Siitä sitten miettimään, missähän päin Lohjaa mahtaa olla Porintie.
Lohjan Porintie on kakkostie, joka kulkee nykyisen Lohjan kaupungin aivan pohjoisen kolkan poikki. Siinä mielessä uutinen on aivan oikein. Mutta kuitenkin vain osatotuus. Kukaan ei osaa mieltää Helsingin Porin välisestä tiestä kulkevan Karkkilan ja Forssan välillä muutaman kilometrin verran Lohjalla.
Tämä sama toimittajan laiskuusilmiö näkyy monessa. Jossain vaiheessa tehdyt valtavat kuntaliitokset ovat tehneet kunnan nimellä tapahtuvan paikantamisen jokseenkin mielettömäksi. Tämä onnettomuuspaikka sijaitsee noin 60 kilometrin päässä seudusta, joka yleensä Lohjana tunnetaan.
Nykyinen Lohja on syntynyt, kun siihen on liitetty Lohjan kunta, Sammatti, Karjalohja ja Nummi-Pusula. Näistä viimeksi mainittu puolestaan syntyi vuonna 1981 Nummen ja Pusulan yhdistyessä.
Onnettomuuspaikka sijaitsee Tammelan ylängön reunalla Pusulan perämetsissä, Siksi aivan hyvin voitaisiin puhua, että nokkakolari tapahtui kakkostiellä Pusulassa. Aivan yltiöpäistä rahvaan palvelemista olisi ottaa selvää, että nokkakolari tapahtui kakkostiellä Karkkilan ja Forssan välillä.
Jos uutisotsikoissa esiintyvät muun muassa Lohja, Salo ja Hämeenlinna, on syytä olla varuillaan. Lohja on pinta-alaltaan noin viisi Helsinkiä; Salo ja Hämeenlinna kymmenkunta:
Humalainen matkustaja aiheutti kolarin Salossa - Perttelin ja Muurlan välisellä tiellä
Sikalan katto romahti lumen painosta Salossa - Halikossa
Poliisi tutkii väkivaltaista velkomista Salossa - Särkisalossa
Yksi kuoli kolarissa Hämeenlinnassa - Rengossa
Raju kolari Hämeenlinnassa - Hauholla
Vakava kolari Lohjalla - Sammatin ja Suomusjärven rajamailla
14 kommenttia:
Kuntaliitokset ovat totisesti tehneet uutisoinnissa kunnan nimellä paikantamisesta hankalaa. Täkäläinen mieliharmi on Siikajoki, jossa lisäriesaa aiheuttaa se, että Siikajoki oli sen viimeisimmän kuntaliitoksen pienempi osapuoli. Niinpä Siikajoella tapahtunut kolari on aivan hyvin voinut tapahtua entisen Ruukin (tai, jos mennään vielä kauemmas menneisyyteen) entisen Paavolan Luohualla.
Toisaalta, kun kuntaliitoksesta on kulunut tarpeeksi aikaa, alkavat liitosta edeltävät kuntarajat hämärtyä. Esimerkiksi kirjoituksessa esitetty "kakkostiellä Pusulassa" ei ole minusta erityisen selkeä sekään, koska paikka on kohtuullisen kaukana Pusulan kirkonkylästä eikä vähänkään nuoremmalle sukupolvelle välttämättä ole edes selvää, että Pusula on joskus ollut itsenäinen kunta tai että kyseinen osa nykyistä Lohjaa on aikanaan kuulunut juuri Pusulaan. Päin vastoin "kakkostiellä Pusulassa" on minusta jopa epäselvempi kuin "kakkostiellä Lohjalla", koska nykyisen Lohjan rajat on kuitenkin huomattavasti helpompi selvittää kuin muinaisen Pusulan. Toki kaikkein selkein vaihtoehto olisi kirjoituksessa esitetty "kakkostiellä Karkkilan ja Forssan välillä".
Sitten on tapahtumia jotka muistetaan käytännössä vain vanhan kunnan nimellä. Konginkankaan linja-autoturman vuodelta 2004 muistavat kaikki, vaikka Konginkangas oli turman tapahtumahetkellä ollut Äänekoskea jo 11 vuoden ajan. Itsellä muuten oli lähellä etten osunut onnettomuuspaikalle juuri kriittisellä hetkellä. Ajoin sinä yönä nelostietä Rovaniemelle. Pysähdyin Hirvaskankaan Essolla ja mietin syönkö vai juonko vain kahvit. Join kahvit ja jatkoin matkaa. Radio Suomi oli auki ja jossain Viitasaaren tasalla tuli ensimmäiset uutiset turmasta. Silloin ei vielä tiedetty tarkoin uhrien määrää. Jälkikäteen kun muistelee tien liukkautta, en havainnut Konginkankaan ohituskaistalla silloin mitään erikoista. Tutkintaraportissa mainitaankin tien mahdollisesta hyvin nopeasta jäätymisestä.
Juuri tästä paikantamisongelmasyystä minäkin kutsun Raaseporin tasoristeysonnettomuutta itse mieluummin Skogbyn tasoristeysonnettomuudeksi (tai vaikkapa Tenholan, jos entinen kunta halutaan määreeksi).
Ja tämän vuoden asuntomessutkin olivat minun silmissä Korian/Elimäen asuntomessut, ei Kouvolan.
Mitäs muuten olette mieltä siitä, että paikannettaisiin postitoimipaikan nimellä? Toki postinumeronimien yhtenäistämistapaukset esim. Akaassa, Sastamalassa ja Torniossa tekevät tästä hieman ongelmallisen kuten sekin, ettei postinumeroalueiden rajat noudata aina kuntarajoja, mutta tällä logiikalla nelostien onnettomuus oli juuri Konginkankaalla, tasoristeysonnettomuus Skogbyssä ja se tuorein kolari Pusulassa. Tämänvuotiset asuntomessut olivat taasen Korialla.
NH: Konginkankaan onnettomuus sattui aivan Konginkankaan kirkonkylän kohdalla, joten on ihan luonnollista, että se tunnetaan nimenomaan Konginkankaan onnettomuutena. Entiseen Pusulan kuntaan kuuluva pätkä kakkostietä taas sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Pusulan kirkonkylästä. En usko, että joitain entisen Konginkankaan kunnan takametsiäkään välttämättä enää ainakaan muuten kuin paikallisten keskuudessa välttämättä mielletään juuri Konginkankaaseen kuuluviksi.
Ja niin kuin jo edellisessä kommentissani sanoin: nykyisten kuntien rajat löytyvät suunnilleen jokaisesta karttapalvelusta, kun taas lakkautettujen kuntien rajojen selvittäminen menee osastolle pitää tietää, mistä etsii.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cb1f8964-14d2-4aac-8c42-226393c775c4 Tässä jutussa ei ole missään vaiheessa tarkennettu, missä päin kaksoisnimistä kuntaa tämä tapaus tapahtui - Mäntässä vai Vilppulassa (tai kenties Kolhossa tai Pohjaslahdella).
Kysymys ei oikeastaan ole siitä, ovatko kuntien rajat selvitettävissä, vaan siitä, onko nykyiseen maailman aikaan kunnan nimi enää lainkaan mielekäs ilmaisu paikanmääritykseen. Jos esimerkiksi kantatien 54 ja Hämeen Härkätien risteyksessä tapahtuu onnettomuus, on aika vaikea nähdä kenellekään mitään hyötyä siitä tiedosta, että tapaus sattuu Hämeenlinnan kunnan alueella. 54 kun ei kulje lähelläkään Hämeenlinnan kaupunkitaajamaa. Lammin ja Oitin välisellä entisellä nelostiellä, nykyisellä seututiellä 2951 Arrakorven eteläpuoella kun osuu, onnettomus raportoidaan Hollolassa tapahtuneeksi. Muitakin vastaavia kohtia on, joissa kunnan nimi ainoana paikanmääreenä on lähinnä harhaanjohtamista: vt11 Kokemäellä, kt58 Jämsässä ja Ähtärissä, kt63 Kruunupyyssä ja Kokkolassa, kt86 Raahessa, kt44 Porissa, vt10 Somerolla, vt12 Orimattilassa jne,
Oikeastaanhan kaikki kulminoituu siihen, että liikennetiedotukset edelleenkin annetaan toisille tienpitäjille, ei tienkäyttäjille. Siinä voi mennä vähän sormi suuhun, kun tulee liikennetiedote, jonka mukaan onnettomuus on tapahtunut Oulun Viitaperäntiellä, Hirvasselältä 2,3 km suunta Pudasjärvi. Siis Yli-Iissä, Pudasjärven-Tannilan-Olhavan maantiellä 855.
Matti: Olen samaa mieltä siitä, että laajan kunnan kyseessä ollessa kunnan nimi johtaa sekavuuksiin. Kuitenkin lakkautetun kunnan nimen käyttäminen johtaa usein ojasta allikkoon, jos ei puhuta aivan lakkautetun kunnan kuntakeskuksen tai kirkonkylän läheisyydestä. Tämä korostuu silloin, jos kuntaliitoksesta on kulunut jo kymmeniä vuosia. Siksi tiedottaminen pitäisi sitoa nimenomaan tienvarren paikkakuntiin, esim. "kakkostiellä Karkkilan ja Forssan välillä". Sen sijaan "kakkostiellä Pusulassa" ei minusta ole yhtään sen informatiivisempi kuin "kakkostiellä Lohjalla", koska paikallis- tai kunta(liitos)historiaa tuntemattomalle Pusula on nykyään kylä, jota kakkostie ei kulje läheltäkään. Samoin voi käydä Yli-Iille ja maantielle 855, kunhan kuntaliitoksesta kuluu aikaa hieman enemmän.
MH: En nyt ihan saa kiinni, miten tämä liittyy asiaan. Rikosuutisissahan tarkalla tapahtumapaikalla ei useinkaan ole lukijan kannalta hirveästi merkitystä. Tilanne on siis täysin toinen kuin liikennetiedotteissa, joissa tarkalla paikalla taas on hyvinkin paljon väliä.
Konginkangas on ehkä nimenäkin mieleenpainuvampi kuin Äänekoski. En toisaalta ihmettele miksi nimi jäi elämään historian lehdille. Kun nyt tämä aihe on ollut esillä, sivutaan nyt tässä yhteydessä sitä hieman lisää erään verrokin myötä. Ajoin henkilöautolla Jyväskylästä Ouluun tällä viikolla 13.-14.11. välisenä yönä. Lähdin ajamaan Jyväskylästä hieman ennen puoltayötä. Vettä satoi vaihtelevalla voimakkuudella käytännössä koko ajan, marraskuinen nelostie oli mustaakin mustempi. Vain lisävalot porasivat reikää yöhän. Tuohon aikaan on varsin paljon pohjoisen suuntaan ajavaa rekkaliikennettä, ja niitä sitten tuli ohiteltua. Leskelän risteyksen jälkeen tie kulkee noin 8km matkan asumattomalla ylänköisellä metsäalueella. Ohitettuani erään rekan, jolloin nopeutta oli kertynyt mittariin reilu satanen, aloin ihmetellä että miksi auto alkoi eräällä pitkällä suoralla suoralla oudosti nuljuta tien pinnan epätasaisuuksien mukana. Mietin itsekseni että onko joku iskareista korkannut... Ei mennyt kuin kilometri kun asia selvisi varsin konkreettisella tavalla. Edessä oli hitaasti ajava rekka. Ajattelin että samoilla vauhdeilla ohi.. Vaan tiessä oli näkyvyyttä rajoittava pieni kaarre joten painoin jarrua. Oho, ei mitään vaikutusta. Tie olikin aivan peililiukas. Vitosvaihde päällä pintakaasulla pyörä löi tyhjää. Kohta tultiin Lehtomäen korkeimpaan kohtaan ohituskaistan yläpäähän. Ja siellä oli vastaantuleva rekka mäessä kiinni. Lehtomäen huippu on 150m merenpinnasta, tiekin kulkee 130 metrin käyrällä hetken matkaa. Siitä sitten alkaa jyrkähkö lasku Pulkkilaan, korkeuseroa mäelle tulee ehkä 50-60 metriä alavaan seutuun nähden. Liukkaus jatkui ohituskaistan alapäähän saakka, ja loppui. Pulkkilan ABC:n kohdalla seisoi pitkä erikoiskuljetus saattoautoineen odottelemassa varmastikin suola-auton saapumista. Tie oli jälleen sula aina Ouluun saakka. Miten tämä tarina nyt sitten liittyy Konginkankaaseen? Tutkintaraportissa mainitaan että tie on saattanut jäätyä hyvin nopealla aikataululla. Liukkaus tuli yllätyksenä rekkamiehelle vasta siinä vaiheessa kun kärry lähti sivuluisuun. Tämä omakohtainen kokemus öiseltä nelostieltä todistaa sen että näennäisen sula tie voi mennä jäähän hämmästyttävän lyhyellä matkalla, ja voi tulla täytenä yllätyksenä. Kun katsoo kartasta korkeuskäyriä, liukas alue alkoi jotakuin siinä kohdassa kun tie hetkeksi nousee 130 metrin korkeuskäyrälle. Muutamaa kymmentä metriä alempana lämpötilan kerrostuneisuus luultavasti poisti liukkauden.
Matti: 2951 on kylläkin Lammin ja Mommilan välinen tie, ja luokaltaan se on yhdystie, ei seututie.
2591 (joka ei kulje Lammin ja Mommilan välillä vaan Jahkolan ja Mommilan) on osa mainittua entistä nelostietä, joka kulki Oitin ja Lammin kautta. 2591:n eteläisin osa runsaan 1,5 kilometrin matkalla Järvelänsuon pohjoispuolella olleen kilometripylvään 32/32 kohdalta alkaen ei kuitenkaan ole entistä nelostietä, vaan 54:n yhteydessä tehtyä parannusta.
Mitäpä jos kuitenkin keskittyisimme stoorin kannalta oleellisiin seikkoihin?
Tänään luettiin radiossa liikennetiedote, joka meni jotensakin näin: "Liikenneonnettomuus, tie 21 Tornio–Kilpisjärvi, Kolari, tarkempi paikka Sieppijärvi...". Puhtaasti kuulijan vastuulle jäi hoksata, että Kolari oli tässä tapauksessa kirjoitettu (myös) isolla alkukirjaimella...
Lähetä kommentti