Missä on Suomen pisin suora?

Silloin tällöin käydään keskustelua siitä, missä sijaitsee Suomen maanteidedn pisin suora.

Yhtenä vastauksena on Tiehallinnosta saatuihin tietoihin nojaten annettu valtatie 8 Närpiön kohdalla, jossa 19 km:n mittaista osuutta on luonnehdittu viivasuoraksi. Tämä vastaus on valitettavasti väärä: Kartalla tie kaareutuu silmin nähden ja mittaus kertoo tien suunnan muuttuvan tällä matkalla noin kuusi astetta.

Varsin hyvä voittajakandidaatti on tämän tien suuntaisesti samalla kohdalla kulkeva vanha kasitie, nykyinen maantie 6760. Närpiön ja Ylimarkun välillä on noin 13,5 km:n mittainen viivasuora osuus.

Yksi mielenkiintoinen tie on valtatie 23 Niinisalon ja Parkanon välillä. Tämä osuus oli ennen jotakuinkin viivasuora, mutta nykyinen tie tekee muutamia erittäin loivia kaarteita. Tämä noin 24 km:n mittainen osuus saaneen ykköspalkinnon lähes suorien teiden sarjassa.

Kainuun ja eteläisen Lapin suunnalle rakennettiin 1940-1960-luvuilla muutamia viivoittimella vedettyjä teitä. Maakuntasarja ykkössija taitaa mennä maantiellä 947 olevalle 12 kilometrin mittaiselle suoralle.

Valtaosa viivasuorista teistä on kuitenkin mäkisiä, eli suoran päästä päähän ei näe. "Aitojen suorien" ykkössija taitaa mennä nelostielle Rantsilan eteläpuolelle, Sipolan ja Rantsilan välillä sijaitsevalle 11 kilometrin mittaiselle täysin aakeella laakeella kulkevalle osuudelle, jonka voi nähdä yhdellä silmäyksellä. Suora on aika hankala pimeällä, kun vastaantulijan valoista on vaikeaa päätellä, onko tämä puolen kilometrin vai viiden kilometrin päässä.

Lopuksi kuriositeetti: Vielä 1960-luvulla vapaiden nopeusrajoitusten aikaan helsinkiläiset kävivät hurjastelemassa ns. Histan suoralla ykköstiellä. Tämä "valtavan pitkä" suora oli Helsinkiä lähinnä sijaitseva tällainen vauhtirata. Ja mikä olikaan Histan suoran pituus? Noin 1,8 kilometriä