15.5.2025

Keisarintie

Täyssinän rauha oli solmittu Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1595 vuodesta 1570 käydyn sotatilan päätteeksi. Ajat olivat levottomat ja Ruotsi oli keskellä sukuriitaa, kun Kustaa Vaasan jälkeläiset vuoron perään istahtivat valtaistuimelle. Eerik XIV oli saatu hengiltä jo 1570-luvulla. Hänen velipuolensa Juhana III oli kuollut vuonna 1592, ja hänen poikansa Sigismund nousi valtaan sen lisäksi, että hän oli Puolan kuningas. Sigismundilta vei vuonna 1600 vallan setänsä Kaarle IX, joka Suomen historiakirjoituksessa usein kutsutaan nimityksellä Kaarle-herttua.


Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Ikoninen Albert Edelfeltin maalaus.

Täyssinän rauhan rajaa suojaamaan päätti Kaarle IX rakennuttaa linnan Kajaaniin ja työt aloitettiin vuonna 1605. Linnan huolto vaatii kulkuyhteyksiä ja sellaisia ei ollut. Oulujoki putoaa matkallaan Oulujärvestä merelle 122 metriä ja se on vuolas ja koskinen. Linnan huoltoreittinä kätevyydeltään vaatimaton.

Oulujoen eteläpuolelle raivattiin tie, joka seurasi jokea Muhokselle saakka. Sieltä se oikaisi laajan joen mutkan (ja 20-kilometrisen Pyhäkosken) Utajärvelle. Sieltä tie erkani joesta uudelleen ja kulki Rokuanvaaran eteläpuolitse Säräisniemelle, jonne varsinainen tie päättyi. Säräisniemeltä jatkettiin Oulujärven suurten selkien poikki, matkalla Manamansalo kapeaa kannasta ylittäen.


Oulun–Kajaanin maantie vuoden 1798–1790 Hällströmin kartastossa. Tielinjaa korostettu sinisellä värillä.

Syy linjaukseen oli selkeä: Oulujokivarsi kuuluu Hailuodosta Sotkamon kautta Ilomantsiin johtavaan harjujaksoon. Harjulle on tunnetusti helppoa tehdä maanteitä ja Rokuanharjulle erityisen paljon helpompaa kuin Vaalan ja Utajärven välisen jokivarren loputtomille soille.


Hailuodon-Ilomantsin harjujakso

Tiestä puhuminen on varsin juhlallista. On arvioitu, että tie olisi ollut lähinnä ratsupolun tasoinen, 1710-luvulle saakka, kunnes venäläiset isonvihan miehitysjoukot paransivat tien kärryillä ajettavaksi. Venäläisten intressi tiehen oli päästä Pohjanlahdelle. Miehitysjoukot räjäyttivät Kajaanin linnan vuonna 1716 ja lopullisesti Kajaanin asema strategisena rajakaupunkina oli ohi vuonna 1809. 

Nimitys Keisarintie perustuu siihen, että tsaari Aleksanteri I:n piti Kainuun-matkallaan kulkea sitä pitkin Ouluun. Oulujärven ylityksen esti kuitenkin noussut myrsky ja tsaarin seurue kulki eteläisempää reittiä Vuolijoen ja Nissilän kautta.


Tsaari Aleksanteri I

Keisarintie on paikoin pirstoutunut ja paikoin säilynyt varsin hyvin. Tällä kertaa keskitymme Rokuan kansallispuiston lounaisosissa ja lähialueilla kulkevaan Rokuan ja Ahmaksen väliseen noin 13 kilometriä pitkään osuuteen. 


Eteläpään viitoitusta

Tie on autolla läpiajettavassa kunnossa, ellei kulkupeli nyt aivan juustohöylämallia ole. Pikkuhiljaa kuitenkin on ajettava, koska hyvässä kunnossa tie todellakaan ei ole, kansallispuiston alueella kulkevia osuuksia lukuun ottamatta.


Hyväkuntoista kansallispuiston tietä.

Yllä olevassa kuvassa kansallispuiston raja kulkee pitkin tien vasenta reunaa. Kuvassa jossain määrin näkyy kansallispuiston ja talousmetsän hoitoperiaatteiden ero.


Paikoitellen on kuoppia, joiden kohdalla edes kävelyvauhtia ajaminen olisi yltiöpäistä.

Koska kuljetaan harjun reunaa, maisemat ovat mäntymetsä- ja jäkäläkangasvoittoisia. Keskimääräinen petteripunakuono olisi haltioissaan jäkälätarjonnan runsaudesta.


Jäkälää, paljon jäkälää!


Jäkälää ja sammalta


Tien varressa ei ole kansallispuiston palveluita, vaan ne tulee hakea sivummalta.


Isokivi: Muhoksen ja Utajärven kuntien rajakivi

Ahmaksen ja Utajärven välillä tie on pikkuhiljaa katoamassa, metsittyen poluiksi.


11.5.2025

Maakiviä

Maakunnassa liikuttaessa saattaa vastaan tulla hyvinkin mielenkiintoisia asioita. Tällä kerralla piti oikein pysähtyä ja pohtia, mikä on maakivi ja ennen kaikkea, miten sellainen vaikuttaa ajamiseen.

Kielitoimiston sanakirja ei sanaa "maakivi" tunne, mutta hra Kuukeli tuntee sen sanojen "pulteri" ja "lohkare" synonyyminä. Liikennemerkeissä termi on kovin harvinainen, jopa niin harvinainen, että sillä pääsee Teillä ja Turuilla -blogiin! Ruotsalaisten metsäsanakirja mainitsee maakiven kooksi vähintään puoli kuutiometriä ja massaksi vähintään 1,5 tonnia. Ei siis aivan sepelirae.

Tällä kahden kilometrin maakiviosuudella ei pintaan pistäviä maakiviä esiintynyt, oikeastaan päinvastoin: Tien epätasaisuuksia ovat lähinnä muutamat kuopat.

Asiaa tutkaillessaan retkikunta mietti, millainen kivi olisi sellainen, joka ei olisi maassa. Todettiin, että maakivi kuulostaa oleellisesti turvallisemmalta konseptilta kuin esimerkiksi ilmakivi.


Auton tuulilasia lähestyvä ilmakivi Google Gemini AI:n mukaan


7.5.2025

Tuolla päin

Sarjassamme "veikeästi aseteltuja liikennemerkkejä, jonka asettajalla ei ole hajuakaan asettajaa koskevista säädöksistä" nostamme yhden tapauksen.


Merkki kirjaimellisesti tulkittuna tarkoittaisi osapuilleen sitä, että pysäköintikieltoalue alkaa 200 metrin päässä liikennemerkistä oikealle. Elämänkokemuksen nojalla tämä tuskin on sitä, mitä merkin asettaja on aikonut ilmaista.

Lisäksi asiassa on se kiusallinen puoli, että merkkiä ei käytetä ennakkomerkkinä, vaan se sijoitetaan pysäköintikieltoalueen rajalle.

Merkin todellinen idea jää nyt valitettavasti epäselväksi.

3.5.2025

Louhunsalmi

Säynätsalossa sijaitsevan Louhunsalmen riippusillan tukikaapelin pettäminen loppuvuodesta 2024 nousi usean päivän ajaksi valtakunnan uutiseksi. Lehtien kommenttipalstat olivat täynnä mitä mielettömimpiä ehdotuksia asian korjaamiseksi, alkaen vaijerin ja sakkelien hakemisesta K-Raudasta. Näihin asiantuntijalausuntoihin myös Teillä ja Turuilla otti kantaa artikkelissa Silta-asiantuntijoiden-invaasio ei aivan myötäsukaiseen sävyyn.

Asiassa on sittemmin tehty ammattiväen keskuudessa analyysiä ja korjaussuunnitelmakin rupeaa olemaan valmiina.

Taustalla on useampia onnettomia sattumia. Kysymyksiä herätti, miksi sillassa ylipäänsä on nyt vaurioituneet riippusilloilla varsin vieraat ylimääräiset kaapelit Säynätsalon puoleisessa päässä.

Selvityksessä on käynyt ilmi, että 1950-luvulla rakennetun sillan Säynätsalon puoleinen ankkurointituki eli betonikakku, johon kaapelit kiinnittyvät, on ollut väärin laskettu ja se on alusta alkaen pikkuhiljaa liikkunut kohti siltaa. Tätä on sitten 1970- ja 1980-luvun taitteessa korjattu tekemällä vahvistusrakenne, johon on kiinnitetty toiset tukikaapelit.

Nyt korjaussuunnitelmaa laatinut insinööritoimisto luonnehtii vahvistusrakennetta taidokkaaksi suunnitelluksi ja toteutetuksi. Epäonni on ollut siinä, että käytetty erikoisluja teräslaatu on herkkä vetyreaktioille ja niistä johtuvalle säröilylle. Sopivissa olosuhteissa ja sopivissa kuormitustilanteissa luja teräs rupeaa pikkuhiljaa haurastumaan. Peukalosääntö on, että mitä lujempi sen herkempi haurastumaan. Tämä ilmiö on tunnettu vasta myöhemmin. Muutenkaan teräksen kaikkia lujuusominaisuuksia ei edelleenkään täysin tunneta.

Samasta syystä onnettomuuksia on tapahtunut aiemminkin. Varsin tuore on Dresdenin Carolabrücken tapaus, josta Teillä ja Turuilla sekin on kirjoittanut: Carolabrücken nousu ja tuho. Myös jyväskyläläisen Kangasvuoren vesitornin vuonna 2012 tapahtuneen romahduksen syyksi paljastui sama materiaalitekninen ilmiö. 

Louhunsalmen sillan korjaaminen ei käy aivan niin käden käänteessä kuin K-Raudassa käyntiä ehdottaneet ovat arvioineet. Tavoitteena on loppukesä 2025. Matkassa on kuitenkin sen verran epävarmuustekijöitä, että myöhästyminen tästä varsin kunnianhimoisesta tavoitteesta ei olisi neitseellisen syntymään verrattavissa oleva ihme.