Analyysiä

Jossakin määrin yleinen käytäntö niin kaupunkien kaduilla kuin valtion tieverkossa on, että kadun nimi tai tien numero ei jatku pääkadun tai -tien risteyksen toisella puolen. Tähän perustuu myös vanha kompa: Mikä on nimeltään Helsingin Mannerheimintien poikkikatu? Vastaushan on Nordenskiöldinkatu; kaikki muut risteävät kadut ovat erinimisiä risteyksen eri puolilla.

Maanteillä on käytäntö ollut aikaisemmin yleisempi, mutta seututeiden yhdistely pitemmiksi teiksi on muuttanut tilannetta.

Tehdäänpä kuitenkin taas kerran löytöretki Digiroadin syövereihin. Tutkitaan teiden kohtaamista itseään korkeampiluokkaisten teiden kanssa ja lasketaan, millä on useimpia kohtaamisia. Valtateiden osalta joudutaan vähän säveltämään: Tällä kertaa katsellaan, mikä niistä useimmin kohtaa numeroltaan pienemmän.

Digiroadin tietomalli on joidenkin asioiden kannalta hieman hankala ja tämä on yksi niistä. Tietokanta sisältää tienpätkiä ja niiden risteykset ("solmut") pitää erikseen luoda. Hankaluuden tuottaa se, että liikenneympyröillä ja eritasoliittymien rampeilla on omat numeronsa ja päätien numerointi on epäjatkuva. Digiroadin mielestä esimerkiksi valtatie 13 ja kantatie 63 eivät Kaustisella risteä, vaikka viitoitus puhuu toista. Kumpikin mainittu tie liittyy liikenneympyrään, jolla on tienumero 27401. 

Kun kuviossa on mukana sekä ramppi että liikenneympyrä, tilanne monimutkaistuu, koska rampeilla on eri numero (sama kaikilla) kuin liikenneympyrällä. Esimerkiksi Tampereen kehätieltä Poriin ei vain käännytä kolmostieltä valtatielle 11, vaan ensin suoritetaan ramppi 23641 ja sitten liikenneympyrä 23606. Näistä tapauksista on muodostettu joukko virtuaalisia solmuja pääteiden kesken ja niinpä 11-tie on saatu kohtaamaan kolmostie!

Valtateiden osalta kunkku on vt12, joka kohtaa itseään pieninumeroisemman valtatien seitsemästi: vt2 Huittisissa, vt3 Nokialla, vt4 Lahdessa, vt6 Kouvolassa, vt8 Raumalla, vt9 Tampereella ja vt10 Tuuloksessa. Kakkonen on ysitie kuudella osumalla: vt2 Humppilassa, vt3 Tampereella, vt4 Jyväskylässä, vt5 Kuopiossa, vt6 Joensuussa ja vt8 Turussa. Jaetulla pronssilla ovat pitkät poikittaistiet 13 ja 23 viidellä osumalla.

Kantateiden ehdoton ykkönen on maan pisin kantatie 58, joka kohtaa valtatien seitsemään kertaan: vt4 Kärsämäellä, vt9 Orivedellä, vt12 Kangasalla, vt13 Karstulassa, vt18 Multialla, vt23 Keuruulla ja vt27 Haapajärvellä. Seuraavina ovat seitsemän kantatietä 40, 50, 63, 66, 67, 68 ja 88 neljällä kohtaamisellaan.

Seututeitä dominoivat Helsingistä lähtevät entiset valtatiet. Seututie 140 kohtaa valta- tai kantatien kahdeksan kertaa. Kuusi kohtaamista on teillä 110, ja 170 ja ainoana tämän kategorian ulkopuolisena useasta seututiestä yhdistetty Ylivieskan ja Taivalkosken välinen maan pisin seututie 800.

Nelinumeroisten yhdysteiden kärjessä on 1130: Entinen kantatie 51, joka kiersi Porkkalan vuokra-alueen: Se erkanee kantatiestä 51 Espoon Kivenlahdessa, kohtaa kt50:n Kökkelin eli Kauklahden tienoilla, tapaa seututiet 115 ja 116 Siuntiossa ja päättyy seututiehen 112 Lohjan Virkkalassa. Nippa nappa se välttyy kohtaamasta valtatien 25. Jaetulla kakkossijalla on toistakymmentä tietä.

Viisinumeroisista yhdysteistä ykkönen ehkä voisi olla neljällä osumallaan 12150 eli Turun ja Naantalin välinen Raision kautta kulkeva vanha maantie. Se osuu kolmeen päätiehen. Viides osuma syntyisi tien 1893 risteyksestä, mutta Digiroadin tietosisällöstä puuttuvat tieosoitetiedot tämän risteyksen tienoilta ja siksi virtuaalisolmujen muodostaminen ei ole onnistunut. Eli tämän(kin) analyysin oikeellisuus riippuu Digiroadin laadusta.