Länsiväylän kuormitus pienentynee, koska reitti Kehä II:n kautta on sujuvampi. Silloin nollataan länsiväyläindeksi ja ruvetaan tarkkailemaan tilannetta uudelta pohjalta.

Vasenta laitaa

Sumujen saarille Kanaalin toiselle puolelle matkustettaessa vasemmanpuoleinen liikenne on verraten kokonaisvaltainen kokemus.

Ei riitä, että että ajetaan vasemmalla. Myös eritasoliittymät ja liikenneympyrät ovat peilikuvia täkäläisistä. Liikenneympyrää tietenkin kierretään myötäpäivään. Autoissa on ratti oikealla ja vaihdekeppiä vispataan vasemmalla kädellä. Bussin ovi on väärällä puolella ja suojatiellä täytyy olla erityisen varovainen, koska autot tulevat väärästä suunnasta.



Moottoritiellä vasemmanpuoleisin kaista on hitaimmin ajavia varten ja rampit erkanevat vasemmalle.

Luonnollisesti myös kaikki sellaiset liikennemerkit ovat peilikuvia, jotka tavalla tai toisella liittyvät vasemmalla ajamiseen.



Eräs silmiinpistävä piirre on, että tekstillisiä kilpiä käytetään selvästi enemmän kuin Suomessa. Saarivaltiossa ei luoteta niin vahvasti eri kulttuuritaustaa edustavien henkilöiden symboliosaamiseen kuin täällä pohjolassa.



Britit ovat oppineet jo punnitsemaan kurkkuja ja omenoita kilogrammoina, mutta liikenteessä metrisiä mittoja ei liiemmin näy. Nopeusrajoitusten yksikkö on mailia tunnissa. Yleinen taajamarajoitus on 30 mi/h, eli noin 48km/h. Etäisyystaulut ovat maileina. Noin kilometrin päässä oleva risteys on liikennemerkin mukaan 2/3 mailin päässä. Lyhyet etäisyydet on jaardeina, mutta korkeudet ja leveydet jalkoina ja tuumina.