Antwerpenin suunnasta on viime päivänä kuulunut kummallisia. Etten sanoisi ennen kuulumattomia.
Antwerpenin kehätien viitoitus on uusittu. Valtakunnan tason uutiseksi on noussut se, että tie Liègen kaupunkiin on viitoitettu nimellä Liège.
Liège sijaitsee Belgian ranskankielisellä alueella, mutta Antwerpen on Flanderia ja siellä ei ranskaa jukolauta kirjoitella. Kielilaki on tiukka: kyltin sijainti ratkaisee, ei se mitä nimeä kaupunki itsestään käyttää. Sellaista joustavuus, että voitaisiin käyttää sekä flaamia että ranskaa, on toki kaksikielisen Brysselin ulkopuolella täysin pois suljettu ajatus. Mihin maailma joutuisikaan mokoman anarkian vallitessa.
Mistä siis on kyse? Flanderilla ja Vallonialla on omat tielaitoksensa ja ne ovat yrittäneet ajatella tienkäyttäjää ja asettautua älyttömyyksiin menneen kielipolitiikan yläpuolelle. Liège tunnetaan ennen kaikkea omalla nimellään, vaikka se flaamiksi onkin Luik ja saksaksi Lüttich.
Kriittisiä kieliä ovat flaami ja ranska. Muihin on lupa suhtautua rennommin. Esimerkiksi moottoritie A3/E40 on ranskankielisellä alueella viitoitettu Aacheniin, vaikka tämä Kaarle Suuren residenssi onkin ranskaksi Aix-la-Chapelle.
Antwerpenin kehätien viitoituksen elinikä jäi lyhyeksi imperiumin vastaiskun edessä. Flanderin liikenneministeri Lydia Peeters on puuttunut asiaan ja määrännyt tienpitäjän noudattamaan Belgian kielilakeja. Niinpä sitten lähipäivinä teippaillaan Lièget umpeen ja laitetaan Luikit tilalle.
9 kommenttia:
Kohtalaisen iso ero kuitenkin Liek vs Liége. Voi olla paikallisia tapoja tuntemattomalle hieman hämmentävä.
Suomessakin on kuntaliitosten myötä muodostunut muutamia alueita jossa opastuksen kieli hakee vielä suuntaansa. Tässä yksi esimerkkipaikka Kt63:lta. Pitäisikö risteyksessä lukea myös Kälviän ruotsinkielinen nimi? https://maps.app.goo.gl/PLPvvGWFwBxpAfxA8
Mainitussa kohdassa Ullavan Rahkosenkylällä kuitenkin lähestymisviitoissa (suunnistustauluissa) on Kälviä ruotsiksikin. 757:n toisessa päässä tilanne on puoliksi samanlainen: Ennakkoviitoissa itään on Kälviä ruotsiksi, länteen ei. Risteyksessä viitat puhtaasti suomeksi. Kälviä cityssä ei viitoissa ruotsia näy.
Tilanne on muutenkin vähän epämääräinen jopa vt8:lla entisten Kälviän ja Lohtajan kuntien alueella.
Oma kysymyksensä ovat Närpiö, Luoto, Korsnäs ja Lohja, jotka ovat vapaaehtoisesti julistautuneet kaksikielisiksi (lisärahan toivossa). Näissä on tievaltio joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nostanut jalkaa kaksikielisyydelle.
Todellisia törkeyksiäkin on. 751 Evijärvi-Lestijärvi kulkee noin 1,8 kilometrin matkan Teerijärven perämetsissä eli Kruunupyyssä. Osuudella on liikennemerkki, joka ilmoittaa päällystevaurioista vain suomeksi, hyvänen aika.
Vaan eikö Kälviä -itsenäisenä kuntana vuoteen 2009- ollut yksikielisesti suomalainen? Kuntaliitos Kokkolan kanssa teki siitä osan kaksikielistä kuntaa. Nuo opasteet voivat helpostikin olla ajalta ennen 2009. Mitäpä sitä suotta kiirettä pitämään kylttien kanssa...
Kylteistä puheen ollen, varsinkin paikannimikyltit ovat monissa paikoissa päästetty suorastaan häpeällisen huonoon kuntoon.
https://www.google.com/maps/@64.5549542,24.3887763,3a,16.8y,25.97h,82.52t/data=!3m6!1e1!3m4!1sAAisQYg8mRE83KyztJBiXw!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&entry=ttu
Eihän tuo kulmakunnan nimi tietenkään mitenkään oleellinen tieto ole, mutta antaa kyllä melkoisen välinpitämättömän kuvan.
Tienviitat tulee muuttaa uusien kielisuhteiden mukaisiksi viiden vuoden kuluessa siitä, kun muutos kuntajakomuutoksen jälkeen on tapahtunut.
Artikkelin esimerkkiä parhaiten vastaisi tapaus, jossa ruotsinkielinen paikannimi (=paikka jossa ruotsi on enemmistökieli) esitettäisiin suomenkielisellä paikkakunnalla vain suomeksi, tai suomenkielinen paikannimi ruotsinkielisellä paikkakunnalla vain ruotsiksi. Ja vielä sillä lisäyksellä, että paikannimet kahdella eri kielellä ovat selvästi toisistaan poikkeavat.
Siis tähän tapaan: https://goo.gl/maps/uuibG64xiaiYLNV27
Artikkelista käyty keskustelu ei suoraan liity itse artikkeliin, vaan on artikkelin herättämä.
Suomessa säännöt ovat periaatteessa samat kuin Belgiassa, paitsi että päätiesääntö on lisänä: Jos valta- tai kantatien viitoituksen kohde on kaksikielisessä kunnassa, jonka kielisuhde on päinvastainen kuin viitan sijaintikunnan, se esitetään kaksikielisenä myös yksikielisessä kunnassa. Tämän takia muun muassa Salossa vt1/kt52-liittymässä esiintyy Tammisaari/Ekenäs mutta ei Helsingfors eikä Åbo.
Jos sama sääntö olisi voimassa Belgiassa ja Antwerperin (Anversin) kehätie luokiteltaisiin valtatieksi, kilvessä olisi Luik/Liėge kaksikielisenä. Muut nimet eivät olisi, koska ne eivät ole Valloniassa.
Ero tulee siitä, että Belgiassa aihepiiri on kiihkon kohde, mutta Suomessa nykyisin pääosin mitättömien asioiden kategoriassa; varsinkin kun Henrik Lax on vetäytynyt päivänpolitikasta. Belgiassa vaikeusastetta nostavat paikoin isohkot erot seutukunnan nimien kirjoitusasussa. Esimerkiksi Antwerpen/Anvers, Rijssel/Lille, Doornik/Tourain, Leuven/Louvain, Kortrijk/Courtrai.
Huvittava esimerkki Belgian kielilain pilkuntarkasta noudattamisesta löytyy myös esimerkiksi Brysselin kehätien lounaiskulmasta missä Flanderin ja Wallonian raja kulkee juuri yhden liittymän kohdalla. Eteläänpäin ajettaessa ilmestyy eteen liittymän 22 ennakkoviitta, Woutersbrakel 1500m (ranskaksi Wauthier-Braine). Sitten mennään kielirajan yli ja löytyy seuraava opaste, Tubize/Waterloo 500m.
Myös A8-tieltä löytyy kielirajan molemminpuolin kummallisuuksia. Liittymää 23 lähestyttäessä pohjoisesta, on liittymässä kohteena Tubeke, joka on ranskankielisellä alueella sijaitseva Tubize. Etelästä lähestyttäessä liittymää, on viitoituskohteena Tubize/Tubeke. Eli ranskankielisellä alueella viitoitetaan ranskankielisellä alueella sijaitsevaan kylään kahdella kielellä, kun taas hollanninkielisellä alueella viitoitetaan tähän ranskankieliseen kylään vain hollanniksi. Olisipa edes yhtenäinen linja, mutta hei, c'est la Belgique!
Huvittava oli myös takavuosina junamatka Brysselistä Flanderin läpi Liègeen: Brysselissä kuulutukset ja tekstit ovat molemmilla kielillä, Flanderissa pelkästään flaamiksi ja Wallonian rajan ylityksessä junan näytölle vaihtuu aivan eri pääteasema (joka siis tietysti oli aivan sama). Oli siinä nuorella miehellä ihmettelemistä… Aachenin suunnasta autolla Belgiaa lähestyessä viitoissa luki tietysti Lüttich…
Lähetä kommentti