Vasen oikea variksenpoikia

Mannerkiinan ja Hong Kongin välille suunnitellaan siltaa. Suunnitelmassa on otettava huomioon se, että Kiinassa liikenne on oikeanpuoleinen ja Hong Kongissa ajetaan brittityyliin vasemmalla.

Arkkitehdit ovatkin laatineet ehdotuksen, jossa puolten vaihto tapahtuu lennokkaan siltajärjestelyn avulla:



Vastaavanlaisia kysymyksiä joudutaan ratkomaan muuallakin. Kiinan ja Macaon rajalla tie Macaon lentokentälle hoitaa puolenvaihdon hieman huomaamattomammin sopivasti rakennetuilla silmukoilla:



Siellä, missä liikenne on vähäistä, kelpaa kevyempikin ratkaisu. Syksyyn 1967 asti Ruotsi ajoi vasemmalla. Torniossa oli tuolloin ainoa Suomen ja Ruotsin välinen kiinteä maantieyhteys. Rajalla oli paljon kuvattu kahdeksikon näköinen korokeviritys, joka ohjasi autoilijat asianmukaiselle tienreunalle:



Joskus on hauska pohtia hypoteettisia asioita. Yksi sellainen on sen miettiminen, miltä näyttäisi kahden moottoritien liittymä, kun toinen on oikeanpuoleista ja toinen vasemmanpuoleista liikennettä varten. Hyvään suunnitteluun kuuluu se, että oikeanpuoleisen liikenteen moottoritiellä ei sallita vasemmalle haarautuvia ramppeja ja päinvastoin. Tällainen ratkaisu täyttäisi nämä ehdot:



Liikenteellisesti ratkaisu muistuttaa neliapilaliittymää, mutta ulkoisesti se on aika erilainen.

Pojilla on tuohta

Norjan länsirannikkoa kulkee noin 1300 kilometriä pitkä E39-tie, joka on monin paikoin laadultaan verraten vaatimaton.

Teillä ja Turuilla on aiemmin kommentoinut tiehen liittyvää Sognevuonon ylityksen problematiikkaa.

Tiellä on kahdeksan lauttaväliä, joista yhdelle on paraikaa rakenteilla ohitus, joka siirtää tien linjausta idemmäksi usean kymmenen kilometrin matkalla.



E39-tien reitti. Lauttayhteydet merkitty sinisillä ympyröillä.

Norjassa on pitkään haaveiltu tien muuttamiseksi lautattomaksi. Nyt hankkeelle on laskettu hintalappu: 100 miljardia Norjan kruunua. Ajatus on, että hanke olisi valtaosin valmiina vuonna 2025 ja sille on nimetti hankepäällikkö.

Lautattomuus ei tarkoita pelkkää lauttojen korvaamista silloilla ja tunneleilla. Osa lauttaväleistä on paikalla, joihin kiinteän yhteyden rakentaminen on vaikeaa tai epätaloudellista. Siksi hanke edellyttää myös merkittävää määrää uusia teitä paikkoihin, joissa vuorenseinämät on tiheässä.

100 miljardia Norjan kruunua on nykykurssein noin 13 miljardia euroa. Kyseessä on rahasumma, joka vastaa Suomen valtion kaikkia tieinvestointeja 40 vuoden aikana, jos runsaan 300 miljoonan euron nykyisestä vuositasosta pidetään kiinni. Norjan pojilla on tuohta.

Missä on maailman pisin kehätie?

Olemme tärkeiden kysymysten äärellä.

Saksankielinen Wikipedia esittää, että Berliinin kehätie, sikäläinen autobaana A10, on maailman pisin kehätie. Tiellä on pituutta 196 km.

Kakkoseksi mainitaan Lontoon kehätie M25, pituudeltaan 188 km.

Mutta mutta. Mistä oikeastaan puhutaan?

Wikipedian termi on "Autobahnring", eli moottoritietä oleva kehätie. Lontoon kehä koostuu 188 km:n mittaisesta M25-moottoritiestä, joka ei kuitenkaan kierrä koko Lontoota: Lontoon itäpuolella kehätie kulkee noin 10 kilometriä tienä A282. Tie ylittää ja alittaa Thames-joen Dartfordin kohdalla ja tie ei luokiteltu moottoritieksi. Järjestelyn ansiosta joen puolelta toiselle pääsevät sellaisetkin ajoneuvot, jotka eivät saa kulkea moottoritiellä.



Dartford Crossing

Myös A282-tie on teknisesti moottoritieluokkainen. Pohjoiseen liikenne kulkee joen ali kahdessa rinnakkaisessa kaksikaistaisessa tunneliputkessa. Etelän suuntaan kuljetaan Queen Elizabeth II -siltaa joen yli.

Lontoon kehätie on kokonaispituudeltaan 198 km, eli kaksi kilometriä Berliinin kehätietä pitempi. Luokituksestaan huolimatta tie on asiallisesti moottoritie ja siksi Teillä ja Turuilla katsoo Berliinin kehätien jäävän tässä kisassa hopealle.

Lahden eteläinen kehätie

Valtatie 12 kulkee Lahden kaupungin keskusta-alueen eteläpuolta pääosin nelikaistaisena katuna. Läpiajoliikenteen määrän takia kaupunki ja paikallinen elinkeinoelämä on pitkään ajanut etelämpää kulkevaa kehätietä.

Päävaihtoehtoja on ollut kaksi: Renkomäen ja Launeen vaihtoehdot.



Renkomäen vaihtoehto



Launeen vaihtoehto

Kummassakin vaihtoehdossa silmiin pistävää on Launeen aluetta halkova reitti: Launeen vaihtoehdossa valtatien ja Renkomäen vaihtoehdossa katu. Koska alueella on asutusta, tie jouduttaisiin viemäään kahteen yhteispituudeltaan noin puolitoistakilometriseen tunneliin.

Toinen silmään pistävä seikka on se, että suunnilleen kaavaillulla Renkomäen reitillä on jo tie: Maantie 296 Renkomäestä Hollolan keskustaan. Tie on osin katu- ja osin maantieluokkainen.

Suunnittelun nykyvaiheet lähtevät Launeen vaihtoehdosta.

Lahden kaupunki on yrittänyt saada valtion ryhtymään edes tiesuunnitelman laadintaan, mutta toistaiseksi tuloksetta. Suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 3-4 miljoonaa euroa eikä edes tästä ole ole päästy sopuun. Valtio on sitä mieltä, että Lahti maksakoon koko suunnittelun ja Lahden kanta on, että valtio maksakoon ainakin puolet. Lahden kaupunginkaan sitoutuminenkaan ei siten näytä kovin vahvalta. Kovasta lobbauksesta huolimatta suunnittelurahat poistettiin valtion vuoden 2011 budjetista.

Valtion nihkeyden ymmärtää: Launeen vaihtoehdon rakentamiskustannus on jo vuonna 2005 arvioitu 116 miljoonaksi euroksi. Hyöty-kustannuskertoimeksi on tuolloin arvioitu 2,1 mutta samalla kuitenkin esitetty arvio, että uusi linjaus vähentäisi nykylinjauksen kuormitusta vain 20-40%.

Teillä ja Turuilla ei jää henkeään pidätellen odottamaan tien valmistumista.

Ratikkajohtojen suojausta

Helsingissä jo kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä raitiotieliikenne seisoo korkean ajoneuvon vedettyä ajojohdot alas. Hiiabbi ylhäällä ajelusta tuntuu tulleen muoti-ilmiö, jota vastaan ilmeisesti on välttämätöntä ryhtyä suojautumaan.

Yksi tapa olisi sulkea ratikkakadut vaakasuorilla hieman johtoja alempana sijaitsevilla terästangoilla. Nämä voisi naamioida tienviittaportaaleiksi. Samalla siis tuli Helsingin aika onnetonta viitoitusta parannetuksi. Ongelmaksi voi tulla se, että päin ajettu portaali voi aiheuttaa sekin vahinkoa. Onhan nähty, että hiiabbimenetelmällä on onnistuttu tuhoamaan jopa siltoja ja aiheuttamaan hengenmenetys.

Fiskaalinen ratkaisu olisi laittaa hiiabit verolle. Kaduille voisi laittaa valvontakameroita tunnistamaan hiiabit ja sellaisen liikkumisesta lähetettäisiin lasku ajoneuvon haltijalle. Tämä tietysti ei poistaisi vahingonvaaraa, mutta kaluston väheneminen vähentäisi vahingon todennäköisyyttä. Siinä olisi 2300-luvun dosenteille tutkimista, miksi nostolaitteista perittiin 2000-luvulla erityisveroa, vähän samaan tapaan kuin 1700-luvulla isoista peileistä.

Kolmas tapa olisi jalkapuumenetelmä. Ajojohdot pudottanut kuljettaja laitettaisiin seuraavana lauantaina istumaan jalkapuuhun kuudeksi tunniksi Kolmen sepän aukiolle päällään huomioliivi, jossa lukisi AASI.

Liedon ohikulkutie

Valtatie 10:n linjaus Liedossa Turun koillispuolella on jäänyt ajastaan jälkeen. Tie on mutkainen ja mäkinen eikä ominaisuuksiltaan vastaa liikennemääriä.

Seudulla on aloitettu selvitys tien uudesta linjauksesta. Tutkimuslinjoja on kaksi, jotka perustuvat aiempiin pohdintoihin.

Selvitettävät vaihtoehdot

Eteläisempi vaihtoehto on "perinteinen": haetaan uusi linjaus läheltä nykyistä. Pohjoisempi on innovatiivisempi. Siinä valtatie 10 siirretään kokonaan uudelle reitille haarautumaan valtatiestä 9.

Pohjoinen vaihtoehto voi aiheuttaa kulttuurishokin Turussa: Turusta on Hämeen valtatielle kuljettu satoja vuosia Hämeentietä. Nyt on tarjolla ikivanhasta Hämeen härkätien linjauksesta selvästi poikkeava vaihtoehto.