Berliinin miljoonakaupungin ydinkeskustan länsi- ja eteläpuolta kiertää sikäläinen "Kehä I", moottoritie A100. Kyseessä on kuusikaistainen valtasuoni, joka suurelta osin kulkee kaukalossa ja tunneleissa.
Tie on kaupunkimoottoritie mitä tyypillisimmillään. Nykyinen pituus on 21 km, johon on saatu mahtumaan 26 liittymää. Tiheimmillään liikennevirta on noin 190.000 ajoneuvoa vuorokaudessa (Kehä I noin 100.000).
Tietä on rakennettu lyhyissä palasissa, peräti 15 osassa. Vanhin osuus avattiin vuonna 1958 ja viimeisin vuonna 2004.
Berliinin päättävissä elimissä on paraikaa suunnitelma 16. osuuden rakentamisesta Neuköllnin kaupunginosasta Treptowiin. Tämän toteutuessa A100 ensi kerran ulottuisi entisen Itä-Berliinin puolelle ja aukaisisi kaupungin aika hankalia liikennesolmuja.
Mitenkään yksimielisestä hankkeesta ei ole kyse. Neuköllnissä on noussut varsin kova vastarinta suunnitelmia kohtaan. Tien alle jäisi osa siirtolapuutarha-aluetta, joka aikoinaan syntyi Länsi-Berliinin perukoille, muurin kupeeseen. Tämä entinen kaupungin takamaa on muurin sorruttua lähes keskustaa.
Kaupunkimoottoritien rakentaminen on kallista, varsinkin berliiniläiseen hetteiseen maastoon. Suunnitellun tien pituus on 3,2 kilometriä ja tämän hetken kustannusarvio on 420 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Hakamäentien uudelleenrakennus Helsingissä tuottaa 3,3 km tietä noin 100 miljoonan kustannuksilla, mikä on poikkeuksellisen kallista. Rakennusaikakaan ei ole aivan vähäinen: Jos vuonna 2011 päästään aloittamaan, tie valmistuu arviolta vuonna 2017.
5 kommenttia:
Hauskaa, Matti, että olet ottanut käyttöön termin kaupunkimoottoritie, josta aiemmin puhuimme.
Helsingissähän on ollut suunnitelmissa muuttaa ainakin Länsiväylä ja ehkä Lahdentien alku tällaisiksi, tiestatukseltaan lähinnä tavallisiksi 4-kaistaisiksi teiksi. Sellaisia ovatkin jo Hämeenlinnanväylä siihen asti, missä moottoritie lopulta alkaa Kehä III:n takana, Itäväylä ja ehkä jopa Tannerintien, nroltaan nyt 120, ennen komeasti valtatie 2, alkukilometrit Kehä III:lle asti, vaikka siellä on liikennevalo-ohjattuja tasoristeyksiä toisin kuin muilla mainituilla tieosuuksilla.
Merkittävin "kaupunkimoottoritie" Suomessa kuitenkin lienee Turun ohitustie, kantatie 40, valtatieltä 10 alkaen Raision keskustaan saakka. Sillä on erikoislaatuinen status sikäli, että vaikka tie ei muodollisesti ole moottoritie, tuolla osuudella talvisinkin pidetään yllä 100 km/h tunnissa nopeusrajoitus. Olenkin joskus sanonut, että tämä on osoitus siitä, että kysymyksessä on "tapaoikeudellinen", siis tosiasiassa vaikkei virallisesti sama kuin moottoritie.
Muista jäsenvaltioista tiedän, että esim. Luxemburgissa muutettiin 1990-2000 -luvuilla vähittäin aikaisempi moottoritie Kirchbergin ylängöllä, siellä missä unionin toimielimet sijaitsevat juuri kuvailemaksesi kaupunkimoottoritieksi, moottoritiestatus siltä poistaen. Toisaalta tietääkseni esim. Kööpenhaminan kehäväylä yllättävästi edelleenkin lienee nimenomaan moottoritie, vaikka tien laatu tuskin on juuri Kehä I:stä korkeampi. Hämmästyttävää, kun kerran ollaan liikenneturvallisuutta korostavissa pohjoismaissa.
Jäämme odottamaan, tuleeko Helsingin ulosmenoteille näitä muutoksia lisää. Muistelinhan kerran, että "Kulosaaren moottoritie" olisi aikanaan oikeasti ollut sellainen mutta on nyt vain tavallinen 4-kaistatie. Mutta tästä en ikäni puolesta osaa olla varma, muistan kuitenkin aikuisten ainakin käyttäneen tuota moottoritietermiä puheessaan 60-luvulla.
Jospa emme sekoittaisi terminologiaa. En ole "ottanut käyttöön" termiä kaupunkimoottoritie, koska se on aivan vakiintunut liikennesuunnittelun termi. Se tarkoittaa ahtaaseen maastokäytävään rakennettavaa moottoritietä, joka suunnitellaan enintään 100 km/h nopeusrajoitukselle ja jolla sallitaan muita moottoriteitä lyhyemmät liittymävälit ja jyrkemmät kaarteet.
Kaupunkimoottoritie, jollainen A100 on, on eri asia kuin nelikaistainen pääväylä.
Näinhän se menee (niin kuin Matti sanoo), joskin Tiehallintokin sekoittaa termien käyttöä puhumalla esim. Kehä III -suunnitelmissa kaupunkimoottoritiestä. Tällä ilmeisesti tarkoitetaan, että tie tehdään kaupunkimoottoritiestandardin mukaisesti, mutta termin käyttö on kuitenkin jokseenkin harhaanjohtavaa niin kauan kuin Kehä III:a ei moottoritieksi viitoiteta. (Vai aikooko Tiehallinto kenties vaihtaa Kehä III:lle vihreät kyltit sitten joskus, kun koko kehätie – tai ainakin Turun- ja Porvoonväylien välinen osuus – täyttää (kaupunki)moottoritiestandardin?)
Tiehallinnon E18-strategiapapereissa E18 esiintyy moottoritienä myös Kehä III:n osuudella. Tosin sellaistakin termiä kuin "moottoritietasoinen" esiintyy. Osuudet ykköstieltä Espoon-Vantaan rajalle ja lentoaseman kohdalta lähes seiskatielle täyttävät nykyisin moottoritienormit. Puuttuvilla osuuksilla työt on alkamassa. Siten ei olisi mitenkään haettua, että koko ykkös- ja seiskatien välinen osuus muutettaisiin moottoritieksi sitten, kun tie on laadultaan yhtenäinen.
Hei taas!
Myönnän iloisesti, että "kaupunkimoottoritie" on ambivalentti termi, luulinkin, että Matti tarkoitti näitä nelikaistateitä ilman moottoritiestatusta. Tässä mielessä sanaa käytetään Helsingin voimassaolevassa yleiskaavassa (Helsingin yleiskaava 2002 s 75 ja 76):
"Moottoritiet muutetaan kaupunkimoottorikaduiksi.
Uudet rakentamisalueet kaupunkimoottorikatujen varrella edellyttävät mahdollisuutta uusiin liittymiin (mm. Malmin lentokenttäalue), bussiliikenteen joustaviin pysäkki- ym. järjestelyihin niillä (mm. Länsiväylä) sekä väylien sopeuttamista tiivistyvään kaupunkiympäristöön. Mm. bulevardimaiset ratkaisut voivat muodostaa vaihettumisvyöhykkeen siirryttäessä kantakaupungin katuverkkoon, jotta siirtyminen standardista toiseen ei ole liian äkillinen. Siksi moottoritiet muutetaan Helsingissä kaupunkimoottorikaduiksi (kaupunkimoottoriteiksi) eli niiden standardia muutetaan esim. Kehä I:n ratkaisujen suuntaan. Ratkaisut eivät vaikuta väylien hallinnolliseen luokitteluun."
lähde: http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c0b164804a17a4d4b4eafc3d8d1d4668/yk2002_ehdotus_Selostus_Kslk17_6_2003_Osa1.pdf?MOD=AJPERES .
Sielläkin "kaupunkimoottoritie" on suluissa, joten saattaisi olla parasta tässä yhteydessä tosiaan sitten puhua "kaupunkimoottorikaduista" silloin kun väylällä ei ole moottoritiestatusta. Mutta varsinainen pointtini oli, että usein tämä ero, onko moottoritiestatusta vai ei, on keinotekoinen niin kuin esim. Turun ohikulkutien (ei virallisesti moottoritie) ja Kööpenhaminan kehäväylä (on moottoritie) vertailu osoittaa.
Lähetä kommentti