Kattegatin silta

Tanskalaiset saivat runsaat 20 vuotta sitten vuonna 1998 valmiiksi maan historian suurimman infraprojektin: Ison-Beltin sillan. Se yhdistää maan itä- ja länsiosan ja korvasi vilkkaan lauttareitin.

Mutta eihän se riitä. Jo pitempään on juuttien korvien välissä muhinut ajatus uuden kiinteän yhteyden rakentamiseksi pohjoisempaa, Kattegatin poikki.

Päävaihtoehtoja tarkastelussa on ollut kaksi: Kattegatiin työntyvän Sjællands Odde ‑niemen kärjestä Ebeltofiin Jyllantiin, nykyisen kesäautolautan reittiä, tai etelämpää Kalundborgin pohjoispuolelta Aarhusin eteläpuolelle. Eteläinen reitti kulkee Samsön saaren kautta ja on tällä hetkellä suosiossa ykkösvaihtoehtona.



Reitin lisäksi toinen keskeinen päätöksentekopiste on, rakennetaanko tien lisäksi rautatie vai ei. Päätöksellä kun on verraten merkittävä vaikutus loppusummaan. Tieyhteyden tämänhetkinen hintalappu on noin 8,3 miljardia euroa ja rautatie yli kaksinkertaisisi summan noin 18,5 miljardiin. On siinä maksamista.

Rakenteeltaan ylitys koostuisi kahdesta noin 18,3 kilometrin mittaisesta sillasta ja sillat muuhun tieverkkoon yhdistävistä moottoriteistä, joita tarvittaisiin noin 50 kilometriä. Siltojen kokonaispituus siten olisi lähes kolminkertainen Ison-Beltin siltoihin verrattuna.


Maantiesillan mittoja

Radan rakentaminen edellyttäisi raskaampien siltojen lisäksi runsaat 100 kilometriä uutta suurnopeusrataa.


Rautatietä tarvittaisiin varsin paljon

Hanke on hintalappunsa takia ollut koipussissa pitempään. Tanskassa käytiin kesällä 2019 parlamenttivaalit. Niiden jälkeen nimitetty sosialidemokraattivetoinen hallitus nosti hankkeen takaisin pöydälle.

Tieyhteyttä on perusteltu muun muassa sillä, että jospa lentoliikenne Aalborgista ja Aarhusista Kööpenhaminaan vähenisi, jos tietä tai rautatietä pitkin syntyisi nykyistä nopeampi ja kiehtovampi reitti.

Saattaa olla, että pelkillä Jyllannin aikasäästöillä ei business case menesty. Asiasta on tehty varsin laajoja selvityksiä. Aikasäästökartta kertoo, että vain pieniä Aarhusin lähellä olevia seutuja lukuun ottamatta aikasäästö olisi enintään puolitoista tuntia. Kun sillan rahoituslaskelmia on tehty siltä pohjalta, että henkilöauton tiemaksun tulisi olla 60 prosenttia korkeampi kuin Ison-Beltin sillalla, moni laskee, että saavutettavissa oleva aikasäästö ei kata kohonneita kustannuksia.

Mitä lentoliikenteeseen tulee, sen osuus Ison-Beltin ja Kattegatin ylittävästä kotimaan matkustajamäärästä on kokonaista neljä (4) prosenttia. Vaikka se katoaisi kokonaan, poistuma ei ole merkittävä.


Ajoaikasäästökartta

Yksi rautatieyhteyttä vastaan puhuvista argumenteista on se, että ratkaisu on niin kallis, että sellaiselle on vaikea löytää rahoittajaa.

Kriittisiäkin kannanottoja on. Kritiikki kohdistuu hintalapun lisäksi ympäristöarvoihin sekä yleensäkin tarpeeseen rakentaa kaksi varsin kallista iltayhteyttä varsin lähelle toisiaan. Samsøn saaren pelätään menettävän omaleimaisuutensa.


Havainnekuva Sjællandin suunnasta kohti länttä. Keskellä Samsø