Avataanpa taas kerran uusi lehti osastollamme "innovaatiot". Tänään matkamme kulkee kohti Hämeenlinnaa. Siellä on paikallinen tienpitäjä keksinyt mielenkiintoisen konseptin, takautuvan pysäköintikiellon.
Tienpitäjälle ei ole riittänyt tieliikennelain mukainen viiden metrin pysäköintikielto risteävästä tiestä, vaan hän on nähnyt parhaaksi kieltää pysäköinnin 10 metrin matkalla.
Asiassa vain on pari muttaa.
Ensinnäkin, sellaista liikennemerkkiä ei ole, jolla kerrottaisiin vaikutusalueen pituus taaksepäin. Kuvan mukaista lisäkilpeä ei tieliikennelaki eikä merkin asettamisen aikaan voimassa ollut tieliikenneasetus tunne.
Sitten on käytettävissä lisäkilpi H11, vaikutusalue päättyy.
Mutta eihän sellainen voi päättyä, mikä ei ole voimassa, toisin kuin hämeenlinnalainen liikennemerkkimaakari uskoo.
13 kommenttia:
Oma mielikuva oli, että sellainenkin merkki on, mikä kertoo vaikutustaan myös itsestään taaksepäin, nimittäin linja-autopysäkki. Ja laistahan se löytyy; jos ei pysäkkikorokkeella tai tiemerkinnöin muuta osoiteta, ”pysäköinti 12:ta metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty”.
Sinällään kummallinen tuo lakiteksti, tarkasti tulkitenhan tuo kieltää pysäköinnin missä tahansa 12 metrin säteen sisällä merkistä, myös esimerkiksi vastapuolella katua.
> tarkasti tulkitenhan tuo kieltää pysäköinnin missä tahansa 12 metrin säteen sisällä merkistä, myös esimerkiksi vastapuolella katua.
Tieliikennelaki sanoo myös, että " - - - ajoneuvoa ei saa pysäköidä:
1) kolmeakymmentä metriä lähempänä rautatien tasoristeystä - - -"
Aika monesta kaupungista löytyy vastaavia paikkoja. Tuossa pakettiauto on varmasti alle 30 metrin päässä tasoristeyksestä ja ihan merkityllä pysäköintipaikalla!
https://www.google.fi/maps/@60.7991876,21.4112629,3a,75y,90h,90t/data=!3m6!1e1!3m4!1sPQD8XYwAXMd4YV9lsYy4ZA!2e0!7i13312!8i6656
En usko, että laki kummassakaan tapauksessa tarkoittaa pelkkää geometrista etäisyyttä, vaan kontekstina täytyy olla kyseinen katu tai tie.
Tässä pitää muistaa kuitenkin, että liikennemerkki menee liikennesäännön ohitse. Eli on sallittua laittaa merkitty pysäköintipaikka kohtaan, jossa jonkin säännön nojalla pysäköinti olisi kiellettyä.
No, saman junaradan seuraavassa tasoristeyksen lähellä on sininen Volvo parkissa. Kadun varressa ei kumpaankaan suuntaan pysäköintikieltoa eikä myöskään pysäköintipaikkamerkkiä, mutta maalatut ruudut radasta poispäin. Ainakin kaksi ensimmäistä ruutua ovat alle 30 metrin päässä radasta.
Ja itse asiassa tämän kaupungin keskustan halki kulkevan Rantakadun varrella on muutama korttelinpätkä ilman pysäköintikieltoa junaradan vastakkaisella puolella. Usean kerran on itsekin tullut Rantakadun varressa tuollaisessa kohtaa pysäköityä esimerkiksi venetsialaisten aikana muiden autojen mukana.
https://www.google.fi/maps/@60.7987034,21.4057882,3a,75y,270h,90t/data=!3m6!1e1!3m4!1spvIoRNVoPknZ46BIS3Wk-g!2e0!7i13312!8i6656
Onhan näitä muitakin. Esimerkiksi merenkulussa tunnetaan käsite "sivulta hinaaminen", mutta tieliikennelakin mukaan hinaaminen ilmeisesti aina tapahtuu siten, että hinattava on hinaajan takana. Sivulta hinaaminen voisi olla vekkulin näköistä, koska laki määrää hinattavan ja hinaavan väliseksi minimietäisyydeksi kolme metriä.
Aivan loppuun asti ei tieliikennelaki muutenkaan ollut hiottu, vaan sitä on jouduttu paikkailemaan. Uusimmassa korjaussarjassa muun muassa oikaistiin se, että muutaman liikennemerkin kohdalla viitattiin rekisteriotteesta ilmi käyvään kokonaismassaan, vaikka sen nimistä asiakirjaa ei vuosikausiin ole ollut. Nyt ilmaisu on: "Jos kielto koskee ajamista tietyn liikenneasioiden rekisteristä ilmenevän luokittelumassan ylittävällä kuorma- tai pakettiautolla, merkitään tämä raja lisäkilpeen."
Myös lain 62§ avaa mielenkiintoisia ajatuskulkuja: "Rikkoutuneen ajoneuvon saa [moottori- ja moottoriliikennetiellä] kuitenkin mainittua välinettä käyttäen hinata pois lähimmän poistumiskohdan kautta." Lähin poistumiskohta kuitenkin saattaa sijaita vastaantulevan ajoradalla tai kulkusuunnassa takana päin.
Pelkän kuvan perusteella päätellen kohde lienee Tiiriön Prisman parkkipaikalla eli yksityisomistuksessa olevalla tontilla. Kyseessä ei siis liene maan- tai yksityistienpitäjän eikä kadunpitäjän moka, vaan ihan tuikitavallinen ilmiö tontille pystytetystä joulukuusesta, jossa pystyttäjällä, hänen esimiehellään eikä tilaajallakaan ole mitään hajua laillisista liikenteenohjauksista -- tai mielenkiintoa niihin.
Yleisin tällainen virhe lienee kielletyn ajosuunnan merkin varustaminen lisäkilvellä. Lähes poikkeuksetta tällaisen ohjauslaitteen asettaja on halunnut rajoittaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista kyseisellä kulkuväylällä jättäen kuitenkin asukkaille, tien osakkaille tai huoltoajolle luvallisen kulun.
Pysäköintikieltojoulukuuset ovat varmaan toiseksi yleisin virhelaji. Näistä pääsee halutessaan käräjöimään patepirkkofirmojen kanssa.
Kolmas nopeasti mieleen tuleva virhekategoria on ajoneuvolla ajon kiellot yksityisteille käännyttäessä. Ellei ole kyseessä yhden omistajan oma tilustie, joka on heti merkin jälkeen pihapiirissä, kieltomerkki on lainvastainen. Polkupyörällä ajoa tiellä ei voi kieltää muuten kuin tilustien pihapiirissä.
Jos taas kyseessä on tie, johon kenellä tahansa muulla on yksityistielain mukaan perustettu tieoikeus, ei kävelyä, pyöräilyä tai ratsastusta voi kieltää, vaikka tie menisi pihapiirin läpi. Moottoriajoneuvoliikenteen rajoittaminenkin vaatii kunnan suostumuksen ja tunnettujen ehtojen täyttymisen.
Huikein merkki-innovaatio, joka minulle on tullut vastaan oli Tikkurilan McDonaldsin pihassa seissyt kielletyn ajosuunnan merkki, jota täydensi vaikutusalueen leveyttä osoittava lisäkilpi sekä pysäköintikiekon käyttövelvollisuutta ja maksimiaikaa osoittavat lisäkilvet.
Kuitenkin oikeuskäytännön mukaan kauppakeskuksen pysäköintialue on tieliikennelain piirissä ja siksi on lupa odottaa asianmukaisesti ja asetettuja liikennemerkkejä. Näin ollen alueen yksityinen omistus ei ole lieventävä asianhaara.
Paikan nurkalla oli ennen muutakin vekkulia: Muu vaara -merkki, jossa lisäkilpi: Kaavatie päättyy. Koko merkin eliniän ajan tuli pohdituksi toisaalta sitä, millainen vaara voisi olla kyseessä, ja toisaalta sitä mikä voisi olla merkin relevanssi liikkujan kannalta liikennesääntöjen ollessa samat merkin kummallakin puolella.
Ei pelkästään oikeuskäytännön, vaan myös TLL:n tekstin mukaan alue on TLL:n piirissä. Olemme tästä samaa mieltä. Samaa mieltä olemme myös siitä, että liikenteessä kulkijan on lupa odottaa liikenteenohjauslaitteilta lainmukaisuutta.
Epäloogisuus tulee vastaan siinä, että varsinaisen tiestön ulkopuolella ei lainsäädännössä ole määritelty tienpitäjää. TLL kyllä säätää, että tuollaiselle alueelle liikenteenohjauslaitteen asettaa tienpitäjä kunnan suostumuksella.
Vastuutahoa ei siis voida osoittaa. Poliisille kyllä annetaan valta poistaa lainvastainen liikenteenohjauslaite.
Asia olisi selkeimmin hoidettavissa lisäämällä TLL:iin teksti: Mitä tässä laissa säädetään tienpitäjästä, koskee vastaavasti kiinteistörekisteriyksikön omistajaa tai omistajan veroista haltijaa, ellei tielle, moottorikelkkailureitille tai muulle yleiselle liikenteelle tarkoitetulle taikka yleisesti liikenteeseen käytetylle alueelle ole tässä tai muussa laissa osoitettu tienpitäjää.
Mitä tuohon kaavatiemerkintään tulee, niin vaaraa en kyllä keksi. Sen sijaan informatiivisena viestinä sen relevanssin ymmärrän. Tienkäyttäjälle tiedotettiin yhden tienpitäjän (tässä tapauksessa kunnan) vastuualueen päättyvän, mikä yleisen elämänkokemuksen mukaan saattaa vaikuttaa tien kuntoon ja kunnossapitoon. Vastaavaa informatiivistä kylttiä "Yleinen tie päättyy" tunnetusti käytetään monissa paikoissa, joissa maantien loputtua tie jatkuu yksityistienä.
Kunnat harjoittavat "Ei talvikunnossapitoa" -lisäkilven liittämistä mitä moninaisimpiin merkkeihin tai ainakin samaan tolppaan. Harvoin mitään loogista yhteyttä on vaikkapa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty-merkillä ja kyseisellä lisäkilvellä.
Puistoissa ja toreilla tuo pelkkä lisäkilpi on ihan hyvä. Olen kuitenkin nähnyt sen liitettynä katualueen siniseen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie-merkkiin. Katua ei kuitenkaan voi jättää talvikunnossapidotta.
Itse asiassa kauppakeskuksen pysäköintialueen oleminen tieliikennelain piirissä ei käy ilmi itsestään selvästi lakitekstistä. Siksihän asiasta jouduttiin vanhan lain voimassa ollessa hakemaan korkeimman oikeuden ratkaisu, joka vasta vahvisti asian. Uusi laki on tässä asiassa sopivan väljästi kirjoitettu vanhan tapaan.
Kun keskustelu liukui varoitusmerkkeihin, on mainittava erityisen mielikuvitusta kiehtova merkki; varoitus matalalla lentävistä lentokoneista. Mitä kaikkea siinä pitää autoilijan tehdä? Ainakin tarkka tähystys yläviistoon, ehkä niskaa vähän kyyryyn, valmius nopeisiin väistöliikkeisiin? Onko ennakoiva kuulon suojaus jo liioittelua?
Samantyyppiset ennakkovalmiudet ovat varmasti soveliaita, kun merkillä varoitetaan putoavista kivistä. Silloin ehkä myös kypärä voisi olla tarpeen? Voivatko putoilevat kivet olla kuumia?
Pahinta on, että näiden merkkien yhteydessä harvoin ilmoitetaan merkin vaikutusaluetta. Valmiuden jatkuva ylläpito kovin pitkään jatkuvassa jännitystilassa on stressaavaa.
Valtavan kiehtova merkki on myös ”Muu vaara” ilman mitään lisäkilpeä, mitä yllättävän usein näkee. Silloin todella on oltava valmiina kaikkeen!
Minäkin mietin vuosikymmeniä, mitä lentokoneissa on varottavaa, kunnes keksin itselleni riittävän selityksen. Merkillä varoitetaan, että lentovehkeitä saattaa tulla yhtäkkiä näkö- ja kuulopiireihin ilman, että on syytä hätkähtää ja ohjata ajokkiaan väärään paikkaan tai tehdä äkkijarrutusta.
Kivien osalta varautuminen on syytä olla konkreettisempaa, niitähän silloin tällöin näkee ajoradan reunalle asti vierineinä. Toki itse tulee sivusilmällä tähystettyä, lähteekö isompi tahi pienempi lohkare putoamaan juuri ajokkini eteen.
Varoituksen vaikutusalue on kieltämättä haastava probleemi. Hirvieläinvarotuksissa usein näkee tienpitäjän arvion erityisen korkean riskin vyöhykkeen pituudesta, mutta kyllähän niitä hirviä muuallakin on. Rolling Stones-varoituksen vaikutusalueen olen subjektiivisesti kokenut olevan välittömästi merkin jälkeen nähtävissä olevan kallioleikkauksen tai kallioleikkausryhmän pituinen.
Varoituksen velvoittava merkitys on väljempi kuin kieltojen ja määräysten, jolloin tarkkapiirteisyysvaatimuskin on pienempi.
Hirvieläinvaroituksethan muuttuivat viime vuonna. Aiemmin merkillä 155 varoitettiin hirvieläimistä. Nyt merkillä A20.1 varoitetaan hirvistä ja merkillä A20.3 kauriseläimistä, jotka ovat eräs hirvieläinten alaryhmä.
Koska merkki A20.1 on samanlainen kuin merkki 155, nyt tien päällä onkin vaikea tietää, pitäisikö kyseisen merkin kohdalla varoa pelkästään hirviä vai mahdollisesti myös muita hirvieläimiä.
No, Varsinais-Suomesta löytyy jo ennestää tällainen ratkaisu, missä jo vanhan lain aikana on haluttu täsmentää, että nimenomaan hirviä on syytä varoa:
https://goo.gl/maps/R75vMwvWu7dUrqGZ8
Tämä onkin hyvä täsmennys tuolla alueella, jossa muuten pääosin liikkuu kauriseläimiä. Samalla on kai haluttu ulottaa vaikutusalue myös sivuteille.
Vaarasta, jopa kaksikertaisesta, voi ilmoittaa myös sinipohjaisella merkillä, kuten kuvassa:
https://goo.gl/maps/BQZ7V1e3PS2VyprU9
Vaaran suunta ja etäisyys annetaan risteyksestä lähtiessä, vaikka tuossa kuvassa kyseiset liikennemerkit eivät hyvin erotukaan.
Lähetä kommentti