Kanavista ja muista vesiteistä se tässä asiayhteydessä ei säädä mitään.
Hollannissa on jouduttu hieman säätämään. Maassa on paljon isokokoisten laivojen sisävesireittejä, joita varsin tiheä moottoritieverkko leikkaa. Näiden ylitse ei useinkaan tehdä korkeata kiinteätä siltaa, vaan risteyskohtaan tehdään avattava silta. Avattavaa siltaa sitten ohjataan liikennevaloin, moottoritielläkin.
Avattava silta moottoritiellä A6
Wienin sopimus ei kiellä liikennevaloja moottoriteillä. Sellaisiahan on Suomessakin, pääasiassa tunnelien suulla.
Moottoriliikennetie onkin sitten mielenkiintoisempi juttu. Suomessa sellaisia on tehty lähinnä juhlallisissa olosuhteissa, eritoten köyhän pohjan moottoriteiksi. Hollannissa ja monessa muussa maassa on kynnys alhaisempi, ja periaatteessa mikä tahansa tie, joka halutaan rauhoittaa muulta kuin auto- ja moottoripyöräliikenteeltä, voidaan moottoriliikennetieksi määrätä. Tällä menettelyllä vältytään vaikkapa Helsingin kehäteiden ramppien liikennemerkkitoteemeilta, joissa kielletään yhden sun toisen kulkupelin käyttö jalankulun lisäksi, mutta joka aina jättää jotain vajaaksi. Esimerkiksi Helsingin kehä ykkösellä saa ajaa muun muassa mopoautolla ja hevoskärryillä. Näin ei olisi, jos tie merkittäisiin moottoriliikennetieksi.
Hollantilaiset normit sallivat liikennevaloristeykset moottoriliikennetielle, jota Wienin sopimus ei säätele. Siksi hieman yllättäviäkin ratkaisuja tulee vastaan.
Kahden moottoriliikennetien risteys
Hollannissa on jopa kahden moottoritien liittymä, jossa on liikennevalot. Moottoritiet tunnetaan A-numeroinnistaan, mutta joissakin tilanteissa A-numeroitu tie ei ole kokonaan moottoritietä.
Bredan kaupungin koillispuolella on Hooipolderin liittymä, jossa tie A29 ja A59 risteävät. Risteyksen topologia on tavanomainen neliramppinen salmiakki, eli rombinen liittymä. Tällaisessa on risteävää liikennettä. Hollantilainen ratkaisu on hieman erikoinen: A59 on liittymän kohdalla merkitty moottoritien sijaan moottoriliikennetieksi. Kun risteys on jäänyt taakse, tien reunassa on taas moottoritien alkamista tarkoittava liikennemerkki.
Hollantilaiset itse eivät ole tähän liittymään rajattoman ihastuneita. Tiet ovat verraten vilkkaita ja liittymä on melkoinen pullonkaula ja ruuhkien lähde.
A27:n ja A59:n liittymä A59:n puolelta katsottuna
Samainen liittymä ylhäältä
2 kommenttia:
Kuopijossahan moottoritie katkesi Kallansiltojen kohdalla ennen 2010-luvun siltaremonttia. Olin aina kuvitellut että syynä olivat nostosillat ja rinnakkaistien puuttuminen yhdessä, mutta ilmeisesti sitten vain jälkimmäinen.
Kehäteiden toteemipaaluista puheen ollen, miksihän Kehä III:a ei ole merkitty moottoritieksi? Viimeisimpien remonttien jälkeen se kaiketi täyttäisi kriteerit Turun- ja Porvoonväylien välisellä osuudella. Kehä I:n kohdalla tilanne on toki eri.
Rinnakkaistien puuttuminen oli ensisijainen syy. Saattaa olla, että läppäsiltakaan ei ollut aivan syytön. Nyt homma menee puhtaaksi spekulaatioksi, kun maassa ei ole avattavia siltoja moottoritiellä. Ruotsissa on, ainakin Södertäljen kanavan ylitse.
Kehä III:lla keskiosa Espoon/Vantaan rajalta Petikon itäpuolelle ei täytä suomalaisia moottoritienormeja: Bussipysäkit avautuvat suoraan ajoradalle sivuramppien sijaan. Lisäksi "Askon kulmalla" ramppi ja kevyen liikenteen väylä leikkaavat toisensa liian lähellä päätietä. Martinlaakson ja Vihdintien liittymien liittymärampit lännen suuntaan nekin ovat osapuilleen kelvottomat.
Lähetä kommentti