Asiassa oli sellainen mielenkiintoinen seikka, että kaupunki laskutti myös kolmannen valtakunnan aikaan vuonna 1937 tehdyistä asfalttitöistä, summat asianmukaisesti inflaatio huomioon ottaen euroiksi käännettyinä.
Asukkaat toki lähtivät kyselemään, että mitä ihmettä ja osa vei jutun raastupaan, jossa kaupunki voitti. Peruslähtökohta, kuulemma, on että kun katu tulee valmiiksi, sen rakentaminen laskutetaan kadun varren kiinteistöjen omistajilta. Asiassa haettiin tukea muun muassa Preussin laista vuodelta 1875. Ratkaisun perusteena oli se, että katu oli rakennustyömaana vuodesta 1937 vuoteen 2009: Vuonna 1937 laskettiin asfaltti, vuonna 1956 tehtiin katuvalaistus, vuonna 1976 sadevesiviemäröinti ja vasta vuonna 2009 jalkakäytävät, jolloin katu vasta valmistui.
Kaupungin asenne on ollut, että kaupungilla on oikeus veloittaa mitä tahansa ilman mitään takarajaa.
Uutista on eritoten Kölnin suunnassa luettu hieman huolestuneina. Kaupungissa on nimittäin roomalaisajalta periytyviä katuja ja nyt odotellaan laskuja 2000 vuoden aikana tehdyistä rakennustöistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti