Kolmiulotteinen tiemerkintä

Pohjois-Savon ELY-keskuksella on menossa mielenkiintoinen hanke. Kolmelle viitostien liittymän rampille Kuopiossa ja Siilinjärvellä tehdään tänään kolmiulotteinen tiemerkintä. Ne sijoitetaan ramppien yläpäihin, tavoitteena vähentää vahingossa tapahtuvia liittymisiä moottoritielle väärään suuntaan. Merkintä näkyy vain kiellettyyn ajosuuntaan.

Kuulostaa maagiselta.

Kyseessä on tekniikka, jossa asfaltin pintaan jyrsitään "kuoppa", johon sijoitetaan poikittaisia listoja siten, että etureunat muodostavat kuvan.



Merkintä väärään suuntaan ajettaessa



Merkintä oikeaan suuntaan ajettaessa

ELY-keskus tiedotteessaan viittaa Saksassa saatuihin hyviin kokemuksiin. Nyt Savossa tehdään vuoden kestävä koe, jossa tutkitaan merkintätavan toimivuutta täkäläisissä olosuhteissa. Jäljet hieman pelottavat. Vuosien varrella on kokeiltu jos jonkinlaista keskiviivan heijastinratkaisua, mutta viimeistään lumiaura on vienyt ne.

Sillan silta

Bahrebachmühlenviadukt on vuosina 1868-1872 rakennettu rautatiesilta. Se sijaitsee kaakkoisessa Saksassa Chemnitzissä. Holvirakenteinen tiilestä rakennettu silta ylittää laakson, sillä on pituutta 235 metriä ja suurimmiltaan 27 metriä korkeutta. Silta on kaarella ja sen päällä kulkee Chemnitzin ja Leipzigin välinen rautatie.

1930-luvulla sillan alta rakennettiin näppärästi moottoritie. Tuon ajan moottoriteiden kaistat olivat kapeita ja pientareet olemattomat.



Tien alta kulkeva moottoritie on nykyisin Saksan merkittäviä poikittaisteitä A4. A4 kulkee Hollannin rajalta Aachenista Puolan rajalle Görlitziin ja sillä on pituutta lähes 600 km. Pituutta olisi enemmänkin, mutta tiestä on runsaan 120 kilometrin palanen rakentamatta.



Tie on monin paikoin kuusikaistainen. Mutta mitenkäs rakennat 3+3 kaistaa tien tuon sillan alta, Aukot ovat kapeat, silta on hieno ja suojeltu muistomerkki.



Mutta mikään ei ole niin viisas kuin ihminen, paitsi insinööri. Saksalaiset suunnittelivat sillalle sillan: Sillan kolme pilaria tuettiin ja lyhennettiin alapäästä. Niiden alle rakennettiin betoninen palkkisilta, joka päällä vanha silta lepää. Betonisillan aukko on niin leveä, että sinne mahtuu hyvin kuusi kaistaa ja pientareet.



Mistään pienestä urakasta ei ollut kyse. Palkkisillan rakentaminen kesti neljä vuotta ja sen jälkeen peruskorjattiin rautatiesiltaa kuusi vuotta.

Vaasa

Vaskiluodossa sijaitsevan Vaasan sataman sijainti on merenkulullisesti hyvä, mutta maayhteyksissä on kehittämisen varaa. Satama sijaitsee kaupungin keskustan edustalla ja valtaosa sataman liikenteestä kulkee keskustan kautta. 1970-luvulla Vaskiluodosta etelään Sundomin suuntaan rakennettu yhteys on sataman liikenteen kannalta jäänyt torsoksi, koska siitä ei ole asiallisia yhteyksiä valtatieverkkoon.

Vaasan lentokentän itäpuoliselle alueelle aiotaan rakentaa logistiikan toimintojen keskittymä. Samassa yhteydessä on tehty alustavia vaihtoehtotarkasteluita uudeksi reitiksi lentokentän seudulta Vaskiluotoon.

Maanmittaulaitos taustakartta 1:160.000 2014

Vuoden 2010 vaihtoehtotarkastelun mukaiset linjaukset

Kaikki vaihtoehdot ovat hieman kiusallisia. Yhteistä niille on kaupungin keskusta-alueen ohitus ja tulo Vaskiluotoon etelästä. Pohjoiset vaihtoehdot ovat kalliita ison sillan takia ja niiden pelätään katkaisevan Kaupunginselän maiseman ikävällä tavalla. Eteläiset vaihtoehdot kulkevat osin Natura-alueella (joka tosin maan kohoamisen takia kuivuu seuraavan 100 vuoden aikana) ja niiden länsiosassa joudutaan miettimään, linjataanko tie liito-oravien asuma-alueiden vai kulttuurimaiseman halki.

Nyt on alkamassa ympäristövaikutusten arviointi; tai oikeastaan vasta sen suunnittelu, miten arviointi tehtäisiin. YVAn tekeminen ei ole sama kuin rakentamispäätös ja siksi ensimmäistä kaivinkoneeniskua ei kannata jäädä henkeä pidätellen odottamaan aivan tuota pikaa tapahtuvaksi.

Siltoja

Teillä ja Turuilla palaa kahteen aikaisempaan siltoja koskeneeseen kommenttiinsa.

Maaliskuussa 2012 kommentoitiin Kaukosen siltaa kantatiellä 79 Kittilässä. Päätieverkostolle tullut painorajoitus herätti päättäjät ja uuden sillan rakentamiseen ryhdyttiin. Uusi silta ja uudet tieyhteydet avataan liikenteelle pari kuukautta etuajassa 29.8.2014.


Kaukosen vanhan sillan rakentamista


Kaukosen uuden sillan rakentamista

Joulukuussa 2013 puolestaan otettiin kantaa Käkisalmen sillan töidenaikaiseen liikenteenohjaukseen. Suunnitelmat ovat muuttunet ja silta suljetaan kokonaan liikenteeltä 2.9.2014. Näin ollen seututie 314 katkeaa. Sulkemisen on arvioitu kestävän viisi kuukautta tammikuun loppuun 2015.

Mätäkuu (2)

Trafi, eli oikealta nimeltään Liikenteen turvallisuusvirasto, on ollut mätäkuun aikana uutisissa siksi, että se on laittanut ajoneuvoja ajokieltoon, koska haltijat ovat maksaneet liikaa ajoneuvoveroa. Helsingin Sanomain haastattelussa yksikönpäällikkö Heli Tannisen mainitaan esittäneen muun muassa seuraavanlaisia lausuntoja:

"Jos summa on väärä, se on asiakkaan vastuulla."

"Järjestelmä katsoo, että asiakas haluaa muuttaa maksuerien määrää ja maksaakin koko vuoden summan kerralla. Maksettu summa on kuitenkin jäänyt vajaaksi koko vuoden summasta. Siksi järjestelmä on tulkinnut tilanteen niin, että veroa ei ole maksettu kokonaan. Sitten on lähtenyt asiakkaalle ilmoitus, että vero on maksamatta."

"Jostain syystä järjestelmä katsoo, että tässä se halutaan muuttaa vuoden maksueräksi."

Ja mistä ihmeestä on kyse?

Ajoneuvoverolain 18 §:ssä säädetään hieman kryptisesti mahdollisuudesta maksaa ajoneuvovero osamaksulla:

Verovelvollisen ennen kunkin verokauden ensimmäistä eräpäivää tekemästä pyynnöstä Liikenteen turvallisuusvirasto voi jakaa maksuun pantavan veron määrän maksettavaksi kahdessa tai neljässä erässä. Tällöin erien määriin lisätään maksutapalisää 3 euroa erää kohden. Maksutapaa noudatetaan, kunnes verovelvollinen pyytää maksutavan muutosta. Pyyntö on tehtävä ennen verokauden alkua. Jos rekisteriin merkitty uusi verovelvollinen verovelvollisuutensa alkaessa maksaa verolipussa olevan eriin jaetun veron osan, hänen katsotaan tehneen 1 momentissa tarkoitetun pyynnön.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti maksetaan vuoden vero kerralla, mutta pyynnöstä on mahdollista maksaa osamaksulla kahdessa tai neljässä erässä. Jotta viranomainen ei tukehtuisi noin miljoonaan pyyntöön, ensimmäisen maksun maksaminen erämaksun suuruisena katsotaan tällaiseksi pyynnöksi.

Nyt sitten alkaa se hauskuus.

Liikenteen turvallisuusvirasto tulkitsee pykälää siten, että mikään muu kuin täsmälleen maksulipukkeeseen merkitty summa ei kelpaa pyynnöksi. Tämä ei vastaa mattimeikäläisen kielitajua ja aivan varmasti ei myöskään ole ollut lainlaatijan tarkoitus. Lain takana olevasta hallituksen esityksestä ei mitenkään voida lukea tällaista tarkoitusta. Jos vuosimaksu on vaikkapa 120 euroa, on neljännesvuosittain maksettava erä 33 euroa ja puolivuosittainen 63 euroa. Jos kansalainen maksaa 40 euroa, hän aivan varmasti on maksanut lain tarkoittaman "eriin jaetun veron osan", ja sen lisäksi seitsemän euroa.

Yksikönpäällikkömme asenne asiaan on kovin arrorantti, etteipä perin virkamiesmäinen. Joku ikävä ihminen voisi jopa tehdä viittauksia Ignatius Loyolaan, jesuiittain nokkamieheen. Kaikessa muussa on vikaa paitsi virkamiehessä. Asiakkaan vastuulla on toimia oikein ja kummallisia ratkaisuja tekee se Järjestelmä, "jostain syystä". Ajatus tuntuu olevan, että Järjestelmälle ei ole mahdollista tehdä mitään, vaikka se olisikin peräti lain vastainen.

Järjestelmän toiminnan on aikoinaan määritellyt viranomainen, Ajoneuvohallintokeskus, joka sittemmin yhdistettiin muutaman muun putiikin kanssa Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Järjestelmän toimintalogiikka ei siis ole tipahtanut taivaasta, vaan virkamiehen kynästä. 

Ajoneuvoverolaki on Suomessa hyvin erikoista lainsäädäntöä. Kaikki vastuu myös viranomaisten virheistä on hallintoalamaisella. Esimerkiksi jos verolippua ei ole tullut eivätkä verot ole pankin suoramaksussa, kilvet lähtevät ilman eri huomautusta. "Asiakkaan" vastuulla kun on maksaa vero, vaikka siitä ei valtio maksulappua lähettäisikään. Ja kuten havaitaan, asiakkaan täytyy tietää sentilleen, paljonko pitää maksaa; sen lisäksi että hänen tulee muistaa, että juuri tuo maksu on maksamatta. Osapuilleen kaikkien muiden verojen osalta toimitaan kuten on tapana toimia, kun kalustetuissa huoneissa syödään veitsellä ja haarukalla: Jos vero jää maksamatta, siitä lähtee karhukirje ja hommaa kuittaantuu viivästyskorkoja maksamalla.

Eritoten erikoista asiassa ovat virkamiehet. Heidän mielestään on aivan normaalia, että epäselvät tapaukset tuomitaan "asiakkaan" eli hallintoalamaisen vahingoksi ja rankimman kautta. Yhtä normaalia on, että tiedossa olevan Järjestelmän virhettä ei oikaista, vaikka Järjestelmä "jostain syystä" toimii virheellisesti.

 

Mätäkuu (1)

Mätäkuu on sitten varsin helteisissä merkeissä edennyt puoleenväliin. Lehdissä on liikkunut varsinaisia mätäkuun juttuja tieliikenteen säädöksiin kohdistuvista viranomaisten tulkinnoista.

Paljon on saanut tilaa komediaosaston tarina Lahdesta, jossa pysäköinninvalvonta antoi maksullisen muistutuksen kahden pysäköintikiekon käytöstä. Asiassa on se mutta, että toinen kiekko lojui repsikan penkillä osin roinan peitossa. Pysäköintivirhemaksu meni nurin hallinto-oikeudessa eikä korkein hallinto-oikeus myöntänyt Lahden kaupungille valituslupaa.

Pysäköintikiekkoa koskevat säädökset ovat epäselvyydessään ja surkeudessaan legendaarisia. Liikenneministeriön asiaa koskevan määräyksen pykälät 3 ja 5 kuuluvat seuraavasti:

Pysäköintikiekko on sijoitettava näkyvälle paikalle tuulilasin sisäpuolelle niin, että se on ulkoapäin luettavissa. Tuulilasin sisäpuolella saa pysäköinnin aikana olla vain yksi kiekko kerrallaan näkyviin sijoitettuna.

Tekevälle sattuu. Asia olisi jäänyt työtapaturmaksi, ellei Lahden kaupungin lakimies olisi Etelä-Suomen Sanomien mukaan ruvennut vielä urputtamaan asiasta:

Lahden kaupungin lakimies Hannu Kulmala pitää jutun lopputulosta hämmentävänä. Hänen mielestään laki ei salli kahden tai useamman parkkikiekon samanaikaista näkyvilläoloa, ja tämän tulkinnan mukaisesti pysäköinninvalvonta aikoo jatkossakin toimia.

Termi "tuulilasin sisäpuolella" on luvattoman huonosti määritelty. Yleinen tulkinta on kuitenkin se, että se ei tarkoita koko auton sisäpuolta, vaan kojelaudan tuulilasista ulos näkyvää osaa. Se, että lakimies esittää, että penkillä majaileva kiekko olisi säädöksen mukaisesti näkyviin sijoitettuna, menee komediaosastolta tragikomedian puolelle.

Tähänhän keskustelu ei pääty. Seuraava tyylilaji on farssi.

Komisario Rauno Piispa Hämeen poliisilaitokselta on ottanut kantaa asiaan, taas Etelä-Suomen Sanomien mukaan:

Tämä tapaus ihan varmasti lisää erilaisten yrittäjien määrää ja virhemaksuihin haetaan muutosta mitä mitä ihmeellisimmillä selityksillä. Voi olla että se lisää kiekkojen myyntiä, jos jokainen laittaa niitä autoonsa puolen kymmentä. Tilanteet ovat ainutlaatuisia, kaikenlaista tulee vastaan.

Hieman vaikuttaa siltä, että komisariolta on jäänyt varsinainen asia epäselväksi. Mutta onhan se toki hävytöntä, että mattimeikäläinen lähtee ajamaan juttua viranomaista vastaan ja voittaa.

Hieman ovat komisarioillakin sukset ristissä asiassa. Poliisin verkkosivuilla (joita voitaneen pitää jossain määrin Poliisin virallisena kannanottoina) Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Pekka Laine esittää asiassa kuluvan vuoden helmikuussa erilaisen näkemyksen kuin mihin Kulmala ja Piispa ovat päätyneet:

Kiekko on sijoitettava näkyvään paikkaan tuulilasin sisäpuolelle niin, että se on ulkopäin luettavissa. Hallinto-oikeuksien päätöksistä voi tulkita, mitä tarkoittaa ”tuulilasin sisäpuolella”. Tarkoitus on, että kiekko on kojelaudalla tai tuulilasissa. 

Aika usein ajaudutaan siihen ajatukseen, että kuntien pysäköinninvalvonta on ainakin jossain määrin väärin ymmärtänyt oman tarkoituksensa. Periaatteessa pysäköinninvalvonta on olemassa siksi, että pysäköintitila olisi asianmukaisessa käytössä; rahan kerääminen kunnan kassaan on toissijainen tehtävä. Pysäköintikiekko puolestaan on väline, jolla pysäköijä esittää näkemyksensä siitä, koska pysäköinti on alkanut. Silloin, kun asiassa ei ole epäselvyyttä, osoittaa kovin alhaista virkamiesmoraalia lähteä etsimään rahan arvoista virhettä muotoseikoista, jotka kaikki ovat sivuseikkoja. Lahden tapauksessahan kiekot vieläpä sattuivat kumpikin näyttämään sallittua pysäköintiä, eli riitaa siitä, onko pysäköintiaika ylitetty vai ei, ei ollut.

Tämä tapaus kirvoitti esiin toisen tapauksen Espoosta. Siinä autoilijalla oli pysäköintilupa alueelle, mutta sattui olemaan myös kiekko tuulilasin takana, mistä Espoon kaupungin pysäköinnin valvonta kirjoitti lapun. Yleinen tulkinta kiekon käyttövelvollisuudesta on ollut se, että kiekon tarvitsee näyttää "oikeaa" aikaa vain silloin, kun aikarajoitus on voimassa. Nyt ratkaisevana tekijänä on pysäköintilupa. Palataan tähän asiaan, mikäli siihen liittyvät yksityiskohdat tulevat julkisuuteen.

Museossa

Eurooppalainen käytäntö on välttää liikennemerkeissä asioiden esittämistä tekstillä ja sen sijaan käyttää symboleita. Mutta entä kun liikennemerkkien symbolit on päätetty vuosikymmenet sitten ja maailma muuttuu niin, että nuori polvi ei välttämättä enää tunnista symboleita.




Malliesimerkiksi tästä käy uudehko kameravalvontaa tarkoittava merkki, malli Rolleiflex, jonka symboliksi on valittu vanhanaikainen kamera. Nuorisolle symboli tuskin avautuu: haitarikameroita ei ole ollut yleisessä käytössä vuosikymmeniiin.




Koska tietyömaalla on viimeksi nähty lapiomies kasaamassa hiekkaa kasasta toiseen?



Höyryveturit lakkasivat liikennöimästä Suomen rautateillä 1970-luvulla.



Tämä "varokaa aitaa" -liikennemerkki on aina ollut hyvin erikoinen. Edes täyspuomien aikaan rautateiden tasoristeyksissä ei ollut symbolin näköistä rakennelmaa.



Traktori toki vielä on tunnistettavissa. Nykyisin niissä pääsääntöisesti on ohjaamo



Liityntäpysäköinti rautatieasemalla. Tämä veturi on vähän erilainen kuin varoitusmerkissä. Savu puuttuu ja akseleitakin on vain kolme.



Hätäpuhelimet taitavat olla menneen ajan mytologiaa, samoin kuin lankapuhelimen luuri yleisesti tunnettuna symbolina.



No, pappatunturihan se siinä.




.

Seinäjoki

Viimeksi Teillä ja Turuilla toi esiin muutamia seikkoja Haminan rakenteilla olevasta ohikulkutiestä. Haminan lisäksi rakenteilla on toinenkin merkittävä ohikulkutie: Seinäjoelle.

Kiihkeimmän 1950-1970-lukujen tieverkon rakentamisen aikaan useat rautateiden risteysasemien ympärille syntyneet taajamat jäivät lapsipuolen asemaan. Näin kävi Seinäjoellekin. Vuoden 1963 Autoilijan tiekartta kertoo, että ainoa kestopäällystetty tie Seinäjoelle on tuolloinen kantatie 67 Kurikan suunnasta. Lapuan suuntaan kantatie jatkuu soratienä. Peräseinäjoen suuntaan kulkeva maantie on päällystetty aikansa suosikkipäällysteellä, öljysoralla.



Myöhemmin tieosuus Jalasjärveltä Seinäjoen kautta Ylistaroon rakennettiin valtatietasoiseksi. Se oli ensin numeroltaan kantatie 64. Kun 1990-luvun puolenvälin numerointireformi tehtiin, tieosuus Jalasjärvi-Seinäjoki-Uusikaarlepyy valtateiden 3 ja 8 välillä numeroitiin yhtenäisesti valtatieksi 19. Tässä yhteydessä kantatie 67 typistyi Seinäjoen ja Kaskisen väliseksi. Kantatien 64 pohjoinen osuus vaihtui valtatieksi 18. Valtatie jatkuu Seinäjoelta itään Jyväskylään asti. Tien vaihtevan laadun takia pääreitti Vaasan ja Jyväskylän välillä on kuitenkin Lapuan kautta kulkeva valtatie 16.



Uusi tieyhteys etelästä Pohjanmaalle on tuonut varsin paljon liikennettä Seinäjoen keskustan alueelle. Kaupunkikeskustojen kautta kulkevat valtatiet rupeavat olemaan menneen ajan mytologiaa.



Käynnissä on työ, jolla valtatie 19 siirretään kulkemaan Seinäjoen itäpuolta.



Toisin kuin Haminassa kyse ei ole moottoritiestä. Tiellä on mittaa 18,5 kilometriä ja se rakennetaan keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi. Tielle tulee viisi eritasoliittymää. Kuudennelle on tilanvaraus mahdollista myöhempää rakentamista varten.

Tieluokitukseen työmaa vaikuttaa sen verran, että tieosuus Seinäjoki-Nurmo muuttuu takaisin kantatieksi 67. Yhdystieksi muuttuva Rengonharjun ja kaupungin keskustan välinen osuus saa numeron 7036.

Hamina

Yksi viimeisistä päätieverkon taajamapullonkauloista on katoamassa, kun valtatie 7 siirtyy vuoden 2015 uudelle reitille Haminan kaupungin pohjoispuolelle. Työt ovat varsin pitkällä.

Kaupungin länsipuolella tie kulkee nykyisen valtatien 26 linjausta ja tieverkko muuttuu reippaanlaisesti.

Haminan liikennettä on järjestelty useaan otteeseen. Suuri Rantatie kiersi Savilahden pohjoispuolelta, eli kaupunkiin saavuttiin Helsingistä saavuttaessa luoteesta. Vuoden 1948 topografikartassa näkyy rakenteilla oleva uusi seiskatie, mutta työt ovat vielä kesken. Taavetin suuntaan rakennetusta kantatiestä ei vielä näy jälkeäkään.



Vuoden 1968 peruskartassa valtatie 7 ja tulloinen vielä kantatie 61 risteävät aivan tavallisessa T-risteyksessä.



Karhulan-Haminan moottoritie rakennettiin vanhan valtatien pohjoispuolelle. Siinä yhteydessä syntyi Summan eritasoliittymä.



Nyt Summan liittymän länsipuolelle rakennetaan haarautuvaa liittymää, jossa valtatien 7 liikenne ohjataan nykyiseen valtatien 26 liikennekäytävään. Tässä yhteydessä Summan liittymä menettää länteen kulkevan liityntäramppinsa.



Liikenneviraston ilmakuva kertoo, että työmaa edistyy.



Summan poistuvan rampin korvaava yhteys on uuden Lankamalmin eritasoliittymän kautta.



Valtatien 26 uusi erkanemiskohta sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.

Poliisisedät jaksaa heilua

Teillä ja Turuilla seuraili Helsingissä liikennettä Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun risteyksessä. Liikennevalot olivat epäkunnossa ja poliisi ohjasi liikennettä.

Hommassa oli pientä sekoilun ja sähläämisen makua.

Liikennepoliisiin nimittäin törmää nykyään enää aniharvoin ja autoilijat selvästikään eivät tunne poliisin antamia käsimerkkejä. Ei pitäisi olla vaikeaa, niitä on nimittäin vain neljä:




Kun poliisi pitää yhtä tai kahta kättä ojennettuna, edestä ja takaa tuleva liikenne seisahtuu. Sivusta tuleva liikenne saa jatkua soljumistaan. Pysäytyskäsky on voimassa seuraavaan käskyyn asti, vaikka poliisi ryhtyisi tanssimaan ripaskaa. Ripaskan tanssimisen sijaan poliisi kuitenkin yleensä ohjaa risteävää likennettä.




Kun poliisi nostaa käden kohti taivasta, kaikki pysähtyvät.




Viittoilemalla poliisi kertoo, mihin suuntaan saa ajaa. Suojatiellä olevaa jalankulkijaa pitää kuitenkin väistää, samoin käännyttäessä pitää väistää risteävää kevyttä liikennettä sekä vasemmalle käännyttäessä vastaantulevaa liikennettä.



Tällainen jumppaliikenne määrää kohti poliisia tulevan liikenteen pysähtymään. Tätä voidaan tehostaa ns. pingismailalla eli pienoiskoossa olevaa ajoneuvolla ajo kielletty -merkkiä heiluttamalla, tai näyttämällä punaista valoa. Vaikka pingismailassa lukisikin "POLIISI", ei ole hyvien tapojen mukaista heiluttaa omaa pingismailaa, johon on kirjoitettu oma ammatti.

Pysäköintikieltoalue

Espoolaisessa paikallislehdistössä taitettiin menneen talven aikana peistä aluepysäköintikielloista ja niiden selkeydestä. Arvostelua aiheuttaa Espoon kaupungin tapa merkitä pysäköintikieltoalueeksi hyvin laajoja kokonaisia kaupunginosia. Tämä taas lisää tahattoman erehtymisen vaaraa.

Viranomaisten kanta asiaan on ollut varsin ylenkatsova: Merkit ovat määräysten mukaisia ja oma syynne jos olette hölmöjä. Opetelkaa säännöt. Piste.

Pysäköintikieltoalue on periaatteessa samankaltainen järjestely kuin nopeusrajoitusalue: Sen sisällä voidaan määrätä pysäköinnistä erikseen. Ero on kuitenkin merkittävä: Nopeusrajoitusalueen sisällä nopeusrajoituksen vaihtuminen pitää aina merkitä erikseen. Pysäköintikielto sen sijaan voi päättyä ilman eri merkkiä.

Katsotaanpa seuraavaa liikennemerkkiä.



Itse merkkihän on yksiselitteinen: 20 metrin matkalla on sallittua pysäköidä kiekon kanssa 30 minuuttia arkisin klo 8-20 ja lauantaisin klo 9-15. Muuna aikana pysäköinti on sallittua rajoituksitta.

Kiinnostavaa on kuitenkin, mitä tapahtuu 20 metrin päässä. Jos merkki ei ole pysäköintikieltoalueen sisällä, 20 metrin jälkeen pysäköinti on ehdoitta sallittu. Sen sijaan, jos ollaan pysäköintikieltoalueen sisällä, 20 metrin päässä astuukin voimaan täysi pysäköintikielto.

Liikennemerkkien asettaminen pelkästään tieliikenneasetusta ja liikenneministeriön liikennemerkkipäätöstä lukemalla on osoittautunut varsin vaikeaksi tehtäväksi useille tienpitäjille. Liikennevirasto on julkaissut maanteitä koskevat ohjeet ja Kuntaliitto taajamia.

Ohjeessaan "Liikennemerkkien käyttö kaduilla" Kuntaliitto antaa koko joukon selkeitä ohjeita, joiden avulla kunnan kuin kunnan liikenneinsinöörin on helppoa lähteä tekemään töitään.

Pysäköintikieltoalueetta ohje suosittelee käytettäväksi lähinnä seuraavissa tapauksissa:

• Umpikaduilla ja kääntöpaikoilla
• Suppean alueen katuverkossa, jonne on vain muutama sisääntulo- ja ulostulokohta
• Tori-, terminaali- yms alueilla, jotka ovat kokonaan tai osittain tarkoitettu moottoriajoneuvoliikenteelle, mutta joilla pysäköinti halutaan sallia vain osalla aluetta tai vain tietylle ajoneuvoryhmälle

Toisesta kohdasta opas esittää esimerkkikuvan.



Espoon toimintatapa poikkeaa aivan oleellisesti Kuntaliiton suosituksista. Kaiketi kaupungin liikennesuunnittelijoilla on päätöstensä takana jotain sellaista salattua tietoa, jota oppaan kirjoittaneilla maan parhailla asiantuntijoilla ei ole.

Jotta maailma ei olisi liikenneympäristön ymmärrettävyyden kannalta riittävän selkeä, aluepysäköintimerkkeihin liittyy usein suorastaan päättömyyttä hipovia ratkaisuja.

Espoossa lisämaustetta antaa se, että osassa kaupunginosista on käytössä pysäköintikieltoalue ja osassa katukohtaiset kiellot. Mitään varsinaista logiikkaa ei ole havaittavissa.



Tässä pussikadun suulla ilmoitetaan olemattomalta pysäköintikieltoalueelta poistumisesta. Toisella puolella merkkiä ilmoitetaan pysäköintikieltoalueen alkamisesta. Muiden katujen varsilla merkkiä ei ole. Merkki on lisäksi säädösten vastaisesti kadun vasemmassa reunassa.



Tässä päätetään pysäköintikieltoalue ja aloitetaan katukohtainen pysäköintikielto. Merkit eivät kuitenkaan ole samalla kohtaa katua ja niiden väliin kuvan suunnassa oikealle saattaisi mahtua yksi auto pysäköimään. Se ei kuitenkaan liene ollut tienpitäjän tarkoitus.

Kuvassa näkyvän sivukadun alussa on pysäköintikieltoalueen merkki ja kuvan kadulla vajaan 200 metrin päässä alkaa uusi pysäköintikieltoalue. Espoolaisen viranomaisen silmissä hölmöä tienkäyttäjää saattaa jäädä askarruttamaan, miksi pysäköintikieltoalue katkaistaan, kun merkkien välissä koko matkalla pysäköinti on kuitenkin kielletty.

Pysäköintikieltoalue päättyy -merkin saa tarvittaessa sijoittaa vasemmalle puolelle katua. Tässä siíhen ei ole mitään tarvetta, koska oikealla puolella katua on pylväs, johon merkin voisi sijoittaa. Sen sijaan on liikennepsykologisesti vähemmän viisasta laittaa samaan kohtaan katua sen eri puolelle eri liikennemerkit.



Tässä on hieman toisenlainen versio ylläolevasta. Alle 100 metrin päässä alkaa uusi pysäköintikieltoalue, jonka alkuun asti pysäköinti kielletty -merkki on voimassa. Miksi, oi miksi?

Poltit sitten sillan

Viikko sitten sattui Kaliforniassa onnettomuus sillanrakennustyömaalla. Los Angelesin ja Las Vegasin väliselle Interstate-15-tielle oltiin rakentamassa uutta liittymää ja siihen kuuluvaa kahdeksankaistaista siltaa. Silta oli päässyt jo valuvaiheeseen, kun yksi työntekijöistä oli katkaisemassa harjateräksiä hitsauspillillä, ja tuli karkasi. Kuiva ja puuskainen autiomaan tuuli teki sammutusyritykset turhiksi.




Työnaikaiset puurakenteet paloivat ja siltarakenne romahti moottoritien päälle katkaisten sen liikenteen puolentoista päivän ajaksi. Uutiset raportoivat yli 30 kilometrin mittaisesta ruuhkasta.



Kuten uutiskuvista näkyy, verraten paljon harjaterästä on mennyt romuraudaksi.



Hämmästyttävän nopeasti tavara saatiin kuitenkin raivatuksi tieltä. Tulipalo leimahti maanantaina iltapäivällä. Tiistaina illan suussa saatiin toinen ajorarata auki ja keskiviikon vastaisena ylnä toinen.

Ensi arvioiden mukaan onnettomuus viivästyttää rakennustyömaata puolisen vuotta.



Siltatyömailla on sattunut tulipaloja Suomessakin. Helmikuussa 1962 korjattiin Tornionjoen ylittävää siltaa Torniossa, kun se syttyi palamaan. Kyllästetyt sillankannen puut paloivat niin kuumalla liekillä, että teräsrakenteet pettivät ja kaupungin puolinen osa sillasta sortui. Yksi palomies menehtyi. Heinäkuussa 2010 paloi Helsingissä, jossa peruskorjauksen loppusuoralla ollleen Kulosaaren sillan rakenteet syttyivät. Myös tämä tulipalo vahingoitti kantavia rakenteita johtaen vuoden kestäneisiin lisätöihin.



Tornion silta palaa

Pitkäjänteistä lainsäädäntöä

Asetuksessa ajoneuvojen käytössä tiellä säädetään nastarenkaiden käyttöajasta seuraavaa:

Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään tai toista pääsiäispäivää ensinnä seuraavaan maanantaihin, myöhemmän näistä päivämääristä ollessa määräävä. Muunakin aikana nastarenkaita  saa käyttää hälytysajoneuvossa, puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa, tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa sekä hinausautossa. Nastarenkaita  saa käyttää muuna aikana myös auton tai hinattavan ajoneuvon kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa sekä kaikissa autoissa ja hinattavissa ajoneuvoissa, milloin sää tai keli sitä edellyttää.

Asetus on periaatteessa tyylikäs: Ensin on pääsääntö ja sitten on poikkeussääntö. Lisäksi toisilla poikkeussäännöillä annetaan päivämäärästä riippumatta oikeus käyttää järkeä. Asetuksen kirjoittanut virkamies on varmaankin lepotaukonsa ansainnut näin hienon työnsä jälkeen.





Asiassa on kuitenkin pari muttaa.

Ensimmäinen koskee pääsääntöä, eli viimeistä sallittua käyttöpäivää maaliskuun viimeisenä. Jotta pääsiäismaanantaihin sidottu poikkeussääntö ei astu voimaan, toisen pääsiäispäivän tulee sattua olemaan viimeistään maaliskuun 23. päivä. Pääsiäinen on näin aikaisin kovin harvoin. Edellisen kerran näin on sattunut vuonna 1818 ja seuraavan kerran näin sattuun vuonna 2285.

Virkamiehemme on siis laatinut pääsäännön sellaisen luonnonilmiön varaan, joka sattuu noin 450 vuoden välein. Pitkäjänteistä suunnittelua! No, tämä analyysi on epäreilu. Seuraavat tällaiset vuodet ovat jo 2353 ja 2437, eli alle sadan vuoden päässä toisistaan.

Toinen mutta on se, että liikenneministeriö ei tunnusta, että eri osissa Suomea voi olla kovin eri säätila. Nastarengaskauden päivämäärien takarajalla useimmiten Lapissa on vielä täysi talvi. Etelässäkin voi yöpakkasten takia olla öisin ja aamuisin liukasta aika pitkään, vaikka ministeriön virkahuoneen ikkunasta virka-aikaan katsoen tilanne voi toiselta näyttääkin.

Helsingin poliisinkin näkökanta asiaan on varsin omintakeinen. Se antoi pääsiäisen jälkeen julkisuuteen tiedotteen, jonka mukaan 29.4 alkaen poliisi ryhtyy sakottamaan nastarenkaista, koska  säät ovat ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa jo pidempään olleet sellaisia, ettei nastarenkaiden käytölle ole enää tiistaista lähtien lain mukaisia perusteita. Omintakeista tässä on se, että poliisi katsoo asiaa toteutuneen säätilan perusteella, kun yleensä keleihin on tapana valmistautua ennustetun säätilan perusteella. 

No, Jyväskylän poliisi kommentoikin helsinkiläisten kollegoidensa intoa hymähdellen:  Kyllähän meillä on vielä Keski-Suomessa yöpakkasia ja yöpakkasten on luvattu jatkuvankin, eli ei me vielä sakotuslinjalle täällä lähdetä.

Kevään etenemisestä kertoo ilmatieteen laitoksen sääennuste 3.5.2014:




Toteutuma Jyväskylässä 1.-3.5.2014:




Kilpisjärvellä vallitsee samaan aikaan suunnilleen täysi talvi:

Retorno

Brasilia on runsaalla 200 miljoonalla asukkaallaan maailman viidenneksi väkirikkain valtio. Toisaalta myös pinta-alaa on miehekkäästi ja siksi väestön keskimääräinen tiheys ei ole paljon suurempi kuin Suomessa. Moottoriteitä on verraten vähän, lähinnä suurimpien kaupunkin kieppeillä.

Yksi seikka brasilialaisella moottoritiellä on, josta voisi oppia: Jos moottoritien liittymästä pääsee takaisin moottoritielle paluusuuntaan, tästä kerrotaan tekstillä RETORNO:



Useinkaan monimutkaisista järjestelmäliittymistä ja vain yhteen suuntaan haarautuvista trumpettiliittymistä ei pääse takaisin, vaan edellisen liittymän ohi ajanut joutuu ojasta allikkoon. Ilman karttaa tai paikallistuntemista tiellä liikkuva ei tätä seikkaa kykene päättelemään.

Suomalaiseenkin viitoitukseen vastaava käytäntö sopisi. Ei kuitenkaan niin, että keksittäisiin mahdollisimman pitkä ja hankala termi tyyliin "paluusuuntaankääntymismahdollisuus", vaan se voisi olla symboli. Tähän tapaan:

Tie on selostettu

Auto-niminen keksintö mullisti 1900-luvun alussa monta asiaa. Yksi näistä oli matkailu: Automatkailusta tuli nopeasti suosittua, vaikka tiestö olikin mitä oli.

Suomen Matkailijayhdistys julkaisi sotien välillä matkaopasta nimeltään Tie on selostettu. Oppaassa on satoja sivuja hyvinkin tarkkoja kuvauksia tuolloisista maanteistä. Oppaan systematiikka on hieman sattumanvarainen siksi, että valtateiden numerointia ei vielä ollut tehty.

Esimerkkinä olkoon tieosuus Helsinki-Jorvas eli 1930-luvun puolessa välissä valmistunut Jorvaksentie Helsingistä eteläisen Espoon kautta länteen:

Helsinki-Jorvas, 25,8 km

Uutta, suoraa ja leveää valtatietä, joka kulkee monien leveiden merensalmien poikki, kauniita näköaloja meren saarekkaille selille ja lahdille, vaihtelevia metsä- ja viljelysmaita. Esikaupunki- ja huvila-asutusta.

0 HELSINKI, rautatieasema.  Ajetaan LE suuntaan Kaivokatua, Simonkatua, Kansakoulukatua, Malminrinnettä, Ruoholahdenkatua ja Itämerenkatua.

2,0 vas. Kellosaaren lentohalli, taustalla Jätkäsaaren hiilisatama. 2,7 Lauttasaaren komea silta. 3,1 oik. autokorjaamo

3,2 Lauttasaari. (Vas. tie Kasinolle). 0,8 oik.  näkyy Seurasaarenselkä, 1,0 vas. kahvitupa. 2,1 Koivusaaren silta, 2,7 Hanaholman silta, Espoon pitäjänraja. 3,0 Karhusalmen silta. Silloilta komea näköala molemmin puolin. 3,2 vas. Björnholman kartano.  4,1 Karhulahden silta. 4,5 vas. Westendin hiekkaranta

8,0 Westend. (Oik. tie verkkopallokentille ja ravintolaan  /0,2/, vas. tie omakotialueelle). Vas. Sh-huolto. 1,6 oik. St-as. 4,8 oik. Sh-as. (5,8 oik. sivutie Kauniaisten kauppalaan ,/8,0/). (9,5 vas. sivutie Sököhön) .9,9 vas. Stenvikin kartano ja tiilitehdas. 10,5 vas. Espoonlahti, jonka rantaa tie seuraa

19,3 Espoonlahden silta. Kirkkonummen pitäjänraja. Sillalta komea näköala molempiin suuntiin. Alkaa metsätaival. 4,0 vas. lottien kahvitupa. 5,2 edessä komea viljelysmaisema. 5,8 oik. Laborin kemiallinen tehdas. 6,2 oik. Sh-as. 6,3 rautatien ylikäytävä

25,8 Jorvaksen tienhaara. Suoraan jatkuu tie Sunnanvikin /17,9/ kautta Hankoon ja Turkuun, oik. vanha tie Espoon  /16,0/ kautta Helsinkiin.

Luku kappaleen alussa kertoo etäisyyden alkupisteestä kohtaan, joka kappaleen alussa kuvataan. Kappaleen sisällä luvut kertovat etäisyyden kappaleen alusta paitsi /kauttaviivojen/ sisään suljetut luvut kertovat etäisyyden tieltä mainittuun kohteeseen.

Seuraavassa on kolme otetta eteläisen Espoon topografikartoista 1940-luvulta. Hyvin ovat oppaan kohteet tunnistettavissa.