Jätkäsaareen

Helsingin kaupungissa, tuossa Maailman Toimivimmassa Kaupungissa, on luonnollisista syistä paljon katutöitä. Katutöiden liikennejärjestelyjä ei kukaan valvo. Sekin on luonnollista, koska virkamiehen antautuminen tuulen ja tuiskun vietäväksi on kovin ikävää verrattuna siihen, että lämpimässä virastossa istutaan virkapöydän takana. Erityisen hyödyllistä on, jos pöydälle laskeutuvien paperiarkkien kummallakin puolella lukee "käännä", koska silloin täystyöllisyys on taattu pitkäksi ajaksi.

Tulokset puhuvat puolestaan.

Tutustutaanpa yhteen kaupungin huimimmista sumpuista: Mechelininkadun, Itämerenkadun, Porkkalankadun, Hietalahdenrannan, Jätkäsaarenlaiturin, Tullaajankujan ja muutaman ratikkareitin muodostamaan kompleksiin. Mechelininkadulla on Porkkalankadun sillan ja Jätkäsaarenlaiturin välillä etelään kolme kaistaa, joista oikeanpuoleisin johtaa Jätkäsaareen.

Paitsi kun on katutyö.

Itämerenkadulla tapahtuu jotain mielenkiintoista ja siksi Mechelininkadun oikeanpuoleisin kaista kadun kohdalta poikki. Katsotaanpa, miltä tilanne näyttää opastuksen osalta.

Ensimmäisenä vastaan tulee pakollinen ajosuunta -merkki. Se ei ole kaistojen yläpuolella, eli se koskee kaikkia kolmea ajokaistaa. Keskimmäiselle ja vasemmanpuoleiselle erehtyneillä ei ole käytännössä mahdollista olla rikkomatta jotain säädöstä, koska ryhmitysalue ja siten kaistanvaihtokielto alkaa muutaman metrin päässä.

Ennen risteystä ovat kaistan yläpuoleiset viitat. Oikeanpuoleisen kaistan viitoitus opastaa autuaasti eteenpäin, eikä mikään merkki anna osviittaa siitä, että kaista päättyy hetken päästä.

Ja niinhän se toisiaan päättyy. Mitään kapenevan tien merkkiä, kaistaopastusta tai muuta ei ole nähty tarpeelliseksi. Pakollisen ajosuunnan merkki siellä kyllä taas on.

Ja taas on pikkujouluissa kehumista: "Voitteko uskoa, kuinka upean häiriön onnistuin aiheuttamaan".