C18 Vasemmalle kääntyminen kielletty

Taannoinen artikkeli Koilliseen vai luoteeseen nostatti laajemmankin keskustelun vinoviivojen suunnasta.

Uuden tieliikennelain linja asiassa on järjestelmällinen. Jos kieltomerkissä on vinoviiva, se on kaakosta luoteeseen eli oikeasta alakulmasta vasempaan yläkulmaan. Kiellon ja rajoituksen päättyminen taas ilmaistaan neljällä kapealla viivalla lounaasta koilliseen eli vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan.

Yksi vanhoista liikennemerkeistä koki lakisuudistuksessa fundamentaalin muutoksen: Merkki 332 eli vasemmalle kielletty noudatti vinoviivan osalta päinvastaista käytäntöä kuin muut kieltomerkit. Näin ollen se oli peilikuva oikealle kääntymisen kieltävästä merkistä.

Merkki 332 vuoteen 2020 saakka

Mutta kuinka ollakaan, uudessa merkissä C18 on jotain outoa: Vinoviiva ei kuljekaan kaakosta luoteeseen vaan osapuilleen eteläkaakosta pohjoisluoteeseen. Uusissa merkeissä on panostettu nuolenkärkien kokoon ja 45 asteen kulmassa oleva vinoviiva kaiketi häiritsisi merkin estetiikkaa. Mutta mikä viivan tarkka suunta sitten on?

Merkki C18 vuodesta 2020 alkaen

Tutkitaanpa Liikenne- ja viestintäviraston liikennemerkkipiirustusta:

Yllättävää on, että juuri tämän merkin piirustus on ylimalkainen. Siihen ei ole merkitty sen enempää vinoviivan suuntaa kuin nuolen täsmällistä sijoittautumista merkin sisällä. 

Merkin C18 mittapiirros. Nuolen koko on määritetty tarkasti, mutta sijaintia ei.

Astelevyllä tai jollain muulla teknisellä taikakalulla saamme selville, että vinoviivan suunta on 25 astetta vastapäivään pystysuorasta. Se muodostaa siis vaakatason kanssa saman 65 asteen kulman kuin moottoritien erkanemisviitta.

Vertaillaanpa. Merkin C19 mitoitus on esitetty selvästi täsmällisemmin.

Merkin C19 mittapiirros

Vasemmalle kääntymisen kiellon kanssa eri maiden liikennemerkkitaiteilijat ovat tehneet monenlaisia ratkaisuja. Ratkaisut perustuvat pitkälti siihen, mikä kussakin maassa on nuolenkärjen koko ja muoto.

Ruotsissa vinoviiva on 45 asteen kulmassa. Koska nuolenkärjet ovat pienet, ne eivät jää vinoviivan alle.

Ruotsi

Tanskan mallissa nuolta on hivutettu koillisen suuntaan, jotta nuolenkärkeä riittää vinoviivan kummallekin puolelle.

Tanska

Norja luottaa peilikuvamalliin, eli vinoviiva kulkee samaan tapaan kuin Suomessa ennen.

Norja

Ehkä suoraviivaisin ratkaisu on Saksan. Siellä ei mokomaa merkkiä ole käytössä lainkaan. Sallitut suunnat risteyksessä ilmaistaan pakollinen ajosuunta -liikennemerkillä.