Maassamme on kohta jos toinenkin, jossa tie jatkuu risteyksen toisella puolella eri numerolla ja usein myös eri luokan tienä.
Rajataanpa tätä tutkimuskenttää niin, että etsitään verkosta yhtenäisiä teitä, joilla on useita numeroita. Tehdään vielä lisärajaukset siten, että yhdistävän pisteen on kummankin tien päätepiste. Vaikkapa 66:n ja 68:n risteys 23:n kanssa Virroilla ei käy, koska vaikka kyseessä on 68:n päätepiste, 66:n se ei ole.
Jos väljennetään hieman kriteerejä siten, että parin-kolmen kilometrin aukko päätepisteiden välillä esimerkiksi tienoikaisujen takia sallitaan, löytyy muun muassa sisemmän Salpausselän seututieketju 313 Vääksy-Vierumäki, 363 Vierumäki-Jaala, 369 Jaala-Tuohikotti, 377 Tuohikotti-Savitaipale.
Pääteillä, valta- ja kantateillä, on koko joukko kahden tien ketjuja. Esimerkkejä ovat muun muassa vt25, joka muuttuu kt55:ksi Mäntsälässä tai kt74, joka muuttuu mt514:ksi Ilomantsissa.
Kantatie 54 jatkuu seututienä 283. Tammela
Kyyjärveltä ja Viitasaarelta saapuva kantatie 77 vaihtuu viitostien risteyssillalla kantatieksi 75. Siilinjärvi
Kolmen ketjuja pääteillä on kaksi:
- Turusta alkava valtatie 10 muuttuu Tuuloksessa kantatieksi 53, joka taas muuttuu maantieksi 3143 Padasjoen Taulussa. 3143 ei ole kovin pitkä: Se päättyy parin kilometrin päässä Padasjoen kirkon kupeeseen.
- Lahdesta alkava valtatie 24, entinen Päijänteen länsipuolen nelostie, päättyy Jämsässä ysitien liikenneympyrään. Tie jatkuu kantatienä 56 Mänttään ja kantatien 58 risteyksessä sen numeroksi vaihtuu seututie 347, joka ulottuu Vilppulan taajaman länsireunalle runsaan 11 kilometrin päähän.
14 kommenttia:
Turun ohitustien eteläpää on vähän tulkinnanvarainen. Kirismäen liittymä ykköstien risteyksessä sai lisärahoitusta kesken viime syksynä päättyneen urakan, jolla tehtiin uusia siltoja niin että ohitustie alkaa ja päättyy ykköstien länsisuunnan ramppeihin. Yhdystielle 2271 päästäkseen on pohjoisesta tullessa erkaannuttava erilliselle rampille ja toisessa suunnassa 2271:ltä tuleva liikenne liittyy ohitustielle rampin kautta. Voi kuitenkin olla ihan perustellusti sitä mieltä, että kyse on vain liittymän topologiasta.
Palatienä voisi hyvinkin pitää myös monia vanhoja pääteitä, jotka uudempien teiden valmistuessa ovat jääneet sivuteiksi. Jotkut sellaiset hahmottuvat nykyisiltäkin tiekartoilta vielä selvästi yhtäjaksoisiksi teiksi, vaikka niiden tienumerot vaihtuvatkin matkan varrella useita kertoja. Sellainen on esimerkiksi ikivanha Turun-Hämeenlinnan Härkätie, tai ainakin sen osuus Marttilasta seututieltä 224 Renkoon, jossa se kohtaa nykyisen valtatien 10. Se on suurimmalta osuudeltaan luokiteltu yhdysteiksi, mutta sen numero vaihtuu kaikkien merkittävimpien teiden risteyksissä: sen eri osuuksia ovat yhdystiet 2264, 2810, 2802, 2824 ja 2831.
Ei kt40:n ja mt2271:n tapauksessa ole tulkinnanvaraisuutta. Tekstissä on määritelmä "tie jatkuu risteyksen toisella puolella eri numerolla", eli risteyksen topologia ei ratkaise.
Risteyksen käsite on vähintään joustava. Eiväthän esimerkiksi vt9, vt24 ja kt56 tosiasiassa risteä. Teiden päiden välissä on liikenneympyrä, jonka tienumero on 26545.
Hämeen härkätien historialliseen merkittävyyteen nähden sen pilkkominen ziljoonaksi erinumeroiseksi yhdystieksi on varsin noloa.
Ohitustien numero on 110-tien ja 1-tien välillä 2271, ei 1- ja 10-teiden kuten tekstissä väitetään.
Ei siinä kyllä sellaisia väitetä.
Kohtuullisen pitkä palatie on myös Inarin kirkonkylä – 9553 – Angeli – 9704 – Karigasniemi – 970 – Nuorgam – Norjan tie 895 – Skiippagurra. Ihan varma en ole, saako ulkomaiden teitä laskea mukaan, mutta kovin suurta merkitystä asialla ei tässä tapauksessa ole, koska ylivoimaisesti suurin osa tästä palatiestä on Suomen puolella.
24 jatkuu myös eteläpäästään lahtelaisena katuna. Lasketaanko sitä?
"Teillä, joilla on useita numeroita" -säännöllä rajataan pois kaupungin katuverkko ja yksityiset tiet. Useat kaupunkeihin päättyvät päätiet jatkuvat katuverkossa muodossa tai toisessa.
Eikö kolmen ketju ole myös mt5013 - kt74 - mt514, ainakin periaatteessa? Katumaisuudestaan huolimatta 5013 on Väyläviraston ylläpitämä maantie.
Kyllä tuo 5013/74/514-yhdistelmä mahtuu kriteereihin. Tapaus on mielenkiintoinen siten, että käyttämässäni karttapalvelussa (MML:n Karttapaikka) ei tuota 5013:n numeroa näy, vaikka yleensä sinne ovat lyhyemmätkin pätkät mahtuneet. Lieneekö maastotiekannassa käpyä, mene ja tiedä.
Saaristotie, Korppoossa alkaa numerolla 1801, Korppoosta E18-motarille mennään numerolla 180, sieltä kymppitielle numerolla 2200.
Neljän tien ketju olisi kt65 - vt3 - vt9 - mt6018
Ei mahdu kriteereihin. Kt65 ei pääty vt3:n kumpaankaan päätepisteeseen eikä mt6018 vt9:n.
Lähetä kommentti