Klopinkylä

Espoossa on Turunväylälle viime kesästä alkaen rakennettu Puolenkilon liittymää, virallisesti Turvesolmua. Liittymää on Teillä ja Turuilla viimeksi kommentoinut pari vuotta sitten: http://teilla.blogspot.fi/2013/02/liittyma-44.html

Tietyömaa on ehtinyt sen verran pitkälle, että Turunväylän portaaleihin on jo nostettu tieviitat poistumissuuntaan, vaikka itse rampeista ei vielä juuri olekaan tietoa. Viitat on toki peitetty, mutta ohuen kankaan läpi näkyy, että viitoitussuunnat ovat Laajalahti ja Nuijala.

Teillä ja Turuilla oudoksuu nimen Laajalahti valintaa. Pääseehän liittymän kautta toki Laajalahteenkin, mutta tämä tuskin tulee olemaan ensisijainen reitti, koska liittymä on tulosuunnassa Laajalahden takana. Lyhyempi reitti on Kehä I:n liittymän kautta. Sen, jonka nimeä Leppäsolmu ei kukaan sitäkään käytä. Lännestä ei Laajalahteen pääse, koska uudesta liittymästä on rampit vain itään.

Here


Liittymään rakennetaan uusi katu Turveradantie. Se siis on syntymässä, vaikka Teillä ja Turuilla on ollutkin hieman skeptinen. Tie syntyy olemassa olevan pääkatuverkon jatkeeksi ja reitti jatkuu siten, että Olari tai Niittykumpu olisivat Laajalahtea selvästi loogisempi valinta viitoituksen kohteeksi.

Nimi Turveradantie muistuttaa meitä kapearaiteisesta rautatiestä, jolla Mankkaan turvesuon antimet kuljetettin Kilon asemalle edelleen kuljetettaviksi. Rautatie katkesi vuonna 1960 Tarvontien rakentamiseen.

Toisen viitoitussuunnan nimi Nuijala ei ole hirveän vanha. Ruotsinkielinen nimi periytyy tilojen Storklobb ja Lillklobb nimistä. Nimi Klobbskog tunnetaan maakirjoissa jo 1500-luvulla. Klobb läntisellä Uudellamaalla pientä kalliota tai pienehköä kallioista saarta. Vanha suomennos Klopinkylä ei sekään ansaitse täysiä pisteitä, mutta "suomennos" Nuijala on silkka käännösvirhe.

Maanmittauslaitos

Klopinkylän seutua vuoden 1960 peruskartassa. Nykyistä katuverkkoa sinisellä.

Nelostie Äänekoskella

Ensi vuonna 2016 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun nelostien vakavin pullonkalla katosi: Mämmensalmen lossi Äänekosken pohjoispuolella.

Nelostie Äänekosken kohdalla seuraa edelleenkin 1950-luvun linjausta. Liikennemäärit ovat kasvaneet ja tiestä on muodostumassa pullonkaula. Lisäksi Äänekoskelle kaavaillun suuren biotuotetehtaan valmistumisen arvioidaan lisäävän liikennettä entisestään

Yleisuunnitteluvaiheessa on noin seitsemän kilometrin mittaisen osuuden rakentaminen eritasoliittymin varustetuksi nelikaistaiseksi kaksiajorataiseksi valtatieksi.




Jos suunnitelma toteutuu, Kuhnamo-järven ylittävät Kotakennäänsalmen sillat jäävät paikalliseen käyttöön. Pankkisiltana tunnettu ristikkosilta on rakennettu 1920-1930-lukujen taiteessa. Sen viereen rakennettiin 1960-luvun alussa kaarisilta, joka peruskorjattiin vuonna 2003. Silta on verraten kapea ja sen lähestysmistiet tiukoilla mutkilla.



Tiesuunnitelma liittyy eteläpäästään suunnitelmaan valtateiden 4 ja 13 haaran rakentamiseksi eritasoliittymäksi. Nykyinen tasoliittymä on ollut onnettomuusherkkä



Suunnitelmien laadinta etenee siten, että niiden puolesta töiden aloittaminen olisi mahdollista vuonna 2017. Se, onko aloittamiseen tuolloin rahaa, onkin sitten toinen juttu.

(PS. Tämä on Teillä ja Turuilla -blogin neljässadas artikkeli.)

Kehä V

Helsingin ympärillä on tätä nykyä noin 2,15 kappaletta kehäteitä. Ykkös- ja kolmoskehät ovat valmiina. Kakkoskehästä ei ole ajateltukaan kuin puolikasta ja siitä on valmiina vain lyhyt mutta tärkeä pätkä. Erilaisissa karttaharjoituksissa kehien määrä on noussut viiteen; tai jos Hakamäentie katsotaan kehä nollaksi niin kuuteen.

Neloskehä yhdistäisi kolmostien ja nelostien Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolella. Viitoskehä taas olisi jo valmis yhteys Hangosta Porvooseen.



Ehdotettu Kehä V

Reitti koostuu valtatiestä 25 Hanko-Mäntsälä ja kantatiestä 55 Mäntsälä-Porvoo. Pituutta sillä on noin 200 kilometriä. Erityisesti tien 25 laatu vaihtelee.

Uudenmaan ELY-keskuksessa on vuonna 2012 laadittu raportti, jossa on pohdittu kehäteiden yhtenäistä viitoitusta, myös mahdollisesti ehkä kenties joskus virallistettavan Kehä V:n.

Työryhmä on ehdotuksessaan päätynyt valkopohjaisiin kilpiin, jossa on jonkinmuotoinen rengas symbolisoimassa kehää ja sen yhteydessä kehän numero arabialaisin tai roomalaisin numeroin.


Työryhmän ehdotukset

Kehä/Ring-tekstillä varustettu kilpi ei saavuttanut työryhmän suosiota lähinnä siksi että luettavuus edellyttää kilveltä varsin suurta kokoa.


Työryhmä esittää myös muutamia vaihtoehtoisia malleja tieviittojen asetteluksi.


Ehdotus A-tyypin moottoritien suunnistustauluksi


Ehdotus kaistan yläpuoleiseksi viitaksi

Kukaan ei varsinaisesti tunnu tietävän, miksi 1990-luvun numerointireformissa Mäntsälän ja Porvoon välinen tie jäi kantatieksi 55. Se on yhtälailla valtatietasoinen kuin valtatie 25, ja tiet ovat toistensa jatkeita.

Ainakin toistaiseksi tämä raportti on jäänyt pöytälaatikkokirjallisuuden asteelle. Raportissa esitetään yhdeksi tavoitteeksi lisätä valtatien 25 tunnettuutta. Ykköstien ja nelostien välillä "Kehä V" on noin 25 km lyhyempi kuin reitti kolmoskehän kautta. Toisaalta tämä pitempi reitti on moottoritietä ja moottoritien kaltaista tietä ja siten mahdollisesti sujuvampi. Kymmenen pisteen ja papukaijamerkin arvoinen kysymys onkin, kestäisikö  valtatie 25 tunnettuuden paranemisesta seuraavan lisäkuormituksen.