Eräänlainen muunnelma teemasta on toiminnallinen eksklaavi. Se on alue, joka ei ole eksklaavi, mutta johon ei tietä tai muuta reittiä pitkin ole pääsyä emäalueesta. Karttoihin tarkkaan tutustumalla käy ilmi, että tällaisia toiminallisia eksklaaveja on koko joukko pääkaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välillä. Katsotaanpa.
Vantaan ja Helsingin välillä situ-alueella (Sipooseen tunkeutuminen) on Helsingin alue, jonne on pääsy vain Vantaan kautta.
Toisin kuin monet luulevat, Kehä III ei ole Helsingin ja Vantaan raja. Kehä III:n ulkopuolella on Helsinkiin kuuluva Ala-Tikkurila (jonne päästäkseen ei tarvitse käydä Vantaalla) ja kehän sisäpuolella on Vantaan alueita. Heikinlaakson nurkalla on pieni Vantaaseen kuuluva alue, jonne kuljetaan Helsingin kautta.
Kuninkaantammen alue on toiminnallinen eksklaavi toistaiseksi linja-autoja lukuun ottamatta. Aluetta halkoo joukkoliikennekatu, jonka kulkee tunnelissa Paloheinään. Alueen valmistuessa se liitetään myös Helsingin katuverkkoon, mutta toistaiseksi matka käy Vantaan kautta.
Lähellä Kuninkaantammea Hämeenlinnanväylän länsipuolella on muutama helsinkiläinen kiinteistö, jonne on reitti Vantaan kautta.
Espoon ja Helsingin välinen raja kulkee lähes kilometrin matkan pitkin Pitäjänmäentietä. Raja ei kuitenkaan kulke kadun keskilinjaa, vaan tie sijaitsee pääosin Espoossa. Rajan mutkan sisään jää espoolainen Fonseenintie, jonne kulku on Helsingin kautta. Fonseenintie liittyy tieverkkoon liikenneympyrän kautta. Kaupunkien raja koskettaa ympyrän sisäosan länsireunaa, eli pohjoisesta etelään kulkeva liikenne Helsingistä Helsinkiin koukkaa Espoon kautta.
Helsinki ja Espoo ovat kyenneet sopimaan Takkatien katunumeroinnin jatkuvuudesta, mikä on positiivinen yllätys. Parittomista numeroista Takkatie 1-19 sijaitsevat Helsingissä ja numero 21 Espoossa.
Jalkapallohallin kohdalla oleva liikenneympyrä puolestaan on kokonaisuudessaan Espoossa. Siksi Takkatien eteläpää on sekin toiminnallinen ekslaavi: Helsingissä mutta kulku Espoon kautta.
Vantaan ja Espoon rajalla Hämevaarassa on seitsemän Valinkauhantien varren tonttia rajan toisella puolella Espoossa.
Odilammentien viimeiset kiinteistöt sijaitsevat Vantaan puolella siten, että kulku on Espoosta.
Ehkä valtakunnan tunnetuin enklaavi on Kauniainen, joka sijaitsee kokonaan Espoon sisällä. Rajan tuntumassa päästään tutkimaan myös toisen kertaluvun toiminnallisuutta: Espooseen kuuluvia alueita, joihin päästään Espoosta vain enklaavinsa Kauniaisten kautta. Radan pinnassa Koivuhovintiellä ja Bredankujalla on kymmenkunta tällaista tonttia.
Myös Kehä II:n tunnelin lähettyvillä on Espoon aluetta Kauniaisten takana kolmen tontin edestä. ja kuten kartta kertoo, Kehä II kulkee lyhyen matkan Kauniaisissa. Rajaa ei ole merkitty tien varteen.
Toisinkin päin on. Espoon Karvasmäentie 25 sijaitseekin Kauniaisissa. Tontilla on myös osoitenumero Bembölentie 44, mutta ei kulkua Bembölentieltä.
Myös alueen ulkorajoilla on toiminnallisia ekslaaveja. Suurimmat niistä ovat Kirkkonummeen ja Vihtiin kuuluvat Siikarannan ja Kattilan alueet, jonne kuljetaan Espoosta. Myös Vantaan ja Sipoon välillä Myraksen ja Nikinmäen suunnalla on pientä oskulointia: Sipoon alueita Vantaan takana ja muutama vantaalainen tontti, jonne kulku on Sipoosta.
6 kommenttia:
Mielenkiintoista. Myöskään Muurameen ei pääse kuin Jyväskylän kautta ja Jyväskylän Säynätsaloon kuin Muuramen kautta paitsi jos liikkuu veneellä. Säynätsalohan taisi olla ihan aito ekslaavi ennen maalaiskunnan liittämistä Jyväskylään. Enää moisia ei kait saisi edes muodostua.
Tällä viikolla avautui kaksi merkittävää uutta tieosuutta. Tampereen rantatunneli ja Seinäjoen itäisen ohitustien toinen osa. Olisiko niistä jotain kirjoitettavaa?
Tampereella on tunneli avattu, mutta itäpään kaistajärjestelyt ovat vielä kesken. Kunhan homma on suunnilleen lopullisessa kuosissaan, varmaankin ruvetaan vääntämään koeajoraporttia. Seinäjokikin noussee jossain vaiheessa pintaan.
Kolmas avattava kohde on huomenna käyttöön otettava kolmostien liittymä 18 Riihimäellä. Siinä on pari spesiaalijuttua, jotka tekevät sinänsä pikkujutusta mielenkiintoisen.
Eniten jäi mietityttämään, että miten esim. aluetta huonosti tunteva kertoo hätäkeskukselle, missä palaa ja miten sinne pääsee. Varsinkaan, jos ei ole antaa tarkkaa osoitetta. Mistä ulkopaikkakuntalainen voi nähdä, millä puolella rajaa ja missä kunnassa milloinkin on? Nämä ovat varmasti ääritapauksia mutta täysin mahdollisia. Eihän siitä kauaa ole, kun hätäkeskus ohjasi auttajat oikeaan osoitteeseen mutta väärään kuntaan. Nimenomaan tuolla pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudulla käsittääkseni vältetään sitä, että eri kaupungeissa olisi samannimisiä katuja. Mutta kyllähän niitä jonkin verran on, ja ei ole tavatonta, että taksimatka Helsingin Valimotielle (Pitäjänmäki) päätyy Vantaan Valimotielle (Tammisto).
Mailmalla on eksklaaveja myös valtionrajoissa. Esimerkiksi Sveitsin sisällä on palanen Saksaa:
https://goo.gl/maps/bw3PwD19JhR2
Kylän nimi on Büsingen.
https://en.wikipedia.org/wiki/B%C3%BCsingen_am_Hochrhein
Yhdistyneissä Arabiemiraateissa puolestaan on Omanin eksklaavi nimeltä Madha, jonka sisällä on Yhdistyneiden Arabiemiraattien eksklaavi nimeltä Nahwa:
https://goo.gl/maps/REXtsfb3gHs
https://en.wikipedia.org/wiki/Nahwa
Maailmasta löytyy jopa yksi kolmannen asteen enklaavi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dahala_Khagrabari
Dahala Khagrabari on palanen Intiaa, jota ympäröi Bangladesh, jota ympäröi Intia, jota ympäröi Bangladesh.
Noissa enklaaveissa ja eksklaaveissa kaupungit ovat kyenneet koordinoimaan asioita siten, että numerointi jatkuu rajan ylitse.
Helsingin seudulla näyttäisi siltä, että lähellä kaupunkien välisiä rajoja ei ole samannimisiä katuja lähekkäin. Isompi pulma ehkä kuitenkin on se, että etenkin Espoossa on nimistösuunnittelu perinteisesti tuottanut ratkaisuja, joissa kaupunginosissa on huomattava määrä toisiaan turhan paljon muistuttavia katujen nimiä.
Ikaalisissa on tällainen toiminnallinen eksklaavi. Kartalta katsoen kolmelle maatilalle pääsee vain Jämijärven kautta. Samalla kulmakunnalla on mökki jolle pääsee vain Kankaanpään kautta. Vaikka Ikaalinen ja Kankaanpää ovat naapurikaupunkeja, näyttäisi ettei minkäänlaista tieyhteyttä ole. Matkalla on poikettava joko Jämijärvellä tai Sastamalassa. Mahtaako vastaavaa olla muualla maassa?
Lähetä kommentti