Väylävirastossa on kuluvan vuoden aikana valmistunut julkaisu "Maanteiden toiminnallisten luokkien päivitystarpeiden tarkastelu". Tienpitäjiä ja ministeriötähän jatkuvasti pommitetaan vaatimuksilla nostaa sen ja sen tien luokkaa. Näitä sitten pitää viran puolesta torpata kaksin käsin. Jos kaikki kuntien ja maakuntakaavojen laatijoiden ehdotukset toteutettaisiin, Suomessa olisi varmasti 500 valta- ja kantatietä.
Mainitun dokumentin laatijat lienevät saaneet evästyksiä, että ylöspäin luokan muutoksia pitää välttää viimeiseen asti. Se kun saattaa kohottaa kunnossapitoluokitusta ja siten kustannuksia. Tienpidossahan nykyisin oleellista ei ole tienpito vaan että se ei mieluusti saisi maksaa mitään. Niinpä esimerkiksi 930 ehdotetusta uudesta valtatiekilometristä on saanut armon kokonaista yhdeksän: valtateiden 15 ja 26 jatkaminen Kotkan ja Haminan satamiin.
Julkaisun kunniaksi todetaan erinomaisten lähteiden käyttö.
Instrumenttina tässä työssä on valtateitä koskeva uusi kriteeri, jolla saa torpatuksi melkein kaiken: "palvelevat tärkeimpinä ulkomaanliikenteen tiekuljetusten reitteinä". Sitä voi sitten filosofoida, kuinka ristiriidatonta on pohtia maan sisäisen tieverkon luokitusta sen perusteella, kuinka merkittävä kyseinen tie on ulkomaan liikenteen kannalta.
Kohtalaisen paljon valtio panee aikaa sen pohditaan, missä kulkee kantatien ja valtatien raja. Sitä ei hirveästi ole pohdittu, onko kahden eritasoisen päätieluokan ylläpidossa mitään järkeä vuonna 2023. Kun luokitus 85 vuotta sitten luotiin, tilanne oli toinen. Merkittävä osa kantateistä on aivan valtateiden tasoisia ja moni seututie taas ei häviä ainakaan kantatielle. Tosin sitten on muutamia sikaruputeitä, joka eivät ansaitse minkäänlaista päätien arvoa.
Aika harvassa maassa on perustason pääteillä useampi kuin yksi luokka. Moottoritiet ja muut valtatiet voivat olla erikseen numeroituja, mutta se on vähän eri asia.
Teillä ja Turuilla lanseeraakin seuraavassa ehdotuksen, joka laittaa asiat uuteen kuosiin. Kantatiet heitetään menemään ja maahan luodaan 67 valtatietä. Idea numeroinnissa on samansuuntainen kuin vuoden 1938 malli: pienemmät numerot annetaan Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Oulusta säteittäisesti lähteville teille. Sitten ruvetaan numeroimaan teitä numerojärjestyksessä etelästä pohjoiseen ja lännestä itään:
1 Helsinki-Karjaa-Hanko
2 Helsinki-Turku
3 Helsinki-Pori-Mäntyluoto
4 Helsinki-Tampere-Vaasa
5 Helsinki-Tuusula-Hyvinkää
6 Helsinki-Oulu-Tornio
7 Heinola-Kuopio-Kajaani-Sodankylä
8 Helsinki-Lappeenranta-Joensuu
9 Helsinki-Hamina-Vaalimaa
10 Kehä III Helsinki
11 Turku-Hämeenlinna-Padasjoki
12 Turku-Tampere-Kuopio-Nurmes-Kuhmo-Ämmänsaari
13 Turku-Huittinen-Tampere-Virrat
14 Turku-Vaasa-Oulu
15 Tampere-Lahti-Kouvola-Kotka
16 Tampere-Pori
17 Oulu-Kajaani-Joensuu
18 Oulu-Kuusamo
19 Oulu-Ylivieska-Kaustinen-Seinäjoki
20 Piikkiö-Raisio-Naantali
21 Karjaa-Hyvinkää-Porvoo
22 Tammisaari-Salo-Aura
23 Tammela-Loppi-Riihimäki-Lahti
24 Kausela-Kaarina-Parainen
25 Raisio-Kustavi-Vuosnainen
26 Uusikaupunki-Harjavalta
27 Huittinen-Rauma
28 Hämeenlinna-Pälkäne-Valkeakoski-Toijala
29 Kouvola-Heinola
30 Tampereen ohikulkutie
31 Hamina-Taavetti
32 Kouvola-Mikkeli-Suonenjoki-Äänekoski
33 Nuijamaa-Lappeenranta-Jyväskylä-Kokkola
34 Pori-Jyväskylä-Varkaus-Joensuu-Ilomantsi
35 Kiikka-Kankaanpää-Kauhajoki-Jurva-Laihia
36 Vammala-Hämeenkyrö
37 Orivesi-Virrat-Lapua
38 Orivesi-Keuruu-Karstula
39 Lahti-Jämsä-Mänttä
40 Mikkeli-Puumala-Imatra
41 Parikkala-Savonlinna-Kangaslampi-Varkaus
42 Juva-Savonlinna-Kitee
43 Vaasa-Lapua-Kyyjärvi-Viitasaari-Siilinjärvi-Joensuu
44 Kaskinen-Kurikka-Jalasjärvi
45 Ylistaro-Seinäjoki-Kurikka
46 Jalasjärvi-Seinäjoki-Uusikaarlepyy
47 Virrat-Alajärvi-Pietarsaari
48 Evijärvi-Halsua-Lestijärvi-Reisjärvi-Kärsämäki
49 Viitasaari-Kinnula-Kannus-Himanka
50 Joensuu-Lieksa-Nurmes-Iisalmi
51 Kokkola-Kajaani-Vartius
52 Kannus-Ylivieska-Pulkkila-Vaala-Puolanka-Taivalkoski
53 Kuhmo-Sotkamo-Kajaani-Pudasjärvi-Rovaniemi
54 Iisalmi-Kalajoki
55 Iisalmi-Raahe
56 Haukipudas-Kiiminki-Ylikiiminki-Puolanka-Hyrynsalmi-Kuhmo
57 Simo-Ranua-Posio
58 Kuusamo-Rovaniemi-Pello
59 Kemi-Rovaniemi-Ivalo-Utsjoki
60 Aavasaksa-Rovaniemi-Kemijärvi-Salla
61 Rovaniemi-Kittilä-Muonio-Hetta-Norja
62 Kuusamo-Salla-Pelkosenniemi
63 Kolari-Kittilä-Sodankylä
64 Tornio-Muonio-Kilpisjärvi
65 Ivalo-Rajajooseppi
66 Karigasniemi-Kaamanen-Näätämö
67 Karigasniemi-Utsjoki-Nuorgam
Kunnossapitoluokitus erotetaan hallinnollisesta luokituksesta pohjautumaan tapauskohtaisesti liikennemääriin, tien laatuun ja sellaisiin asioihin.