Meri on hyvin matala ja saaret valtaosin dyynejä ja hiekkasärkkiä. Siltoja ei juuri ole rakennettu, vaan kulkeminen on ratkaistu muulla tavoin.
Tanskalainen pieni Mandøn saari liittyy mantereeseen pengertiellä, joka jää nousuveden alle. Ylä- ja alaveden korkeusero on alueella tyypillisesti 1,5-2 metrin luokkaa. Henkilöautolla saareen ei pääse nousuveden aikaan, mutta vaikkapa traktorilla kylläkin.
Mandø
Mandøn pengertie
Mandøn eteläpuolella on Rømøn saari. Sinne kulkee hieman uljaampi pengertie, joka ei jää tavanomaisten nousuvesien alle.
Rømøn pengertie
Saksan puolella Syltin saarella kokoontuvat kauniit ja rohkeat ja muutkin kynnelle kykenevät. Seutu nousi suosituksi lomanviettoseuduksi 1900-luvun alussa ja liikenne ratkaistiin rakentamalla vuosina 1923-1927 pato, Hindenburgdamm. Padolla ei kulje tietä, vaan rautatie, joka nykyisin on kaksiraiteinen. Autot kuljetetaan autojunilla mantereen Niebüllin ja Syltin Westerlandin välilä. Junavuoroja on sesonkiaikaan kymmeniä vuorokaudessa.
Hindenburgdamm
Hampurin kaupunki sijaisee sellaiset 70 kilometriä mereltä sisämaahan Elbe-joen varrella. Elbe laskee Vattimereen. Hampurin ja meren välillä ei ole ainoatakaan siltaa. Glückstadin kohdalla joen poikki kulkee vilkas lauttayhteys. Suomalaistyyppisistä vaijerilosseista ei ole kyse. Joki nimittäin tuo jatkuvasti maata ja hiekkaa mukanaan ja uusia särkkiä syntyy väylälle. Lauttaväylä mutkittelee särkkien välissä.
Elben lautta Glückstadin ja Wischhafenin välillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti