Agua Negra

Paso de Agua Negra on yksi harvoista Andien solista, joiden kautta kulkee tie. Tie nousee serpentiininä sekä Chilen että Argentiinan puolella ja maiden raja kulkee tien korkeimmassa kohdassa, joka sijaitsee 4780 metrin korkeudella meren pinnasta.

Vertailun vuoksi, Alppien ja Pyreneiden korkeimmat maantiesolat jäävät alle 3000 metrin. Seudulla on toki joitakin korkeampia solia, mutta niiden tiet eivät yleensä jatku solan toiselle puolelle tai ole yleiselle liikenteelle.



Valtakunnan rajalla



Näkymät melkein viiden kilometrin korkeudessa ovat vaikuttavat



Chile, Argentiina ja Brasilia suunnittelevat  Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren yhdistävää tietä, joka kulkisi Agua Negran solan kohdalta Andien vuorijonon ylitse. Kuten kuvista näkyy, nykyinen tie ei ole laadultaan aivan sataprosenttisen mairitteleva. Talvikunnossapito on hankalaa ja tie on osan vuotta suljettu.

Siksi Chile ja Argentiina ovat päässeet sopuun projektista, jossa tien korkeimman kohdan alitse kuljettaisiin noin 14 kilometriä pitkää tunnelia.





Chilen puolella tunnelin suu on 3620 metrin korkeudessa ja Argentiiinan puolella 4085 metrin. Tunneli on siis oleellisesti matalammalla kuin nykyisen tien korkeimmat kohdat. Tunneli lyhentää matkaa noin 40 kilometriä ja leikkaa matka-ajasta kolmisen tuntia.



Rakenteeltaan tunneli on kaksiputkinen ja putkien välillä on säännöllisesti hätäpoistumisteitä. Chilen puolelle rakennetaan lähes viisi kilometriä ilmastointiputki, jonka poikkileikkaus on 36 nelömetriä. Argentiinan puolella on ilmanvaihtoa varsin pystykuilu noin viiden kilometrin päässä tunnelin suusta.

Tarvittavissa valtiosopimuksissa on nimikirjoitukset ja rahoituskin rupeaa olemaan selvillä. Rakentamaan päästäneen vuonna 2017 tai 2018 ja rakentamiseen on arvioitu kuluvan kymmenen vuotta.

Hisingsbron

Göteborgin kaupunkia halkoo Vänern-järven mahtava laskujoki Göta Älv. Toisaalta joki on syy kaupungin olemassa ololle, toisaalta se erottaa kaupungin osat toisistaan.

Joen haarojen väliin päähaaran pohjoispuolelle jää Hisingen-saari, jolla on runsaat  140.000 asukasta. Ydinkeskustasta Hisingeniin kuljee Götaälvbron-silta, joka on ainoa raitioverkon yhteys joen ylitse. Sillan kuntoa luonnehditaan surkeaksi ja sen korvaamisen suunnittellaan tapahtuvan lähivuosina.






Koska Hisingenin ratikkayhteyksiä ei haluta katkaista, nykysiltaa ei voida purkaa ennen uuden valmistumista.



Uusi silta, Hisingsbron, tulee nykyisen sillan itäpuolelle, hieman ylävirtaan. Rakenteeltaan se on nostosilta, eli nouseva osa nostetaan sillan pylonien varassa kummastakin päästä, eli se on noston ajan vaakasuorassa. Suljettuna ollessaan sillan alikorkeus on 12 metriä. Kun väylä avataan, silta nousee peräti 28 metriä, eli alikulkukorkeus on tuolloin 40 metriä. Avattavan osan pituus on 72 metriä ja sillan leveys 37 metriä.

Sillan rakentaminen alkaa vuonna 2017 ja autoliikenteelle se aukeaa vuonna 2020. Ratikkaratojen rakentamiseen menee kauemmin ja ratikkaliikenne siirtyy sillalle vuonna 2021. Koko projektin on tarkoitus olla valmis vuonna 2022.