Kun vuonna 1938 numeroitiin valtatiet, viitostie sai reitikseen Helsinki-Hyrylä-Järvenpää-Kellokoski-Mäntsälä-Orimattila-Lahti ja edelleen Savon suuntaan. Matka Helsingistä Lahteen oli 130 kilometriä ja tie laadultaan vähemmän hohdokasta.
Suomen tiekartta 1938
Jo 1930-luvulla opittiin tuntemaan nykyisenlaiset riidat tiesuunnitelmien tiimoilta. Niitähän on periaatteessa kolme mallia: "veronmaksajana en näe mokomaa tarpeelliseksi", "ei meille vaan noille" ja "ei noille vaan meille".
Mainittuna vuosikymmenenä aloitettiin ensimmäisten nykyaikaisten valtateiden rakentaminen Helsingistä Turkuun ja Porvooseen. Porvoontietä eritoten arvosteltiin uuden tien tarpeettomuudesta. Kolmantena suunnittelupöydällä on tie Helsingin ja Lahden välillä.
Linjaukselle Mäntsälästä Lahteen oli tarjolla kaksi perusvaihtoehtoa: Suora tie ja Orimattila.
Päävaihtoehdot. Kiinteällä viivalla suora toteutunut linjaus ja katkoviivoin karkea Orimattilan suunnan mukainen
Orimattilan suunnan vaihtoehtoa kannattivat ennen kaikkea Pukkilan ja Orimattilan kunnat. Eritoten Pukkilan tieyhteydet Helsingin suuntaan olivat kovin vaatimattomat. Lahti ja pohjoisemmat seudut olivat suoremman yhteyden kannalla.
Uusimaa 28.9.1935
Asiasta käytiin debattia lehtien sivulla. Kirjoitukset olivat tyylilajiltaan melko erilaisia siihen verrattuna, millaisia kansalaiskirjoituksia lehdet nykyisin julkaisevat. Tyyli muistuttaa hieman sitä rantajätkätason keskustelua, johon eduskunta on vajonnut.
Uusi Suomi 15.3.1936
Asiaan tuli varsin pian ratkaisu. Vuonna 1938 päätettiin tie rakentaa suoran linjausvaihtoehdon mukaisesti.
Etelä-Suomen Sanomat 24.9.1938
2 kommenttia:
Näyttääpä siltä, että muinaisviitostielle Kaukalampi-Hautjärvi-Mallusjoki-Orimattila ei sitten vuoden -38 ole kummoisia tienrakennuksellisia toimenpiteitä osoiteltu... Myöskään Pukkila ei ole päässyt -Lahden tierakennuslautakunnan puheenjohtajan vakuutteluista huolimatta- nauttimaan kovinkaan kummoisesta paikallistien kohentamistoiminnasta.
Orimattilan-Pukkilan-Askolan maantietä kuitenkin on tiukoimmista mutkistaan jonkin verran oiottu ja siitä on tehty pikitie.
Mäntsälän ja Helsingin suunta ratkesi itäisen Uudenmaan poikittaistiellä. Tästä on kohtalaisen tuote artikkeli Kolmen ämmän tie laajojen kansalaispiirien luettavissa.
Hautjärven suunta jäi sivuun, kun nykyinen seututie 164 valmistui Levannosta Orimattilaan.
Lähetä kommentti