Vietettiin tuossa aikaa Hailuodossa. Lauttamatkalla hämmästeltiin, että onpas hiljaista. Ainoana ajettiin lauttaan, mutta vuorobussi tuli perässä toiseksi.
Ympärille katsellessa kävi ilmi, että jäällä liikkui koko joukko autoja, vaikka jäätien kummassakin päässä oli suljettuna olemisesta kertova kyltti, ajokieltomerkki ja pukki. Pukki oli sillä tavoin sievästi laitettuna, että siitä pääsi ohi.
Jäätie oli siis saatu auratuksi, mutta se ei vielä täyttänyt Tiehallinnon kriteerejä. Paikalliset kuitenkin uskaltautuivat jäälle ja me turistit ajelimme lautalla.
Syy moiseen pelkuruuteen on raha. Vaikka todennäköisyys auton pulahtamiseen jäihin olisikin ollut pieni, tämän riskin realisoituminen olisi tullut kalliiksi. Vakuutusyhtiöillä kun ei ole tapana maksella uppoamisvahinkoja, jotka sattuvat muualla kuin virallisesti auki olevilla jääteillä. Tämän takia uhrattiin kallisarvoista lomalaisen aikaa varttitunti per ylitys; sen verran kauemmin lauttamatka kestää kuin jäätien kautta ajaminen.
Aika kallista kyytiä valtio meille tarjosi. Lautta-alus Merisilta painaa itsessään runsaat 1000 tonnia. Sillä kun ajaa jäiden keskellä, löpöä kuluu jokunen kaffekupillinen. Eräälläkin reissulla henkilöautomme lisäksi aluksella matkusti yksi polkupyöräilijä (22 asteen pakkasessa!) ja lautta lähti paluumatkalleen tyhjänä.
Perjantaina 20.2 sitten koitti H-hetki ja jäätie oli saavuttanut tarvittavan 40 sentin paksuuden. Tie avattiin sen suuremmitta juhlallisuuksitta ja runsas tunti avaamisen jälkeen Teillä ja Turuilla oli koeajamassa sitä, samaan aikaan kuin MTV3:n kuvausryhmä oli paikalla.
22.2.2009
21.2.2009
Tomtomin vallassa
Tänään oli viikolla 9 hiihtolomaa viettävien keskisessä Suomessa asuvien vuoro ajella jonossa kohti Lappia. Itse olin paluumatkalla Oulun tienoilta ja otin taktiikaksi ajaa etelään Pohjanmaan sisäväylää Limingasta Ylivieskaan kantatietä 86, edelleen Kauhavalle kantatietä 63 ja Tampereen kautta Kehä III:n sisälle. Tämä reitti hiljaisena on ollut varsin miellyttävä ruuhkaiseen nelostiehen verrattuna.
Hämmästykseni oli melkoinen, kun Limingan ja Ylivieskan välillä vastaan puski lähes katkeamaton jono ja jopa Ylivieskan ja Kauhavan välisellä osuudella. En ole sellaista ennen tavannut tuolla tiellä.
Selittävä tekijä on mitä ilmeisimminkin navigaattori. Nyt suuressa määrässä autoja on navigaattori ja sinne mennään, minne vehje opastaa. Ainakin Tomtom näyttää sekä Seinäjoki-Oulu- että Kokkola-Oulu-reitillä tarjoavan nopeimmaksi vaihtoehdoksi reittiä Ylivieskan kautta.
Mitenkähän on?
Seinäjoki-Oulu-välillä kantateiden 63 ja 86 kautta kulkeva reitti on noin 15 km lyhyempi kuin Kokkolan ja Raahen kautta kulkeva reitti valtateitä 19 ja 8. Tomtom on sitä mieltä, että se on parikymmentä minuuttia nopeampi. Kantatiellä 63 on kuitenkin noin 50 kilometriä kantatieksi varsin kyseenalaista tietä Evijärven-Kaustisen ja Sievin-Ylivieskan välillä. Lisäksi talvikunnossapitoluokka on selvästi alhaisempi kuin valtatiereitillä. Tänäänkin tie oli osin todella ikävän polanteinen ja jopa 60 km/h nopeus tuntui monin paikoin suoranaiselta kaahaamiselta.
Reitti Kokkola-Ylivieska-Oulu on Tomtomin mukaan 9 km pitempi kuin rantatie Kokkola-Raahe-Oulu, mutta pari minuuttia nopeampi. Kesäaikaan reitit ovat suunnilleen yhtä nopeita, mutta talvisaikaan kunnossapidon tasoerot kyllä kääntävät kasitien sujuvammaksi.
Ehkäpä tapaus kertoo siitä, että suomalaisten kartanlukutaito on hukassa. Kokkola-Ylivieska-Liminka-reitti on valmistunut jo 1970-luvulla ja kantatie 63:kin on nykymuotoisena ollut kymmenkunta vuotta. Kansalaiset vain eivät itse ole löytäneet kartalta näitä reittejä, vaan siihen tarvittiin puhuvaa kartanlukuvempelettä.
Hämmästykseni oli melkoinen, kun Limingan ja Ylivieskan välillä vastaan puski lähes katkeamaton jono ja jopa Ylivieskan ja Kauhavan välisellä osuudella. En ole sellaista ennen tavannut tuolla tiellä.
Selittävä tekijä on mitä ilmeisimminkin navigaattori. Nyt suuressa määrässä autoja on navigaattori ja sinne mennään, minne vehje opastaa. Ainakin Tomtom näyttää sekä Seinäjoki-Oulu- että Kokkola-Oulu-reitillä tarjoavan nopeimmaksi vaihtoehdoksi reittiä Ylivieskan kautta.
Mitenkähän on?
Seinäjoki-Oulu-välillä kantateiden 63 ja 86 kautta kulkeva reitti on noin 15 km lyhyempi kuin Kokkolan ja Raahen kautta kulkeva reitti valtateitä 19 ja 8. Tomtom on sitä mieltä, että se on parikymmentä minuuttia nopeampi. Kantatiellä 63 on kuitenkin noin 50 kilometriä kantatieksi varsin kyseenalaista tietä Evijärven-Kaustisen ja Sievin-Ylivieskan välillä. Lisäksi talvikunnossapitoluokka on selvästi alhaisempi kuin valtatiereitillä. Tänäänkin tie oli osin todella ikävän polanteinen ja jopa 60 km/h nopeus tuntui monin paikoin suoranaiselta kaahaamiselta.
Reitti Kokkola-Ylivieska-Oulu on Tomtomin mukaan 9 km pitempi kuin rantatie Kokkola-Raahe-Oulu, mutta pari minuuttia nopeampi. Kesäaikaan reitit ovat suunnilleen yhtä nopeita, mutta talvisaikaan kunnossapidon tasoerot kyllä kääntävät kasitien sujuvammaksi.
Ehkäpä tapaus kertoo siitä, että suomalaisten kartanlukutaito on hukassa. Kokkola-Ylivieska-Liminka-reitti on valmistunut jo 1970-luvulla ja kantatie 63:kin on nykymuotoisena ollut kymmenkunta vuotta. Kansalaiset vain eivät itse ole löytäneet kartalta näitä reittejä, vaan siihen tarvittiin puhuvaa kartanlukuvempelettä.
10.2.2009
Suetsin silta
Savonlinnan pohjoispuolella sijaitsee pitkä ja kapea kannas, joka erottaa toisistaan Saimaan Haukiveden ja Joensuuhun kulkevan reitistön toisistaan. Kannaksen poikki on kaivettu kaksi kanavaa: Oravin ja Haponlahden kanavat.
Oravin kanava on vanha: Se on ensi kerran rakennettu vuonna 1858 ja uudemman kerran vuonna 1881. Oravi on ahdas laivaliikenteelle ja siksi kannaksen poikki rakennettiin vuonna 1960 valmistunut Haponlahden kanava.
Parikilometrinen Haponlahden kanava on Suomen pisin avokanava, eli sulkuportiton kanava. Se on verraten leveä ja viivasuora. Ei olekaan ihme, että se aikanaan sai rakentajiltaan lempinimen Suetsi.
Haponlahden kanavan sillan korkeus rajoittaa korkeimpien aluksien läpipääsyä ja siksi kannaksen pohjoispäässä olevassa Tappuvirrassa on lossi. Tiehallinto haluaa päästä tästä seututien 468 lossista eroon ja sen korvaamista sillalla on suunniteltu.
Suunnittelussa on noussut esille se, että Tappuvirta on mutkaisuutensa takia verraten hankala laivaväylä. Siksi Tiehallinto onkin valinnut jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehdon, jossa laivaliikenne siirretään Haponlahteen. Näin Tappuvirtaan tulisi vain 8,5 metriä korkea silta.
Suunnitelma edellyttää, että Haponlahden kaunis kaarisilta puretaan ja tilalle rakennetaan alikulkukorkeudeltaan 24,5-metrinen korkea silta.
Saattaa olla, että suunnitelma vielä joutuu suurennuslasin alle. Nykyisen lossin vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi mainitaan noin 0,5 miljoonaa euroa ja kahden uuden sillan kustannusarvioksi on esitetty 14 miljoonaa. Investoinnin takaisinmaksuaika on kovin kovin pitkä.
Oravin kanava on vanha: Se on ensi kerran rakennettu vuonna 1858 ja uudemman kerran vuonna 1881. Oravi on ahdas laivaliikenteelle ja siksi kannaksen poikki rakennettiin vuonna 1960 valmistunut Haponlahden kanava.
Parikilometrinen Haponlahden kanava on Suomen pisin avokanava, eli sulkuportiton kanava. Se on verraten leveä ja viivasuora. Ei olekaan ihme, että se aikanaan sai rakentajiltaan lempinimen Suetsi.
Haponlahden kanavan sillan korkeus rajoittaa korkeimpien aluksien läpipääsyä ja siksi kannaksen pohjoispäässä olevassa Tappuvirrassa on lossi. Tiehallinto haluaa päästä tästä seututien 468 lossista eroon ja sen korvaamista sillalla on suunniteltu.
Suunnittelussa on noussut esille se, että Tappuvirta on mutkaisuutensa takia verraten hankala laivaväylä. Siksi Tiehallinto onkin valinnut jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehdon, jossa laivaliikenne siirretään Haponlahteen. Näin Tappuvirtaan tulisi vain 8,5 metriä korkea silta.
Suunnitelma edellyttää, että Haponlahden kaunis kaarisilta puretaan ja tilalle rakennetaan alikulkukorkeudeltaan 24,5-metrinen korkea silta.
Saattaa olla, että suunnitelma vielä joutuu suurennuslasin alle. Nykyisen lossin vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi mainitaan noin 0,5 miljoonaa euroa ja kahden uuden sillan kustannusarvioksi on esitetty 14 miljoonaa. Investoinnin takaisinmaksuaika on kovin kovin pitkä.
Tukholman kehätie
Tukholman ohikulkutien puute on vienyt seudun liikenteen surkeaan tilaan. Asian korjaamiseksi on esitetty tragikoomisiakin ratkaisuja, joita myös Teillä ja Turuilla on kommentoinut: Vain ruotsalaiset
Läntisen ohikulkutien suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että joukko vaihtoehtoja on karsittu yhdeksi, jolle on tehty nyt lausuntokierrokselle lähtenyt ympäristövaikutusten arviointi.
Suunnitelmassa kehätie haarautuu E4-tiestä Tukholman eteläpuolella Kungens Kurvan liittymässä, siinä Ikean nurkilla. Tielle tulisi mittaa 21 kilometriä, josta 17 kilometriä tunnelissa. Se kulkisi Lövön saaren ali, josta Järfällan ja Akallan tienoille ja edelleen takaisin E4-tielle Sollentunassa.
Tien linjaus on varsin looginen siksi, että sen itäinen jatke on jo olemassa: Vuoden 2008 lopulla avattiin E4- ja E18-tiet yhdistävä Norrortsleden. Tämä moottoritie kulkee Sollentunasta itään E18-tielle ja siis jo nyt kanavoi Norrtäljen-Kappelskärin suunnan liikennettä pois Tukholman kantakaupunkialueelta.
Suunnittelun puolesta tien rakentaminen voisi alkaa vuonna 2010. Ruotsalainen päätöksenteko on kuitenkin hidasta ja realistiseksi aloitusajankohdaksi on arvioitu vuotta 2012. Näin ollen toivottoman ruuhkautunut Essingeleden säilyy ainoana läpikulkureittinä vuoden 2020 tienoille asti.
Läntisen ohikulkutien suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että joukko vaihtoehtoja on karsittu yhdeksi, jolle on tehty nyt lausuntokierrokselle lähtenyt ympäristövaikutusten arviointi.
Suunnitelmassa kehätie haarautuu E4-tiestä Tukholman eteläpuolella Kungens Kurvan liittymässä, siinä Ikean nurkilla. Tielle tulisi mittaa 21 kilometriä, josta 17 kilometriä tunnelissa. Se kulkisi Lövön saaren ali, josta Järfällan ja Akallan tienoille ja edelleen takaisin E4-tielle Sollentunassa.
Tien linjaus on varsin looginen siksi, että sen itäinen jatke on jo olemassa: Vuoden 2008 lopulla avattiin E4- ja E18-tiet yhdistävä Norrortsleden. Tämä moottoritie kulkee Sollentunasta itään E18-tielle ja siis jo nyt kanavoi Norrtäljen-Kappelskärin suunnan liikennettä pois Tukholman kantakaupunkialueelta.
Suunnittelun puolesta tien rakentaminen voisi alkaa vuonna 2010. Ruotsalainen päätöksenteko on kuitenkin hidasta ja realistiseksi aloitusajankohdaksi on arvioitu vuotta 2012. Näin ollen toivottoman ruuhkautunut Essingeleden säilyy ainoana läpikulkureittinä vuoden 2020 tienoille asti.
4.2.2009
Teillä ja Turuilla koeajaa: Moottoritie Lohja-Lahnajärvi
Teillä ja Turuilla on tutustunut ykköstien uusimpaan osaan Lohjan ja Lahnajärven välillä. Tieosuuden pituus on 28 km, mutta se korvaa lähes 40 km vanhaa ykköstietä: Osuus Nummenkylän ja Lohjan välillä on valmistunut aikaisemmin.
Tässä oli ennen ykköstien haarautumiskohta. Nyt vanha tie viitoitetaan Saukkolaan
Ensimmäisen kerran vuosikymmeniin Turun ja Helsingin väli kokonaisuudessaan on tietä, joka vastaa liikennetiheyden edellyttämiä vaatimuksia. Vanhan tien ajaminen uuden moottoritien jälkeen todella vahvasti konkretisoi kuinka surkeaa ränniä pitkin liikenne on joutunut kulkemaan.
Toisaalta liikenteen hiljennyttyä on mahdollista kiinnittää vanhaan tiehen enemmän huomiota. Tie on suunniteltu pääosin 1930-luvulla ja se on tuolloin ollut uskomattoman upea taidonnäyte, joka on ollut esimerkkinä koko myöhemmälle tieverkon suunnittelulle.
Tien profiili
Tie kulkee hieman avaramman oloisessa maastokäytävässä kuin marraskuussa avattu Lahnajärven ja Muurlan välinen osuus. Tämä on osin näköharhaa: Lahnajärven ja Muurlan välillä korkeat kalliot on pääosin leikattu, kun Lohjan ja Lahnajärven välillä kallioiden ali on tehty tunneli, koska kalliot ovat korkeammat.
Maasto-olosuhteiden takia tie on selvästi mutkaisempi kuin Muurlan ja Turun välinen osuus ja Lohjanharjua kulkeva osuus. Myös korkeuseroja on.
Maasto
Lohjanjärven ympäristössä tie kulkee todella haastavan maaston läpi. Tielinjalla on useita poikittaisia harjanteita ja näiden välisiä laaksoja. Laakson pohjan ja harjanteen huipun välinen korkeusero on useassa kohdassa yli 50 metriä ja kallion reuna lähes pystysuora. Käytännössä ainoa mielekäs tapa on ollut rakentaa tie suurelta osin tunneleihin ja laaksosilloille.
Tie pujahtaa Pitkämäen lähes pystysuoraan seinämään
Tunnelit
Tiellä on viisi tunnelia, jotka kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan alle 10 kilometrin mittaisella Roution ja Saukkolan eritasoliittymien välisellä osuudella. Karnaisten tunneli, toinen tunneli Helsingistä tultaessa, on nyt maamme pisin maantietunneli, pituudeltaan 2,3 kilometriä.
Karnaisten tunneli
Tunnelit ovat kaikki samannäköisiä. Jokaisessa tunnelissa seinän alaosa on betonipinnoitettu, mikä tekee tunneleista valoisamman oloiset. Tunneleissa on hätäpoistumistiet, joihin on valaistut opasteet lyhyin välimatkoin. Tunneliosuuden nopeusrajoitus on tällä hetkellä 80 km/h.
Massoitus
Samaan tapaan kuin Teillä ja Turuilla aiemmin raportoi Lahnajärven ja Muurlan väliltä, ovat kallioleikkaukset hyvin lähellä tietä. Leikkaukset eivät pääosin ole niin syviä kuin Lahnajärven ja Muurlan välillä, mikä tekee maisemasta avaramman oloisen.
Meluesteet
Meluesteiden määrä on huomattavan suuri ja tieltä ei monin paikoin näe maastoa lainkaan. Meluesteet ovat betoniseiniä, meluvalleja ja kivistä tehtyjä latomuksia.
Vihertyöt
Talvisaikaan on vaikeaa arvioida sitä, miltä tie sulan maan aikaan näyttää. Tien lähettyvillä sijaitsevat läjitysalueet ja maa-ainesten ottopaikat ovat vielä työmaan jäljiltä. Samoin meluvallit ovat vielä ilman kasvillisuutta. Tien maisema tuleekin paikoin todennäköisesti olemaan muutaman vuoden ajan verraten karu ennen kuin kasvillisuus leviää.
Viitoitus
Tie on länteen ajettaessa viitoitettu Turkuun ja Saloon. Itään ajettaessa viitoituskohteet ovat Helsinki ja Lohja. Välikohteina ovat Sammatti, Saukkola, Suomusjärvi ja Muurla.
Nummenkylässä vanhan valtatien erkanemiskohdassa viitoituskohde on Saukkola.
Muijalan ja Lempolan liittymien välillä Lohjalla tietä pitkin kulkee myös Hangon ja Mäntsälän välinen valtatie 25. Tämä seikka näkyy tietysti myös viitoituksessa. Valtatie 25 viitoitetaan Hankoon ja Hyvinkäälle.
Palvelukohteiden viitoitusperiaatteista on käyty kärhämää Tiehallinnon ja muun muassa Sammatin liittymän tuntumassa toimivan Kasvihuoneilmiön kesken. Nummenkylän ja Muijalan välillä on tielinjan sivussa muutamia isoja mainoskilpiä ohjaamassa tien sivuun jääneisiin palveluihin. Näistä mainoksista saattaa syntyä riita niistäkin.
Vanhan tien viitoitus
Vanha valtatie on muuttunut seututieksi 110. Vain pieni osa vanhan tien viitoituksesta on tähän mennessä uusittu. Uusia viittoja on lähinnä kohdissa, joissa on yhteys uudelle moottoritielle.
Jäljistä päätellen vanhan tien viitat uusitaan ellei kokonaan, niin ainakin suurelta osin. Etäisyyslukemat Helsingin suuntaan näkyvät kasvavan kilometrin tai kaksi, koska matka lasketaan Helsinkiin asti vanhaa tietä.
Vanhan tien varressa Muurlan ja maakuntarajan välillä esiintyy joukko tyhjiä liikennemerkkipylväitä. Niiden tyhjentäminen ei liity moottoritien valmistumiseen, vaan vuodenvaihteessa tapahtuneeseen suureen Salon seudun kuntaliitokseen ja kunnan rajojen katoamiseen.
Kaiteet
Koko tieosuudella on kapeuden takia keskikaiteet. Sen lisäksi maastomuotojen takia reunakaidetta on melkoinen määrä. Kaiteiden päät ulottuvat aika pitkälle silloista ja penkereistä, mikä toivottavasti vähentää tieltä putoamisen riskiä ulosajoissa. Avoimeksi jääneet kaiteen päät on valtaosin varustettu kokoon painuvalla laitteella, joka pehmentää törmäystä.
Palvelut
Osuudella ei ole palveluita yhtä pysäköintipaikkaa lukuun ottamatta. Roution liittymään on rakenteilla vuoden 2009 syksyllä avattava ABC-liikennemyymälä.
Teillä ja Turuilla kiittää
- Tunneleiden hätäpoistumisteiden selkeitä merkintöjä
- Tunneleiden vaaleata seinän alaosaa
- Mukavasti polveilevaa tien linjausta
Teillä ja Turuilla moittii
- Betonisia meluseiniä
- Taukopaikkojen vähäistä määrää
Tässä oli ennen ykköstien haarautumiskohta. Nyt vanha tie viitoitetaan Saukkolaan
Ensimmäisen kerran vuosikymmeniin Turun ja Helsingin väli kokonaisuudessaan on tietä, joka vastaa liikennetiheyden edellyttämiä vaatimuksia. Vanhan tien ajaminen uuden moottoritien jälkeen todella vahvasti konkretisoi kuinka surkeaa ränniä pitkin liikenne on joutunut kulkemaan.
Toisaalta liikenteen hiljennyttyä on mahdollista kiinnittää vanhaan tiehen enemmän huomiota. Tie on suunniteltu pääosin 1930-luvulla ja se on tuolloin ollut uskomattoman upea taidonnäyte, joka on ollut esimerkkinä koko myöhemmälle tieverkon suunnittelulle.
Tien profiili
Tie kulkee hieman avaramman oloisessa maastokäytävässä kuin marraskuussa avattu Lahnajärven ja Muurlan välinen osuus. Tämä on osin näköharhaa: Lahnajärven ja Muurlan välillä korkeat kalliot on pääosin leikattu, kun Lohjan ja Lahnajärven välillä kallioiden ali on tehty tunneli, koska kalliot ovat korkeammat.
Maasto-olosuhteiden takia tie on selvästi mutkaisempi kuin Muurlan ja Turun välinen osuus ja Lohjanharjua kulkeva osuus. Myös korkeuseroja on.
Maasto
Lohjanjärven ympäristössä tie kulkee todella haastavan maaston läpi. Tielinjalla on useita poikittaisia harjanteita ja näiden välisiä laaksoja. Laakson pohjan ja harjanteen huipun välinen korkeusero on useassa kohdassa yli 50 metriä ja kallion reuna lähes pystysuora. Käytännössä ainoa mielekäs tapa on ollut rakentaa tie suurelta osin tunneleihin ja laaksosilloille.
Tie pujahtaa Pitkämäen lähes pystysuoraan seinämään
Tunnelit
Tiellä on viisi tunnelia, jotka kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan alle 10 kilometrin mittaisella Roution ja Saukkolan eritasoliittymien välisellä osuudella. Karnaisten tunneli, toinen tunneli Helsingistä tultaessa, on nyt maamme pisin maantietunneli, pituudeltaan 2,3 kilometriä.
Karnaisten tunneli
Tunnelit ovat kaikki samannäköisiä. Jokaisessa tunnelissa seinän alaosa on betonipinnoitettu, mikä tekee tunneleista valoisamman oloiset. Tunneleissa on hätäpoistumistiet, joihin on valaistut opasteet lyhyin välimatkoin. Tunneliosuuden nopeusrajoitus on tällä hetkellä 80 km/h.
Massoitus
Samaan tapaan kuin Teillä ja Turuilla aiemmin raportoi Lahnajärven ja Muurlan väliltä, ovat kallioleikkaukset hyvin lähellä tietä. Leikkaukset eivät pääosin ole niin syviä kuin Lahnajärven ja Muurlan välillä, mikä tekee maisemasta avaramman oloisen.
Meluesteet
Meluesteiden määrä on huomattavan suuri ja tieltä ei monin paikoin näe maastoa lainkaan. Meluesteet ovat betoniseiniä, meluvalleja ja kivistä tehtyjä latomuksia.
Vihertyöt
Talvisaikaan on vaikeaa arvioida sitä, miltä tie sulan maan aikaan näyttää. Tien lähettyvillä sijaitsevat läjitysalueet ja maa-ainesten ottopaikat ovat vielä työmaan jäljiltä. Samoin meluvallit ovat vielä ilman kasvillisuutta. Tien maisema tuleekin paikoin todennäköisesti olemaan muutaman vuoden ajan verraten karu ennen kuin kasvillisuus leviää.
Viitoitus
Tie on länteen ajettaessa viitoitettu Turkuun ja Saloon. Itään ajettaessa viitoituskohteet ovat Helsinki ja Lohja. Välikohteina ovat Sammatti, Saukkola, Suomusjärvi ja Muurla.
Nummenkylässä vanhan valtatien erkanemiskohdassa viitoituskohde on Saukkola.
Muijalan ja Lempolan liittymien välillä Lohjalla tietä pitkin kulkee myös Hangon ja Mäntsälän välinen valtatie 25. Tämä seikka näkyy tietysti myös viitoituksessa. Valtatie 25 viitoitetaan Hankoon ja Hyvinkäälle.
Palvelukohteiden viitoitusperiaatteista on käyty kärhämää Tiehallinnon ja muun muassa Sammatin liittymän tuntumassa toimivan Kasvihuoneilmiön kesken. Nummenkylän ja Muijalan välillä on tielinjan sivussa muutamia isoja mainoskilpiä ohjaamassa tien sivuun jääneisiin palveluihin. Näistä mainoksista saattaa syntyä riita niistäkin.
Vanhan tien viitoitus
Vanha valtatie on muuttunut seututieksi 110. Vain pieni osa vanhan tien viitoituksesta on tähän mennessä uusittu. Uusia viittoja on lähinnä kohdissa, joissa on yhteys uudelle moottoritielle.
Jäljistä päätellen vanhan tien viitat uusitaan ellei kokonaan, niin ainakin suurelta osin. Etäisyyslukemat Helsingin suuntaan näkyvät kasvavan kilometrin tai kaksi, koska matka lasketaan Helsinkiin asti vanhaa tietä.
Vanhan tien varressa Muurlan ja maakuntarajan välillä esiintyy joukko tyhjiä liikennemerkkipylväitä. Niiden tyhjentäminen ei liity moottoritien valmistumiseen, vaan vuodenvaihteessa tapahtuneeseen suureen Salon seudun kuntaliitokseen ja kunnan rajojen katoamiseen.
Kaiteet
Koko tieosuudella on kapeuden takia keskikaiteet. Sen lisäksi maastomuotojen takia reunakaidetta on melkoinen määrä. Kaiteiden päät ulottuvat aika pitkälle silloista ja penkereistä, mikä toivottavasti vähentää tieltä putoamisen riskiä ulosajoissa. Avoimeksi jääneet kaiteen päät on valtaosin varustettu kokoon painuvalla laitteella, joka pehmentää törmäystä.
Palvelut
Osuudella ei ole palveluita yhtä pysäköintipaikkaa lukuun ottamatta. Roution liittymään on rakenteilla vuoden 2009 syksyllä avattava ABC-liikennemyymälä.
Teillä ja Turuilla kiittää
- Tunneleiden hätäpoistumisteiden selkeitä merkintöjä
- Tunneleiden vaaleata seinän alaosaa
- Mukavasti polveilevaa tien linjausta
Teillä ja Turuilla moittii
- Betonisia meluseiniä
- Taukopaikkojen vähäistä määrää
3.2.2009
Kunnostetaan sorateiksi
Tiehallinnon Savo-Karjalan piiri ilmoittaa suunnittelevansa muutaman vähäliikenteisen maantien kunnostamista soratieksi.
Kunnostamista soratieksi?
1980-luvulla tehtiin sorateiden pikaparannuksia päällystämällä niitä bitumiliuoksen ja kivimurskan sekoituksella. Tällaisen päällysteen taloudellinen kestoikä on varsin lyhyt. Nyt niistä viimeisetkin ovat murenemassa käsiin.
Ratkaisuna ongelmaa Tiehallinnolla on ollut kaksi taktiikaa: joko uudelleenpäällystys kestävämmällä pintamateriaalilla tai päällysteen poistamisella. Päällysteen poistamista ja tien palauttamista soratieksi siis kutsutaan soratieksi kunnostamiseksi. Termillä olisi potentiaalia vuoden eufemismi -palkinnon saajaksi.
Kunnostamista soratieksi?
1980-luvulla tehtiin sorateiden pikaparannuksia päällystämällä niitä bitumiliuoksen ja kivimurskan sekoituksella. Tällaisen päällysteen taloudellinen kestoikä on varsin lyhyt. Nyt niistä viimeisetkin ovat murenemassa käsiin.
Ratkaisuna ongelmaa Tiehallinnolla on ollut kaksi taktiikaa: joko uudelleenpäällystys kestävämmällä pintamateriaalilla tai päällysteen poistamisella. Päällysteen poistamista ja tien palauttamista soratieksi siis kutsutaan soratieksi kunnostamiseksi. Termillä olisi potentiaalia vuoden eufemismi -palkinnon saajaksi.
2.2.2009
3,5 prosenttia
Valtio on ilmoittanut elvyttävänsä taloutta muun muassa aikaistamalla eräitä tiehankkeita. Päätieverkon isot hankkeet ovat kantatien 51 rakentaminen moottoritieksi Espoonlahden ja Kirkkonummen välillä, Joensuun kehätien parantaminen, valtatien 14 rakentaminen Savonlinnan ydinkeskustan ohitse ja Kallaveden ylityksen uusiminen valtatiellä 5 Kuopion pohjoispuolella.
Valtatien 14 urakka on myös vesiliikennettä koskeva: Kyrönsalmen vaikea laivaväylä Olavinlinnan kupeessa siirretään kaupungin länsipuolelle. Sanoin Kallaveden ylityksen uusiminen siirtää väylää.
Kaikki nämä hankkeet ovat olleet pitkään listoilla.
Kovin merkittävää elvytystä vuodelle 2009 nämä hankkeet eivät tarjoa. Vuonna 2009 nimittäin aiotaan kaikkiin näihin käyttää yhteensä ainoastaan 8 miljoonaa euroa. Tämä summa edustaa vajaata 3,5 prosenttia hankkeiden 230 miljoonan euron kokonaiskustannusarviosta. No, kai tuolla summalla saa muutaman lapion hankituksi ja ehkä vähän puitakin kyetään karsimaan tielinjalta. Kunnolla työt pääsevät alkuun vasta vuonna 2010.
Valtatien 14 urakka on myös vesiliikennettä koskeva: Kyrönsalmen vaikea laivaväylä Olavinlinnan kupeessa siirretään kaupungin länsipuolelle. Sanoin Kallaveden ylityksen uusiminen siirtää väylää.
Kaikki nämä hankkeet ovat olleet pitkään listoilla.
Kovin merkittävää elvytystä vuodelle 2009 nämä hankkeet eivät tarjoa. Vuonna 2009 nimittäin aiotaan kaikkiin näihin käyttää yhteensä ainoastaan 8 miljoonaa euroa. Tämä summa edustaa vajaata 3,5 prosenttia hankkeiden 230 miljoonan euron kokonaiskustannusarviosta. No, kai tuolla summalla saa muutaman lapion hankituksi ja ehkä vähän puitakin kyetään karsimaan tielinjalta. Kunnolla työt pääsevät alkuun vasta vuonna 2010.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)