Wienissä pidettiin 7.10.–8.11.1968 konferenssi, jossa luotiin valtioiden väliset sopimukset liikennesääntöjen ja liikennemerkkien yhtenäistämiseksi. Sopimukset olivat varsin merkittävä saavutus ja ne ovat nykyisinkin lähes 60 vuoden jälkeen vankka kulmakivi.
Liikennemerkkien uusiminen oli monessa valtiossa iso urakka. Sopimukset astuivat voimaan vuonna 1977, mutta useimmat allekirjoittajamaat ratifioivat sopimuksen vasta myöhemmin. Suomi luovutti ratifiointiasiakirjat 1.4.1985, yhtaikaa Norjan kanssa ensimmäisinä pohjoismaina.
Suomen osalta muutos johti suureen määrään uusia liikennemerkkejä. Mutta myös tuolloin olemassa olleita merkkejä uusittiin.
Ehkä näkyvin muutos ainakin kaupungeissa oli pysähtymis- ja pysäköintikieltojen uusiminen. Se jouduttiin tekemään vaiheissa, koska vanha pysähtyminen kielletty ‑merkki muuttui pysäköinti kielletty ‑merkiksi.
Vuonna 1937 lanseerattiin pysäköinnin kieltävä merkki, joka punakeltainen merkki, jossa musta P-kirjain.
Pysäköinti kielletty Heikinkadulla Helsingissä 1930-luvulla
Pysähtymiskielto taas oli sellainen, joka nykyisin tunnetaan pysäköintikieltona. Tai melkein: Nykymerkissä on ohut keltainen ulkoreunus
1960-luvun pysähtymiskielto Lauttasaaren sillalla HelsingissäJärjestely tehtiin siten, että lokakuun alun ja joulukuun lopun välillä 1968 vaihdettiin pysähtyminen kielletty ‑merkit uusiin. Nopeimmin se taisi tapahtua lisäämällä heijastinteipillä toinen poikkiviiva. Vuoden 1969 aikana sitten vaihdettiin P-merkit nykyisenlaisiin.
Nopeusrajoitusmerkit kokivat tässä samassa 1960-luvun lopun muutoksessa pienen kasvojenkohotuksen. Kirjaimet "km" saivat luvan poistua.
Aiemmin käytössä ollut nopeusrajoitusmerkki
Aikoinaan hyvin tunnetuksi tullut pakollista pysähtymistä ilmaiseva merkki sai kansan keskuudessa erilaisia lempinimiä kuten "musta käsi" ja "käsienpesupaikka". Sen elinikä jäi varsin lyhyeksi. Merkki otettiin käyttöön vuonna 1957 ja vuonna 1971 se korvattiin nykyisellä STOP-merkillä.
Sana STOP sivumennen on käytössä myös Ruotsissa, vaikka sana ruotsin kielessä tarkoittaa tuoppia. Kyse on Euroopan laajuisesta käytännöstä; sopimusteksti sallii kansallisen kielen käytön englannin sijaan. Jopa ranskalaisille kelpaa STOP, mutta Ranskaa ranskalaisemmassa Kanadan Québecissä STOP-sanat on pyyhitty yli ja kylteissä lukee ARRÊT.
Musta käsi Lempäälässä
Vuonna 1937 lanseerattu mutkan merkki mallia "Zorro" korvattiin nykyisen kaltaisilla vuodesta 1974 alkaen. Syyt olivat rationaaliset: Koska lisäkilpenä melko säännöllisesti oli mutkan muotoa kuvaava kilpi, oli käytännöllisempänä yhdistää muoto suoraan päämerkkiin.
Mutkamerkki, joka varoittaa mutkasta, johon mukavasti on saatu lisätyksi kaksi risteystä.
Nykyiset mutkamerkit A2.1 (mutkia, ensimmäinen oikealle) ja A2.2 (vasemmalle) tuntuvat olevan tienpitäjille vaikeita, vaikka niiden käyttöä on ollut aikaa harjoitella nyt jo puoli vuosisataa. Aika usein tiemestari yllättää ilmoittamalla, että ensimmäinen mutka on oikealle, vaikka se todellisuudessa on vasemmalle, tai päinvastoin.
Pysäköinti kielletty Heikinkadulla Helsingissä 1930-luvulla
8 kommenttia:
Eikö Ruotsissa ollut jonkin aikaa (1970-luvulla) käytössä liikennemerkki, jossa luki STOPP, siis kahdella p:llä? Sehän tarkoittaa ruotsin kielessä pysähtymiskäskyä ja lausutaankin samoin kuin englannista muihin kieliin levinnyt stop.
Ruotsissa oli vuoteen 1975 saakka pyöreä kilpi, jonka sisällä kärkikolmio, jonka sisällä teksti STOPP.
Onko tuo Lempäälän mustan käden taustalla näkyvä himmeli I5 Taustamerkin edeltäjä?
Ei liity tämän postauksen aiheeseen yhtään, mutta koska parempaakaan palautekanavaa en löytänyt, kerron täällä, että tiesivuston eritasoliittymäluetteloon olisi muutama pieni korjaus: Iskon eritasoliittymä valtatie 4:llä Oulussa on nykyisin viisiramppinen. Lisäksi luettelosta puuttuvat kaikki valtateiden 20 ja 22 Oulussa sijaitsevat eritasoliittymät.
Palautetta voi esittää aivan sähköpostitsekin. Eritasoliittymäluettelon päivitys on menossa mutta kesken. Teknisiä uudistuksia on poistuneiden liittymien tuki (mm. Vaasassa kolmostien päässä) ja mahdollisuus esittää per liittymä lisäkuvia esimerkiksi liittymän historiasta. Luettelon kriteereitä on myös ajatus kevyesti johdonmukaistaa, jolloin joukko nyt puuttuvia liittymiä saadaan listalle ilman omantunnontuskia.
Joitakin uusimuotoisia liittymätietoja on jo julkaistu, esimerkiksi Nihtisilta Vt1
Liikennemerkkien pylväät olivat aikoinaan maalattu keltaisiksi, kuten näkyy esim. kuvan "Musta käsi Lempäälässä" pakollista pysähtymistä ilmaisevan merkin pylväässä. Ainakin 1980-luvulta lähtien liikennemerkkien pylväät olivat jo ihan maalamatonta pyöreätä putkea. Olikohan tuo liikennemerkkien pylväiden maalaminen keltaiseksi ihan suomalainen tapa vai ehkä eurooppalaista "tuontitavaraa"?
Vaan Turkki, tuo suuri eurooppalainen maa, pysähyttää autot sanalla DUR.
Varret olivat alunperin punakeltaraidallisia ja muualla Euroopassa punavalkoraidallisia. Keltainen näkyi ilman raitojakin ja raidat poistuivat Suomesta 1957. Vuosien 1968 ja 1978 välillä väri muuttui harmaaksi. Kuitenkin vuodesta 1994 alkaen niitä raitoja on taas asetettu heijasteteippeinä putkiin. Ne eivät ole silti pakollisia.
Lähetä kommentti