Pysäköintiä, osa n+1

Lahdessa sijaitsee lyhyt katu nimeltään Juhonkatu. Kyse on yleisestä alueesta, jolloin pysäköinnin valvonnasta huolehtii Lahden kaupunki.

Kadun pysäköintikielloista olisi hauska saada Lahden kaupungin pysäköinnin valvonnan tulkinta. Sen verran luovaa yritteliäisyyttä ne osoittavat.





Tarkoitus lienee ollut kieltää pysäköinti arkisin klo 9-14 ja muina aikoina arkisin sallia se 60 minuutin ajan pysäköintikiekkoa käyttäen.

Mutta onkohan se näin? Perusperiaate kun on se, että lisäkilpi täydentää päämerkkiä, ei sen yläpuolella mahdollisesti olevaa lisäkilpeä. Niinpä ylemmän kuvan toteemin kilpaileva tulkinta on, että pysäköidä saa arkisin 60 minuuttia kiekon kera ja muulloin vapaasti. Eli kaksi ylintä lisäkilpeä olisivat tarpeettomat. Jos kaksi alinta kilpeä olisi yhdistetty yhdeksi, merkitys olisi tarkoitetun mukainen.

Alemman kuvan merkki onkin sitten vielä mielenkiintoisempi. Nimittäin säädettyä merkkikuviota ei saa korvata tekstillä. Lisäksi kun tarkalle tasolle mennään, tienpitäjää sitova liikenneministerön liikennepäätös oraakkelimaisessa 24 pykälässään säätää seuraavaa: Tunti ja sitä lyhyemmät ajat merkitään minuutteina ja tuntia suuremmat tunteina.  Siinä siis pitäisi lukea "60 min", ei "1 h". Eli onko alempi lisäkilpi mitätön, onko koko merkkitoteemi mitätön, vai onko virhe niin mitätön, että koko jupakka painetaan hällä väliä ‑hengessä villaisella?

Mainittu liikennemerkkipäätöksen klausuuli herättää mielenkiintoisia pohdintoja: Jos yli tunnin mittaiset aikarajat ilmoitetaan tunteina, miten ilmoitetaan esimerkiksi 90 minuutin aikaraja? 1,5 h? 1:30 h? 1.30 h? Vai onko sellainen ehkä säädösten vastainen?

Sitä tikulla silmään...

Teillä ja Turuilla -blogi on ottanut kantaa asioihin vuodesta 2008 alkaen. Tehdäänpä alkuvuosiin pientä kartoitusta, miten asiat ovat toteutuneet tai olleet toteutumatta.

Kesäkuussa 2008 artikkeli Vain ruotsalaiset pilkkasi naapurikansaa suunnitelmista ratkaista Tukholman liikennesumppuja lossien avulla. Hanke ei toteutunut. Yksi syy on se, että ruotsalaiset eivät keksineet ratkaisua merkittävään pulmaan: suunniteltujen lossireittien toinen ranta oli tietullialueen sisällä ja toinen ulkopuolella. Ruotsissa paraikaa rakennetaan massiivista tunnelitieverkostoa ydinkeskustan pohjoispuolelle ja toisena hankkeena pääosin tunneliin vietyä uutta kehätietä.

Samoin kesäkuussa 2008 artikkelissa Solmussa pilailtiin Espoon tapaa nimetä moottoritieliittymiä nimillä, joita kukaan ei käytä. Mainittu Turvesolmun liittymä avattiin loppuvuodesta 2015.

Joulukuussa 2008 pohdittiin artikkelissa Hellittääkö ruuhka Helsingin Jätkäsaaren sataman sulkemisen vaikutusta läheiseen katuverkkoon. Ei hellittänyt, ei sinne päinkään. Näinhän se on, että jos kysyntä ylittää kapasiteetin senkin jälkeen, kun osa kysynnästä on kadonnut, ruuhka pysyy.

Helmikuussa 2009 käsiteltiin artikkelissa Suetsin silta suunnitelma siirtää Saimaan syväväylän Joensuun haara Hapolahden kanavaan. Kanava on viivasuora avokanava, vähän samaan kuin Suezin kanava. Siitä aikalaisten antama nimitys. Nykyinen silta pitäisi uusia väylän 24,5 metrin alikulkukorkeuden takia. Siltaa ei ole rakennettu ja nyttemmin on maakuntaliitto keksinyt lähteä kerjuumatkalle Brysseliin.

Maaliskuun 2009 aiheita oli Hardangerin silta lounaisessa Norjassa. Silta avattin kansalaisten käyttöön elokussa 2013.

Huhtikuussa  2009 oli tapetilla Helsingin kaupungin liikennelaitoksen suunnitelma Trollikoita Stadiin? eli ajatusta johdinautoliikenteen uudelleenkäynnistämisestä. Liikennelaitoksen lautakunta pani laitoksen johdolle jauhot suuhun, hylkäsi vision, eikä siihen ole sittemmin palattu.

Lokakuussa 2009 kommentoitiin artikkelissa Epätoivoista alueen kauppakamareiden suunnitelmaa muuttaa Kuopion ja Joensuun välinen valtatie 17 numeroksi 9. Silloinen liikenneministeri Anu Vehviläinen, Joensuu, tarttui suunnitelmaan kuin sika limppuun ja suunnitelmahan toteutui! Tämä kilpien muutos taisikin jäädä Vehviläisen liikenneministerikauden näyttävimmäksi saavutukseksi. Numerologia ei messiaanisesti parantanut tietä, vaan se on yhtä surkea kuin ennenkin. Tai vähän vielä surkeampi Jännevirran sillan romahdettua.

Lokakuussa 2009 tarinoitiin myös Hämeenkyrön ohitustiestä artikkelissa Hämeenkyrö. Tietä ei ole vieläkään rakennettu.

Tammikuun 2010 yksi aihe oli otsikolla Paikka paikan päällä varustettu artikkeli, joka moitti Helsingin Kehä kolmosen kuntoa Vantaan länsireunalla. Tie on edelleen samassa tilassa.

Maaliskuussa 2010 käsiteltiin artikkelissa Pitkä projekti Ruotsin hanketta rakentaa länsirannikon E6-tie moottoritieksi. Projekti oli tuolloin kestänyt 55 vuotta eli pitempään kuin Helsingin ja Turun välisen moottoritien rakentaminen. Projektiin kului vielä viisi vuotta ja vihoviimeinen osuus avattiin liikenteelle heinäkuussa 2015.