Rajaseudulla

Versaillesin rauhassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen muokattiin Saksan ja Belgian välistä rajalinjaa tavalla, joka vaikuttaa elämään nykyisinkin.

Mielenkiintoinen historia on Aachenin eteläpuolella kulkevalla Vennbahn-nimisellä rautatiellä, jonka päätepisteet tuolloin siirtyivät Saksasta Belgiaan. Itse rata mutkittelee rajan molemmin puolin. Belgia vaati Saksan alueella kulkevaa ratalinjaa itselleen ja niin sitten kävikin, että rata ja asema-alueet ovat virallisesti Belgiaa. Tarkkaan ottaen siis radan länsipuolella sijaitsevat viisi Saksan aluetta ovat irti emämaastaan enklaaveina Belgian sisällä. Sopimus on edelleen voimassa, vaikka rata on lakkautettu ja osin purettu.

Sopimuksen sanamuoto jättää auki erään tuiki tärkeän seikan: Belgian suvereniteetti koskee ratapengertä. Radan alitse kulkee kuitenkin maanteitä. On epäselvää, kuuluuko radan alapuolella oleva tien kohta Belgiaan vai Saksaan.

Toinen seuraus rajan mutkittelusta on se, että osa Saksan tieverkkoa sijaitsee Belgiassa. Bundesstrasse 258 kulkee Roetgenin ja Konzenin välillä noin kolmen kilometrin matkan Belgiassa oikaisten Saksaan työntyvän niemekkeen poikki. Tieosuudelta ei ole yhteyttä Belgian tieverkkoon.



Koska Belgiassa on maanteiden suurin nopeusrajoitus 90 km/h, tälläkin tiellä on 90:n rajoitus, vaikka sellaista ei muualla saksalaisella tieverkolla käytetäkään. Nopeusrajoitustolpissa on lisäksi tekstillinen kilpi, jossa lukee "Belgien". Muuten tiestä ei käy ilmi, että hetkeksi vaihdettin valtiota.