Teillä ja Turuilla on kahteen otteeseen artikkeleissa Pientä laittoa ja Kamariadvokaatti esitellyt Tanskassa sijaitsevan Storstrømin sillan kuntoa ja uuden sillan rakentamista.
Kuten Kamariadvokaatti-artikkelissa todettiin, uuden sillan rakentaminen annettiin italialaiselle konsortiolle. Päätöksen jälkeen esitettiin epäilyjä asiasta, koska konsortion yrityksillä ei ollut referenssejä näin suurista siltahankkeista. Lisäksi kahta kolmesta osakasyhtiöstä oli nostettu korruptiosyytteitä.
Koska Tanskan kamariadvookaatti ei nähnyt mahdolliseksi hankintapäätöksen perumiselle näistä syistä, Tanskan valtion tilasi työn, jonka kustannusarvio oli alun perin noin 280 miljoonaa euroa.
Epäilykset ovat sittemmin osoittautuneet aiheellisiksi. Konsortio on lähestynyt Tanskan valtiota pikku muutostoiveella. Konsortio haluaisi lisää rahaa 454 miljoonaa euroa lisää, eli yli puolitoistakertaisesti alkuperäiseen summaan verrattuna, ja lisäaikaakin pitäisi saada 27 kuukautta, yli kaksi vuotta siis.
Menettely kuulostaa samansuuntaiselta kuin mitä tapahtui eräällä voimalatyömaalla Suomessa: Ensin laitetaan liikkeelle niin alas vedetty tarjous, että sillä päästään kynnyksen ylitse. Sitten vasta ruvetaan neuvottelemaan, mitä todellisuudessa homma maksaa.
Tanskan tielaitos kertoo, että konsortio on aikaisemmin esittänyt useita vaatimuksia Tanskan valtiota kohtaan ja nyt lisähintavaatimus on viety välimiesoikeuteen. Tielaitos ei näe vaatimusta perusteltuna. Tielaitos on sopinut konsortion kanssa rakentamisen jatkamisesta ja rahoittamisesta, koska silta pitää saada valmiiksi. Välimiesoikeuden ratkaisu otetaan aikanaan huomioon.
1 kommentti:
Normimeininki isoissa julkisissa hankinnoissa Etelä-Euroopassa ja osin Keski-Euroopassakin. Sitten ne firmat ovat ihmeissään Pohjoismaissa, kun täällä ei toimitakaan samalla tavalla.
Lähetä kommentti