Nouseva porrastus

Seututiellä 130, eli kolmostien rinnakkaistiellä Vantaan Kivistöstä lähdettäessä on havaittavissa monenlaista nopeusrajoitusta.

Ajetaan 40:n alueella kunnes se päättyy ja rajoitus vaihtuu 50:ksi. Parin sadan metrin päässä päättyy taajama ja rajoitukseksi tulee 60. Ajetaan sata metriä ja lopuksi rajoitus on 80.

Häh?

Väylävirastolla on varsin tarkat ohjeet nopeusrajoitusmuutoksista. Niiden mukaan laskeva nopeusrajoitus tehdään pääsääntöisesti 20 km/h portain. Kuitenkin ei-moottoritiellä muutos 80:sta 50:een on sallittu. Isompikin kertamuutos sallitaan, jos tien laatu ilmiselvästi muuttuu.

Mutta ohje ei edellytä, että porrastus tehtäisiin, kun nopeusrajoitus nousee. Eli jos esimerkiksi hankalan risteyksen takia on nopeusrajoitus porrastettu 100–80–60, satasen rajoitus voidaan palauttaa heti risteyksen jälkeen.

Ohje on varustettu myös kuvilla, eli Aku Ankasta työnsä opetelleen virkamiehenkin pitäisi kyetä oppimaan pelisäännöt.

Uudenmaan elinvoimakeskus (elinvoimakeskus, ruhahahahahaaa!) vastaa tiestä myös Kanta-Hämeessä. Elinvoimakeskuksessa ei liene luetun ymmärtämisen yksikköä: 130-tien pistenopeusrajoitukset on säännönmukaisesti toteutettu ohjeen vastaisesti. Tien nopeusrajoitus palautetaan risteyksen tms. jälkeen vasta samassa kohdassa kuin vastakkaisen suunnan porrastus alkaa.

Malliesimerkki on Nurmijärvellä Ruduksen murskaamon kohdalla. Murskaamolta tulevan tien risteyksessä on 60 km/h rajoitus, joka puhtaasta kiusanteosta päättyy vasta puolisen kilometriä risteyksen jälkeen. 

Aika harva vakituisesti tietä käyttävä viitsii nostaa jalkaa kaasulta ja turvallisuutta ajatellen tehty rajoitus menettää merkityksensä.

Ylemmässä kuvassa Kivistöstä 60:n ja 80:n kilpi ovat aivan turhia. Nouseva porrastus on tarpeeton.

Fysiikkaa, liikeyhtälöitä

Nopeusrajoitus 30 km/h päättyy. Ei olla taajamassa, nopeusrajoitus on siis 80 km/h. Sitten alkaakin nopeusrajoitus 30 km/h.

Vihavuodentie, Hauho

Mitähän tuo jäisi väliä, olisiko noin 10 metriä.

Mielenkiintoista on, mikä olisi tarvittava kiihtyvyys, jolla tuolla välillä pääsisi nopeuteen 80 km/h ja hidastetuksi takaisin nopeusrajoituksen lukemiin. Nopeuteen pitää siis päästä viiden metrin matkalla.

Sovellamme liikefysiikan peruskaavoja ja päädymme kiihtyvyyteen 42,4 m/s2, eli noin 4,3 G.

Tavoite on haastava. Tekniikan maailma syyskuussa 2023 kertoi sähköautojen kiihtyyvyysmaailmanennätyksestä 2,96 G. Aivan perus-skodasta ei ollut kyse, vaan 140 kilogramman laitoksesta, jossa oli neljä moottoria, yhteisteholtaan 240 kilowattia. 

Peruskysymys kiihdytysennätyksissä on, miten saadaan pyörien voima välitetyksi tien pintaan. Taitaa 4,3 G jäädä soratiellä saavuttamatta.

Leppävirran strada

Ihmeiden aika ei ole ohitse. Suomeen rakennetaan uutta valtatietä.

Viitostiellä Leppävirralla alkaa runsaan 30 kilometrin remontti, jossa nykyinen viitostie laitetaan uuteen uskoon. Nykyinen tie Leppävirran pohjoispuolella on alkuperäistä 1950-luvulla aloitettua tietä, joka on auttamatta jäänyt ajastaan jälkeen.

Urakka jakautuu kahteen osapuilleen yhtä pitkään osuuteen. Kuluvana vuonna alkaa Leppävirran ja Palokankaan välinen muuttaminen keskikaiteella varustetuksi ohituskaistieksi. Vuonna 2027, toivossa on hyvä elää, alkaa työmaa Palokankaan ja Kuopion moottoritien eteläisen päätepisteen välillä Humalamäessä. Tästä tulee moottoritie, eli Kuopion moottoritie kasvaa etelän suuntaan 16 kilometrin verran.

Ohituskaistatie sinisellä, moottoritie vihreällä

Eteläosa rakennetaan suunnilleen viitostien nykyiseen maastokäytävään. Pohjoisosan moottoritie tulee nykyisen valtatien länsipuolelle.

Leppävirran kohdan liittymiä laitetaan uusiksi ja sinne tulee kaksi eritasoliittymää. Muulla tieosuudella niitä on viisi.

Leppävirran kohta

Havaintojen perusteella Leppävirran pohjoispuolella on jo aloitettu puuston poistaminen. Varsinainen tietyö alkaa syksyllä.

Mielenkiintoinen episodi asiassa on puolustusvoimien myöhäisherännäisyys. Firma heräsi vähän myöhään siihen, että Kuopion seudun kaksi varalaskupaikkaa Tervo ja Toivala eivät riitä, vaan olisi kivaa saada kolmaskin. Hyväksytty tiesuunnitelma avattiin ja Paukarlahden kohdan suoralle moottoritieosuudelle varalaskupaikka sitten piirrettiin. Kupletin juonta parantaa se, että puolustusvoimilla ei ole rahaa varalaskupaikan rakentamiseen, eikä ainakaan vielä edes tietoa siitä, mistä sitä saataisiin.

Varalaskupaikka on vähän kaksipiippuinen juttu tieliikenteen kannalta. Onhan se mukava paikka ohittaa (mikä seikka moottoritiellä tosin on kevyesti irrelevantti), mutta harjoitukset saattavat olla kumipyöräliikenteelle melkoinen hidaste.

Toukokuun 2026 viiden päivän harjoitus Jokioisten varalaskupaikalla kakkostiellä Vorsan luoteispuolella. Valtatien liikenne ohjataan Jokioisten keskustan läpi.

Viitostiellä sentään, toisin kuin Vorsan tienoilla, säilyy vanha valtatie rinnakkaistienä.

Sitten kun uusi tieosuus valmistuu, ainoat jäljelle jäävät kyseenalaiset museotieluokkaiset osuudet Helsingin ja Kuopion välillä ovat Juvan–Joroisten väli ja muutamat verraten lyhyet kohdat Mikkelin ja Heinolan välillä. Varsin suosittu vaihtoreitti Helsingistä Kuopioon on ollut nelostie ja ysitie Jyväskylän Kanavuoren kautta, joka on vain muutaman kilometrin viitostietä pitempi. Tämän vaihtoehtoreitin variantti kulkee Suonenjoelta Pieksämäen kautta Joutsaan ja on viitostietä kymmenkunta kilometriä lyhyempi. Onkin mielenkiintoista nähdä, missä määrin liikennettä siirtyy näiltä reiteiltä viitostielle.