Teillä ja turuilla on kuukausi kuukaudelta enemmän hämmästellyt toimintaa ykköstien tunneleissa. Tien suunnitellusta avaamisesta on kulunut toista vuotta ja tie on edelleen toistuvasti suljettuna tunnelijärjestelmien testaamisen vuoksi. Vastikään osassa tunneleista on ollut toinen putki suljettuna päiväkaupalla ja tulevana viikonloppuna koko Muurlan-Lohjan osuus on jälleen kerran suljettu lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan.
Onkin perin fiksua, että vanhalle ykköstielle on rakennettu kiinteä kiertotieopastus.
Sattuneista syistä Teillä ja turuilla tietää, että tietotekniikkaprojekteilla on joskus taipumus hieman venähtää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tunnelijärjestelmien toimittaja on lähtenyt soitellen sotaan ja lähtenyt keksimään pyörää uudelleen ainoina työvälineinään viivotin ja suorakulma.
Komiikan ja tragedian välinen raja on kuin veteen vedetty viiva. Tehtäköön kompromissi ja kutsuttakoon tunneliprojektia tragikomediaksi.
26.11.2009
21.11.2009
Siirretäänpä yksi kaupunki
Pohjoisruotsalaista Kirunan kaupunkia vaivaa jonkinasteinen ongelma: Se on siirrettävä muualle.
Kiruna on kaivoskaupunki, jonka keskusta sijaitsee Luossavaaran ja Kiirunavaaran välisellä alueella. Luossavaara on kaivettu tyhjiin, mutta Kiirunavaaran alla on rautamalmia vielä kymmeniksi vuosiksi.
Malmisuoni on ikäänkuin valtava levy, joka työntyy kaupungin alle. Kaivoksen ulottuminen kaupungin alle aiheuttaa sortumavaaran. Sortumavaaravyöhykkeen arvioidaan ulottuvan keskustan reunalle vuoteen 2012 mennessä. Joskus 2080-luvulla koko nykyinen kaupunkialue on sortumavaaravyöhykkeellä.
Kiruna onkin päätetty siirtää nykyistä pohjoisemmaksi Luossavaaran ympärille. Siirto tapahtuu tietysti vähitellen.
Isot siirtotyöt aloitetaan rautatien ja maanteiden uudelleenrakentamisella. Rautatie linjataan Kiirunavaaran takaa. Eurooppatie E10 siirretään nykyistä pohjoisemmaksi. Rautatie on kaivoksen elinehto ja sen valmistumisen tavoiteaikataulu on vuosi 2012. Samaa aikataulua noudatetaan pääteiden rakentamisen osalta. Tieurakka ei ole valtavan suuri, siirrettäviä teitä on viitisentoista kilometriä.
Kiruna on kaivoskaupunki, jonka keskusta sijaitsee Luossavaaran ja Kiirunavaaran välisellä alueella. Luossavaara on kaivettu tyhjiin, mutta Kiirunavaaran alla on rautamalmia vielä kymmeniksi vuosiksi.
Malmisuoni on ikäänkuin valtava levy, joka työntyy kaupungin alle. Kaivoksen ulottuminen kaupungin alle aiheuttaa sortumavaaran. Sortumavaaravyöhykkeen arvioidaan ulottuvan keskustan reunalle vuoteen 2012 mennessä. Joskus 2080-luvulla koko nykyinen kaupunkialue on sortumavaaravyöhykkeellä.
Kiruna onkin päätetty siirtää nykyistä pohjoisemmaksi Luossavaaran ympärille. Siirto tapahtuu tietysti vähitellen.
Isot siirtotyöt aloitetaan rautatien ja maanteiden uudelleenrakentamisella. Rautatie linjataan Kiirunavaaran takaa. Eurooppatie E10 siirretään nykyistä pohjoisemmaksi. Rautatie on kaivoksen elinehto ja sen valmistumisen tavoiteaikataulu on vuosi 2012. Samaa aikataulua noudatetaan pääteiden rakentamisen osalta. Tieurakka ei ole valtavan suuri, siirrettäviä teitä on viitisentoista kilometriä.
20.11.2009
Hei heijastin heilumaan!
Lapissa kokeillaan uusia keinoja porokolarien vähentämiseksi. Keinot ovat varsin innovatiivisia.
Hiekoitushiekkaan sekoitetaan pieniä määriä koivutislettä ja kanankakkaa, joiden hajua porojen tiedetään inhoavan. Tällä yritetään vähentää porojen saapumista teille herkuttelemaan maantiesuolalla.
Toinen keino ovat heijastimet: Kahdensadan poron kaulaan ripustetaan tarrakiinnitteinen heijastinnauha. Näin toivotaan, että porot näkyisivät pimeässä nykyistä paremmin.
Vielä kun saataisiin heijastimet hirville.
Hiekoitushiekkaan sekoitetaan pieniä määriä koivutislettä ja kanankakkaa, joiden hajua porojen tiedetään inhoavan. Tällä yritetään vähentää porojen saapumista teille herkuttelemaan maantiesuolalla.
Toinen keino ovat heijastimet: Kahdensadan poron kaulaan ripustetaan tarrakiinnitteinen heijastinnauha. Näin toivotaan, että porot näkyisivät pimeässä nykyistä paremmin.
Vielä kun saataisiin heijastimet hirville.
Tunnelisortuma
Lounaisessa Norjassa on muutama tunti sitten jouduttu sulkemaan E134-tiellä sijaitseva Austmannlia-tunneli sortuman takia.
Tunneliongelmat eivät Norjassa ole mitenkään harvinaisia. Maastollisesti vaikeiden paikkojen ohittamiseen tunneli on ollut perusmenetelmä vuosikymmenten ajan. Uutiskynnyksen yli Suomessakin nousi Oslon länsipuolella tapahtunut E18-moottoritien tunnelin sortuminen kohta avajaisten jälkeen.
E134 on lounaisen Norjan valtasuoni Oslon ja Haugesundin välillä. Autmannlia-tunneli sijaitsee Haukelifjelletin tunturimassiivin reunassa. Se tekee vuoren sisällä yli 200 asteen kaarteen ja se ohittaa vanhan serpentiimaantien. Serpentiinitie on muinaismuisto eikä kelpaa kiertotieksi, vaan koko tieosuus täytyy sulkea korjauksen ajaksi. Matka Haugesundin ja Oslon välillä pitenee noin 75 kilometriä.
Haukelin tunnelitiellä on ollut muutenkin ongelmia. Tie on ensimmäisiä tunturinylitysteitä, joista on tehty ympärivuotisia tunnelein. Osuuden pisin tunneli on vuonna 1968 valmistunut kilometrin korkeudessa sijaitseva lähes kuuden kilometrin mittainen Haukeli-tunneli. Austmannlia-tunneli on valmistunut vuonna 1986. Tunneliosuus jäi pullonkaulaksi 4,0 metrin korkeusrajoituksen takia, kun ajoneuvojen maksimikorkeus kasvatettiin 4,2 metriin. Tunneleiden ulottuvuuksia jouduttiin varsin massiivisella projektilla kasvattamaan ja uusitut tunnelit avattiin vuonna 2007.
Tunneliongelmat eivät Norjassa ole mitenkään harvinaisia. Maastollisesti vaikeiden paikkojen ohittamiseen tunneli on ollut perusmenetelmä vuosikymmenten ajan. Uutiskynnyksen yli Suomessakin nousi Oslon länsipuolella tapahtunut E18-moottoritien tunnelin sortuminen kohta avajaisten jälkeen.
E134 on lounaisen Norjan valtasuoni Oslon ja Haugesundin välillä. Autmannlia-tunneli sijaitsee Haukelifjelletin tunturimassiivin reunassa. Se tekee vuoren sisällä yli 200 asteen kaarteen ja se ohittaa vanhan serpentiimaantien. Serpentiinitie on muinaismuisto eikä kelpaa kiertotieksi, vaan koko tieosuus täytyy sulkea korjauksen ajaksi. Matka Haugesundin ja Oslon välillä pitenee noin 75 kilometriä.
Haukelin tunnelitiellä on ollut muutenkin ongelmia. Tie on ensimmäisiä tunturinylitysteitä, joista on tehty ympärivuotisia tunnelein. Osuuden pisin tunneli on vuonna 1968 valmistunut kilometrin korkeudessa sijaitseva lähes kuuden kilometrin mittainen Haukeli-tunneli. Austmannlia-tunneli on valmistunut vuonna 1986. Tunneliosuus jäi pullonkaulaksi 4,0 metrin korkeusrajoituksen takia, kun ajoneuvojen maksimikorkeus kasvatettiin 4,2 metriin. Tunneleiden ulottuvuuksia jouduttiin varsin massiivisella projektilla kasvattamaan ja uusitut tunnelit avattiin vuonna 2007.
19.11.2009
Shikaani
Nelostielle Toivakan kohdalle aukeaa shikaani.
Tienparannusurakka on edennyt siihen tilanteeseen, että Viisarimäen eritasoliittymään ruvetaan rakentamaan. Liittymä tulee nelostien, seututien 618 (Viisarimäki-Toivakka-Lievestuore) ja yhdystien 6134 (Viisarimäki-Rutalahti-Hartola) risteykseen.
Työmaan alta nelostie siirretään 1,8 km pitkälle kiertotiereitille, joka on tavanomaista tiukemmilla mutkilla. Jyväskylästä tultaessa kaarretaan vasemmalle lähes 180 astetta, sitten tiukasti oikealle 90 astetta ja tulla tupsahdetaan T-risteykseen, josta käännytään oikealle.
Kiertotie on käytössä vuoden verran. Se on valtatietä kapeampi ja selkeä riskikohde. Olkaahan kunnolla siellä älkääkä koheltako.
Tienparannusurakka on edennyt siihen tilanteeseen, että Viisarimäen eritasoliittymään ruvetaan rakentamaan. Liittymä tulee nelostien, seututien 618 (Viisarimäki-Toivakka-Lievestuore) ja yhdystien 6134 (Viisarimäki-Rutalahti-Hartola) risteykseen.
Työmaan alta nelostie siirretään 1,8 km pitkälle kiertotiereitille, joka on tavanomaista tiukemmilla mutkilla. Jyväskylästä tultaessa kaarretaan vasemmalle lähes 180 astetta, sitten tiukasti oikealle 90 astetta ja tulla tupsahdetaan T-risteykseen, josta käännytään oikealle.
Kiertotie on käytössä vuoden verran. Se on valtatietä kapeampi ja selkeä riskikohde. Olkaahan kunnolla siellä älkääkä koheltako.
14.11.2009
Savontie
Valkeakosken ja Tampereen Hervannan välillä sijaitsee vanhan kolmostien ja Roine-järven väliin jäävä varsin suuri ja hyvin harvaan asuttu yhtenäinen metsäalue. Alueella on pituutta lähes 20 km ja pinta-alaa toistasataa neliökilometriä.
Alueen poikki kulkee yksi maantie: Vanhan Kangasalan-Lempäälän maantie joka vanhan kolmostien ja Roineenrannan Kaarina Maununtyttären tien välillä on yhdystie 3110, nimeltään Savontie.
Kyllähän Suomessa mutkaisia sorateitä on. Savontie on mutkaisuudessaan kärkikastia. Tie on sekä vaakasuoraan että pystysuoraan sellaisilla mutkilla, että välillä odottaa katselevansa tuulilasin läpi oman autonsa perävaloja. Tie on hieno esimerkki siitä, millaisia teitä ennen on vaikeaan maastoon kyetty rakentamaan.
Muina herkullisen mutkaisina teinä Teillä ja Turuilla mainitsee Myhinpään tien 5300 Hankasalmella ja Rautalammilla, Kuninkaantien 1050 Snappertunan ja Inkoon välillä ja Mieroisten-Askaisten-Merimaskun maantien. Viimeksimainittua on oiottu eikä se ole enää koko mitaltaan parasta A-luokkaa.
Savontien seudun muuttumiseen on painetta. Tien varteen suunnitellaan sekä maakaasuputkea että kivimurskaamoa. Erityisesti murskaamo väistämättä aiheuttaa painetta tien uusimiseen. Kannattaa käydä tutustumassa ennen kuin on myöhäistä.
Alueen poikki kulkee yksi maantie: Vanhan Kangasalan-Lempäälän maantie joka vanhan kolmostien ja Roineenrannan Kaarina Maununtyttären tien välillä on yhdystie 3110, nimeltään Savontie.
Kyllähän Suomessa mutkaisia sorateitä on. Savontie on mutkaisuudessaan kärkikastia. Tie on sekä vaakasuoraan että pystysuoraan sellaisilla mutkilla, että välillä odottaa katselevansa tuulilasin läpi oman autonsa perävaloja. Tie on hieno esimerkki siitä, millaisia teitä ennen on vaikeaan maastoon kyetty rakentamaan.
Muina herkullisen mutkaisina teinä Teillä ja Turuilla mainitsee Myhinpään tien 5300 Hankasalmella ja Rautalammilla, Kuninkaantien 1050 Snappertunan ja Inkoon välillä ja Mieroisten-Askaisten-Merimaskun maantien. Viimeksimainittua on oiottu eikä se ole enää koko mitaltaan parasta A-luokkaa.
Savontien seudun muuttumiseen on painetta. Tien varteen suunnitellaan sekä maakaasuputkea että kivimurskaamoa. Erityisesti murskaamo väistämättä aiheuttaa painetta tien uusimiseen. Kannattaa käydä tutustumassa ennen kuin on myöhäistä.
10.11.2009
Hätävarjelun liioittelua
Kolmostiellä rakennetaan uusiksi Kehä III:n liittymää. Tämän takia tielle on jouduttu rakentamaan lyhyt kiertotieosuus, jossa on nopeusrajoituksena 50 km/h.
Tiehallinto on nyt varautunut siihen, että paikka aiheuttaa jonoja ja sen takia peräänajoriskin. Tämän takia nopeusrajoitus laskettiin Klaukkalan liittymästä alkaen lukemaan 100 km/h. Sitten tulivat talvinopeusrajoitukset, jotka koskevat tätäkin osuutta, jolla nyt on siis 80 km/h rajoitus.
Asian tekee jossain määrin oudoksi se, että rajoitus alkaa kuusi kilometriä ennen tietyökohtaa. On varmaan Suomen ennätys pudottaa nopeusrajoitus näin paljon ennen tietyötä, varmuuden vuoksi.
Siis valaistulla nelikaistaisella moottoritieosuudella, jolla kesäaikaan on 120 km/h rajoitus, ajellaan nyt kilometrien päässä olevan peräänajoriskin varomiseksi 80 km/h. Tässä on hätävarjelun liioittelun makua.
Tiehallinto on nyt varautunut siihen, että paikka aiheuttaa jonoja ja sen takia peräänajoriskin. Tämän takia nopeusrajoitus laskettiin Klaukkalan liittymästä alkaen lukemaan 100 km/h. Sitten tulivat talvinopeusrajoitukset, jotka koskevat tätäkin osuutta, jolla nyt on siis 80 km/h rajoitus.
Asian tekee jossain määrin oudoksi se, että rajoitus alkaa kuusi kilometriä ennen tietyökohtaa. On varmaan Suomen ennätys pudottaa nopeusrajoitus näin paljon ennen tietyötä, varmuuden vuoksi.
Siis valaistulla nelikaistaisella moottoritieosuudella, jolla kesäaikaan on 120 km/h rajoitus, ajellaan nyt kilometrien päässä olevan peräänajoriskin varomiseksi 80 km/h. Tässä on hätävarjelun liioittelun makua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)