Pisin reitti nousevia numeroita
Tässä piti hakea pisin reitti, jossa käännytään tielle, joka on numeroltaan suurempi kuin edellinen. Nimimerkki OulaL löysi runsaat 3660 kilometriä pitkän reitin, joka alkoi Vaasasta, kävi Helsingissä, Sodankylässä, Lappeenrannassa, Ylistarossa, Jyväskylässä, Savonlinnan laitamilla ja Ilomantsissa, kunnes päättyy Lieksan Ruunaalle. Ratkaisussa on monta vekkulia seikka, josta yksi on se, että lähtö- ja päätepiste ovat lähes samalla leveysasteella: Ruunaa vain noin 36 km Vaasaa pohjoisempana.
Reitissä on sen verran paljon välipisteitä, että Google Maps rupeaa panemaan hanttiin. Siksi ratkaisu on seuraavassa esitetty kahdessa osassa: Vaasa-Ylistaro (2781 km, lyhyintä tietä 54 km) ja Ylistaro-Ruunaa.
Lintuperspektiivi
Tässä tunnistettiin paikkoja kartoista, joista oli pudonnut pois pikku juttuja kuten paikannimet. Osa kartoista on lisäksi muussa asennossa kuin karttapohjoinen ylhäällä.
Länsiväylän (Kt51) ja Kehä I:n (St101) eritasoliittymä Espoossa Keilaniemen toimistoalueen kupeessa. Risteyksen perusrakenne on jo 1960-luvulta moottoritien ensimmäisen version rakentamisen ajoilta.
Tornion kaupungin kartta kierrettynä noin 90 astetta myötäpäivään. Tehtävässä korostettiin. että kyse on Suomen kartoista. Siksi Haaparannan katuja ei näy.
Silta, pitkä silta. Suomen pisin silta Raippaluotoon Vaasan edustalla, St724.
Kyminlinnan eritasoliittymä Kotkassa. Uniikki ratkaisu, jossa kohtaavat valtatiet 7 ja 15, vanha seiskatie St170, yhdystie 3573 ja paikallinen katuverkko.
Turun keskustahan se siinä, kierrettynä noin 120 myötäpäivään. Keskellä karttaa Aurajoki ylös-alas-suunnassa
Vaajakoski, nelostien ensimmäinen taajamaan työntyminen Helsingistä lähdettyä. Pohjoinen (ja Pandan tehtaanmyymälä!) vasemmalla, eli kierretty 90 astetta vastapäivään. Tuntomerkkinä ympyrästä Jyväskylään lähtevä moottoritie, jonka ajoradat ovat etäällä toisistaan.
Suomessa on kaksi (2) moottoriteiden täydellistä X-liittymää ja kumpikin Tampereen kehätiellä. Tämä on niistä läntinen eli valtateiden 3 ja 12 Pitkäniemen liittymä Nokialla. Lisämausteena Tampereen-Nokian maantie ja rinnakkaistie Rajasalmen ylitse Pirkkalaan. Kummastakaan ei Pitkäniemessä yhteyttä moottoriteille.
Savonlinna, kierrettynä noin 135 astetta myötäpäivään. Savonlinnan kantakaupunki on saarilla ja kaupunki on laajentunut mantereelle kummallekin puolelle. Valtatie 14 kulkee keskusta-alueen pohjoista reunaa.
Moottoritie Hämeenlinnan läpi rakennettiin 1960-luvulla silloisten ismien mukaisesti. Usean korttelin mittainen rombinen liittymä on tunnusomainen, vaikka eteläisen liittymään onkin lisätty silmukkaramppi.
Tämä edustaa uudempaa tienrakennusta, mistä useat liikenneympyrät ja liittymän rakenne ovat vihje. Tätäkin on kierretty myötäpäivään. Kyse on Seinäjoen ohikulkutien pohjoispäästä Nurmossa. Valtatie 19 ja kantatie 67 kohtaavat. Tämä on "Nurmolaiset max 3 kierrosta" -liittymä, josta Teillä ja Turuilla raportoi loppuvuodesta 2016 artikkelissa Seinäjoen ohitse.
Missä olen
Missä ollaan -haasteessa taas tunnistettiin paikkoja valokuvista.
Nelostietä Petsikossa hieman Inarin ja Utsjoen kunnanrajan pohjoispuolella. Kaamasen ja Utsjoen välisen tieosuuden korkeinta kohtaa vedenjakajaseudulla, noin 280 metriä merenpinnasta. Harvoja Suomen päätiestöllä olevia puuttoman tunturiylängön ylityksiä.
Haaransillan liittymä Limingassa. Liikenneympyrässä haarautuvat Oulun moottoritie, eli nelostie pohjoiseen, nelostie ja kasitie etelän suuntaan ja vanha nelostie, nykyinen seututie 847.
Kärkisten silta seututiellä 610, Joutsan ja Korpilahden välillä. Suomen kolmanneksi pisin silta; ylittää Päijänteen. Vinoköysisilta, jossa kaksi erikorkuista pylonia.
Ennen moottoritien valmistumista Helsingin suunnasta seiskatietä Loviisaan saapuvat jännittivät, viekö tie kirkon pihaan vai ei. Juuri ennen kirkkoa se kaartaa vasemmalle.
Tampereen Spagetin eli ohikulkutien ja etelästä tulevan moottoritien ylin eli neljäs taso. Liittymässä sekä kolmostie että ysitie kääntyvät. Tampereen keskustan suuntaan vievä moottoritie on saanut numeron 3495. Ei meillä numeroilla leveillä!
Mäntyluodon ja Reposaaren välinen pengertie Porissa, seututie 269. Seudulla hienojen maisemien lisäksi hienoja saarten nimiä, kuten Oodee, Rankkuu, Lynaskeri, Fofängi ja Karlssonit.
Ylä-Kolin tie 5040 on niitä harvoja Suomen maanteitä, joissa on serpentiinimutkia.
Tämä maisema on Puumalan kirkonkylästä, jota dominoi 781 metriä pitkä Saimaan silta. Tämä kantatien 62 silta on vain muutaman metrin lyhyempi kuin Kärkisten silta.
Oulujoen seitsemän voimalaitosta ovat kaikki nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia. Alimman eli Merikosken suunnitteli Bertel Strömmer ja alueen asemakaavan Alvar Aalto. Muut kuusi ovat Aarne Ervin töitä.
Kuvassa on Muhoksen Pyhäkosken voimalaitos, joka on joen suurin ja teholtaan Suomen neljänneksi suurin vesivoimalaitos. Pudotuskorkeus on 32 metriä. Patoa pitkin kulkee maantie 8281.
Tässä on kantatien 91 itäinen päätepiste Raja-Joosepin raja-asema Inarissa. Tie jatkuu Murmanskiin 250 kilometriä.
4 kommenttia:
Kyllä oli vaikeita! En tunnistanut kartoista enkä kuvista kuin muutaman, vaikka karttojen esittämistä paikoista olen ajanut jokaisesta ja kuvistakin yhtä lukuunottamatta kaikista - tänä kesänäkin melkein puolet molemmista.
Hauska knoppi Kärkisten sillasta: Päijänteen itärannalla oleva pää on lännempänä kuin länsirannalla oleva pää.
Periaatteessa samat sanat Puumalasta, olkoonkin että "Saimaan itäranta" ja "länsiranta" eivät ole aivan yhtä itsestäänselviä ilmauksia.
Kiitoksia kiintoisasta blogista. Löysin tänne noin vuosi sitten. Tiet tupsahtivat eläkepäivien (8 vuotta sitten alkoivat) yhdeksi harrastukseksi ihan siitä syystä, että satuin olemaan nuorempana kesätöissä Keski-Suomen tiepiirissä. Elämäntyöni tein ihan muulla alalla ja kaukana kaikesta tekniikasta ja kotikaupungistani Jyväskylästä. Hyvä, että Vaajakosken liikenneympyrä ja Pandan tehtaanmyymälä oli esillä. Olin rysäyttää siinä - lähinnä ajatuksellisen - kylkikolarin nyt elokuun alussa, kun otin Pandalta lähtiessä väärän kaistan. Tarkoitus oli jatkaa etelän suuntaan, mutta Jyväskyläänhän ja ainoastaan sinne ulommainen kaista vei. Viitoitusta en syytä. Jyskän liittymä oli lisäksi remontissa, joten piti ajaa Halssilaan kääntyäkseen takaisin. Heathrowin lähtöympyröissäkin olen uinut nuorempana kuin kala vedessä, mutta pitänee skarpata. Mitenkähän monta kolaria tuo Panda on aiheuttanut.
Bonustehtävänä vielä Yleltä liikenneympyröiden tunnistuskisa: https://yle.fi/uutiset/3-11512137
Lähetä kommentti