Eräänlainen kaikkien lehmänkauppojen äiti tapahtui, kun Kokkola ja sen maalaiskunta Kaarlela-Karleby yhdistyivät vuonna 1977, ja syntyneen kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi otettiin Karleby. Siitä asti kaupungissa on säännöllisesti keskusteltu Gamlakarleby-nimen palauttamisesta.
Aikansa mukaisesti Pohjanlahden rannikon valtaväylä, eli Turun ja Oulun välinen valtatie 8 kulki Kokkolan(kin) keskustan halki. 1980-luvulla ryhdyttiin rakentamaan ohikulkutietä, joka saatiin valmiiksi vuonna 1990. Siitä ei kuitenkaan tehty kunnollista ohikulkutietä, vaan malli Salo: Hyvin lähellä keskustaa kulkeva. Niinpä Kokkolan ohitus tapahtuu käytännössä taajamassa, vaikka tie nyt sentään onkin taajamamerkkien ulkopuolella.
Kunnollinen ohikulkutie olisi viety reilusti kauempaa. Sille tietysti olisi tullut enemmän pituutta.
Kokkolan keskustan seutu. Mahdollinen kunnollisen ohikulkutien reitti merkitty punaisella.
Lännessä tie päättyy liikenneympyrään, idässä meno on sujuvampaa. Tiellä on vajaan kolmen kilometrin matkalla useita tasoliittymiä ja neljät liikennevalot. Lännen liikenneympyrästä alkaa myös uusi satamatie ja ympyrä on käynyt jonkinlaiseksi pullonkaulaksi.
Ohitustie on osin kaksikaistainen, osin nelikaistainen.
Nyt on ohitustien parantamiseksi tehty tiesuunnitelma. Se on kovin vaatimaton, eikä ratkaise kysymystä kaupunkialueen halki kulkemisesta. Osa tasoliittymistä suunnitellaan poistettavaksi, koko osuus liikenneympyrästä valtatielle 13 nelikaistaistettaisiin ja ympyrään laitettaisiin lisää kaistoja.
Länsipään liikenneympyrä ja sen pohjoispuolelle suunniteltu toinen.
Pari uuttakin ympyrää rakennettaisiin. Tuo yksi on onneksi ollut aika monta vuotta olemassa, jotta kokkolalaiset ovat oppineet tuntemaan, miten se toimii. Paikkaseudulla nimittäin kerrotaan, että kun joskus 1980-luvulla (?) Kaarlelankadun ja Pitkäsillankadun risteyksen väistämisvelvollisuuden suunta vaihdettiin, porukka ajoi vielä 20 vuodenkin päästä kolareita suhatessaan vanhasta muistista.
Valtatien 13 päähän Närvilän bönehusin nurkalle on piirretty uusi liikenneympyrä, johon Oulun suunnasta kasitieltä nouseva liikenne yhtyisi.
Tiesuunnitelma koskee kasitietä aina valtatielle 28 saakka. (Viiden koon valtatie, Kokkola, Kälviä, Kannus, Kärsämäki, Kajaani: "Ai jai jai räntä lentää/Kuinka räntä voi lentääkään/En tiedä mitään muuta niin masentavaa/Kuin Danny Show tiellä Kälviän".) Valtateiden risteykseen on piirretty uusi eritasoliittymä. Muuten ehdotetut toimenpiteet ovat lähinnä liittymien merkittävä vähentäminen ja yhtenäisen rinnakkaistien rakentaminen tien pohjoispuolelle aina Ruotsalantien (eli vanhan kasitien) risteykseen.
Niin että koska aloitetaan? Jaa-a. Ei ole budjetissa.
9 kommenttia:
Kas, synnyinkaupunkini käsittelyssä. Voin osaltani vahvistaa tuon kolarointitarinan ja sain aikoinaan omakohtaisestikin todistaa tätä vanhasta muistista ajelua kun serkkuni pyyhälsi surutta punaisten valojen läpi ja kun asiasta mainitsin, hän ei ollut huomannut eikä ajatellut koko asiaa kun eihän siinä risteyksessä ennenkään valoja ole ollut.
Tässä artikkelissahan on kyseessä tosiaan uusi eteläinen ohikulkutie, pohjoisen ohikulkutien olemassaoloa ei nykyisistä kartoista oikein edes voi hahmottaakaan kun se ei ole aikapäiviin kulkenut oikeastaan minkään ohi.
Satamstiehän oikeastaan rakennettiin pohjoisen ohikulkutien ohikulkutieksi.
"Rahoittamista vaille valmis"
Kokkolan palveluiden kannalta hyvä että ohikulkutie kulkee melko lähellä keskustaa. Nykyinen ohikulkutien linjaus on myös kaupunkirakenteellisesti hyvä: se on pääosin samansuuntainen ratapihan kanssa ja väliin jää kauppa- ja yritysaluetta, jolloin melu- ja estevaikutukset saadaan ratkottua yhdellä kertaa rautatien kanssa.
Kokkolan palveluiden kannalta hyvä, ohikulkuliikenteen kannalta ei niinkään. Aika hyvä kolmen kirjaimen taukopaikka Kokkolassa kyllä on, sekin liikennevalojen takana.
Vaasasta pohjoiseen kasitie on kyllä jäämässä asutuksen jalkoihin. Liikennevaloja, -ympyröitä ja alennettuja nopeusrajoituksia riittää. Ei ihme, että sisämaan kantatiet kilpailevat suosiosta kasitien kanssa.
Tievaltio taisi joskus ennen muinoin olla vastahakoinen rakennuttamaan liikennevaloja valtateille, vai muistanko väärin...
On aika vaikea nähdä, että ohikulkutie-konseptin keskeisin idea olisi tuoda palvelut keskustan tuntumaan.
Tuo kaupunkikeskustan laitaa kulkeva ”ohitustie” on käytännössä nk. Prismaväylä eli väylä, jonka varteen rakentui kaikki suuret vähittäiskaupan liikkeet (juuri niinkuin tuolla on käynyt) ja siksi se ei nimenomaisesti toimi ohi-/läpikulkuliikenteen väylänä vaan sopii paikallisliikenteen tai asiointiliikenteen käyttöön. Mikään lisäliikenneympyröinti ei tuota ongelmaa poista jos samalla tiellä kulkee pitkän matkan kevyttä ja raskasta liikennettä ja paikalliset asukkaat hakemaan kaupasta leipää. Ylipäätään vaikea ymmärtää valtateiden rakentamista siten, että liikenteen virta laitetaan katkeamaan x- tai t-risteykseen, ympyrään tai ramppiin jonka päässä on jk/pp-väylän ylitys ja pääkulkusuunta on lähinnä paikallisliikenteen kannalta merkityksellinen. Ja näitähän riittää. Vt5/Kajaani, Vt8/Pori, Vt8/Kokkola jne.
Kaupungeilla on kuitenkin maankäyttö- ja kaavoitusoikeus omalla alueellaan, ja he voivat osaltaan vaikuttaa ohitusteiden sijoittumiseen mm. siltä pohjalta onko ohitustien kulkemisessa keskustan reunaa pitkin kaupungille enemmän haittaa vaiko hyötyä.
Kuntien kaavoitusmonopoli on tässä asiassa puhdas paperitiikeri, koska kaava ei velvoita valtiota rakentamaan tietä sinne, minne kunta sellaisen kaavoittaa. Jos kunnan raapustus ei miellytä tievaltiota, tietä ei tule, vaan rahat käytetään jossain muualla.
Päätöksentekomatriisi on helppo:
1) Kunta ei halua, valtio ei halua - ei tietä
2) Kunta haluaa, valtio ei halua - ei tietä
3) Kunta ei halua, valtio haluaa - ei tietä
4) Kunta haluaa, valtio haluaa - ehkä joskus
Sovellettavissa myös maakuntakaavoihin.
Lähetä kommentti