Oulun moottoritien parantamisurakka on ehtinyt sen verran pitkälle, että nelostien rakenteilla ollut moottoritieosuus Oulun pohjoispuolella Kellon ja Kiiminkijoen välillä avattiin liikenteelle. Tie ei kuitenkaan ole vielä valmis, työt jatkuvat tien ympäristössä ja koko osuuden Kellon ja Iin Räinänperän välillä suunnitellaan olevan valmis kesällä 2021.
Moottoritietyömaa kesällä 2019
Varmaan olisi tehnyt mieli leventää loputkin leveäkaistatiestä moottoritieksi. Mutta kun se olisi edellyttänyt toisen sillan rakentamista Kiiminkijoen ylitse ja sillathan tunnetusti ovat kalliita.
Kiiminkijoen pohjoispuolelle jäävä noin yhdeksän kilometrin mittainen tieosuus muutetaan 2+1-kaistaiseksi keskikaitein varustetuksi ohituskaistatieksi.
Leveäkaistatiestä eroon pääseminen on helpotuksen huokaus monelle. Suomalaiseen tiementaliteettiin sellainen ei koskaan ole istunut kunnolla. Liikennekäyttäytyminen on anarkistista sekoilua, milloin kolme rinnan ja milloin neljä. Joka tapauksessa ohituksen onnistuminen on ollut ennen kaikkea ohitettavan ja vastaantulijan vastuulla.
Oulun moottoritietä on parannettu poikkeuksellisen laajasti. Kaupunkialueen liittymiä on parannettu ramppeja lisäämällä ja keskustan kohdalla tie levennetään 3+3-kaistaiseksi. Kempeleeseen rakennettiin uusi Zatelliitin liittymä 4B.
Pahana vastoinkäymisenä on ollut se, että vasta noin kymmenen vuotta sitten peruskorjatut Oulujoen ylittävät vuonna 1965 rakennetut sillat havaittiin niin huonokuntoisiksi, että ne eivät olisi kestäneet kasvavaa kuormaa. Siksi ne päätettiin purkaa ja rakentaa uudelleen ja se vienee koko urakan valmistumisen vuoden 2022 puolelle.
8 kommenttia:
En aivan sataprosenttisen varma ole, mutta muistelen joskus katsoneeni, että toisin kuin Kiiminkijoen eteläpuolella, joen pohjoispuolisella moottoriliikennetiellä ei myöskään tien ylittävien siltojen (Kiiminkijoentie, Oulu–Tornio-rata) silta-aukkoja ole alun perin tehty riittävän leveiksi moottoritielle. Jos muistikuvani ovat oikeita, näidenkin osalta olisi siis ollut siltaurakkaa tiedossa, jos moottoritietä olisi jatkettu Kiiminkijoen pohjoispuolelle.
Aika näyttää, kuinka hyvin keskikaiteellinen 2+1-tie tässä toimii. Väyläviraston liikennemääräkarttaa selaamalla Suomesta löytyy sekä kyseistä tieosuutta hiljaisempia moottoriteitä että vilkkaampia tavallisia 1+1-kaistaisia maanteitä.
Ja välittömästi edellisen kommenttini jälkeen Google Mapsin kuvia katsottuani perun puheitani sen verran, että kyllä noista silta-aukoista varmaan moottoritien toisen ajoradan saisi mahdutettua. Niin kuin Matti kirjoituksessaan totesi, Kiiminkijoen yli olisi pitänyt silta kuitenkin rakentaa.
Tosin Kiiminkijoen silta joudutaan joka tapauksesssa leventämään. Urakka on parhaillaan laskennassa: https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2019-021665
Moottoritietä piti 2010-luvun suunnitelmissa alun perin jatkaa vain Haukiputaan liittymään saakka, josta eteenpäin ohituskaistatie. Liittymän ja Kiiminkijoen välille olisi kuitenkin jouduttu rakentamaan suunniteltujen ohituskaistojen rytmistä poikkeava lyhyempi ohituskaista, tai ohituskaistapari. Koska maasto oli helppoa rakennettavaa, eikä kistannustaso olisi paljoakaan noussut, moottoritietä päätettiin jatkaa muutaman kilometrin verran Kiiminkijoelle saakka. Itse tien aluevaraussuunnitelmat on luonnollisesti tehty jo 90-luvun alussa. Silloin ei keskikaiteellista ohituskaistatietä ollut edes käsitteenä olemassa. Suunnitelmat perustuivatkin täysimittaisen moottoritien tekoon koko matkalle joskus hyvin kaukana tulevaisuudessa, kuitenkin tiettyine rajoitteineen. Kiiminkijoelle olisi tehty toinen täysimittainen silta, sille on aluevaraus olemassa. Asemakylän eritasoliittymän silta kuitenkin jätettiin alunperin lyhyemmäksi, eikä siitä mahdu nykyisellään täysimittainen moottoritie alta. Silta rakennettiin niin että sitä on mahdollisuus tarvittaessa helpolla jatkaa. Nythän sitä ei siis jatketa. Kiiminkijoen siltaa sen sijaan levennetään, eikä rakenneta toista siltaa viereen. Näitä seuraava silta, rautatiesilta rakennettiin täysin yksiajorataiseksi, mm. koska ei tiedetty mistä Iin mahdollinen ohitustie tulee kulkemaan. Muinaisissa suunnitelmissa oli myös ennen rataa pohjoiseen koukkaavia vaihtoehtoja. Täysmittaisen moottoritien vaihtoehdossa taas toinen silta on rakennettavissa viereen. Nykyisen ratasillan alta saadaan juuri ja juuri mahdutettua kolme kaistaa keskikaiteen kanssa, kuitenkin niin että myös molemmat reuna-alueet on suojattava törmäyskaiteilla sillan kohdalla.
No enpä minä sittenkään alun perin niin väärin katsonut, että ahtaita ovat nuo aukot.
Sinälläänhän liikennemäärät koko Oulu–Kemi-välillä ovat huomattavasti korkeammat kuin vaikkapa Hamina–Vaalimaa-moottoritiellä ja suunnilleen samaa tasoa seiskatien kanssa Pyhtään seudulla. Toki ei ole reilua suoraan verrata liikennemääriä keskenään, koska moottoritien valmistuessa koko vanhan tien liikenne ei suinkaan siirry sinne vaan osa jää rinnakkaistielle. Eikä tämä kommenttini muutenkaan ole kannanotto E18-moottoritietä vastaan; tarkoitukseni on vain havainnollistaa Oulu–Kemi-tien merkitystä.
E18:n rakentaminen moottoritieksi oli osa niitä velvoitteita, joihin Suomi sitoutui osana EU-jäsenyysneuvotteluja.
Tämä oli toki tiedossa. Aikataulu vain taisi hieman pettää siitä, mitä alun perin luvattiin tai ainakin suunniteltiin. Ja teknisestihän koko Suomen E18 ei vieläkään ole moottoritietä, koska Kehä III ja Turun kehätie eivät sellaisia ole. En tosin tiedä, oliko näin luvattukaan.
Ja toki E18:n rakentaminen moottoritieksi oli perusteltua myös takavuosien rekkajonojen valossa.
Pohjoisen Kolmion rakentamisesta sovittiin Essenin huippukokouksessa vuonna 1994. Siinä tavoitteeksi asetettiin rakentaa moottoritie Helsinki-Turku vuoteen 2010 mennessä ja moottoritie Helsinki-Vaalimaa vuoteen 2015 mennessä. Missään ei ole sovittu, että moottoritien pitää alkaa kaupungin keskustasta tai peräti sataman rampilta.
Turun tavoite täyttyi ja Vaalimaan tavoitekin EU:n mittapuissa varsin mallikkaasti. EU ei tällaisiin määräaikoihin suhtaudu luterilaisen pikkumaisesti, vaan usein toteaa riittävän, kun asiaa selvästi edistetään.
EU:ta ei myöskään kiinnosta, onko tie jäsenmaan hallintokäytäntöjen mukaisesti nimetty virallisesti moottoritieksi, vaan sille kelpaa moottoritietasoinen väylä, jollainen Kehä III ykkös- ja seiskateiden välillä on. Samoin Turkuun menee moottoritie, mitä faktaa ei kumoa se, että E18 on nykyisin viitoitettu kehätien kautta. Suuressa maailmassa tuollainen 15 kilometrin päässä kaupunkikeskustasta oleva tie on vielä katuverkkoa, jossa ei muuallakaan moottoritietä aina ole.
Se, että Hamina-Vaalimaa-välän rakentaminen perustuu EU:n kanssa tehtyyn sopimukseen ja että sitä on hieman EU rahoittanutkin, asettaa sen päätöksentekomielessä hieman eri asemaan kuin vaikkapa juuri Oulun moottoritien, ja siten liikenteen määrien vertailu ei anna täysin oikeudenmukaista kuvaa siitä, mistä on kyse. Niin ja se Vaalimaan vanha valtatiehän oli täysin pas... siis verrattaen huono.
Lähetä kommentti