Thisted on 1500-luvulla kaupunkioikeudet saanut pikkukaupunki pohjoisessa Tanskassa Limfjordin rannalla. Kaupungin länsi- ja pohjoispuolella parin kilometrin etäisyydellä kulkevat valtatiet 11 ja 26.
Niin sitten kävi, että keskiviikon vastaisena yönä oli seudulla liikkeellä erikoiskuljetus, joka kuljetti tuulivoimalan turbiinin osaa. Kuljetuksella oli painoa satakunta tonnia ja korkeuttakin riittämiin. Aamukahdelta kuljetus törmäsi Thorstedvej'n siltaan. Törmäys repi perävaunun irti vetovaunusta, kuljettava osa putosi tielle ja juuttui tien ja sillan kannen väliin.
Osa sillan kantavista rakenteista vaurioitui ja sillan kansi koki uutta muotoilua; raflaavampaa kuin Iittalan kipot konsanaan.
Sekä ohitustie että sillalla kulkeva pikkutie suljettiin. Paikan siivous ei ollut aivan pikku juttu. Tarvittiin raskasta kalustoa, jotta tuulimyllyn palanen saatiin irti pinteestään ja ylös tekemästään kraaterista. Klimppi vedettiin irti kolmen hinausauton voimin ja siirrettiin muualle autonosturin avulla. Sillasta piikattiin irtonaiset osat pois ja se on tällä hetkellä kohtalaisen mielenkiintoisessa asussa.
Työtä tehtiin useammassa vuorossa ja torstaina kohta puolen päivän jälkeen valtatiet saatiin avatuksi. Sillan kohtalo on vielä avoin, puretaanko vai korjataanko. Sen ylittävä tie on luonnollisesti suljettu.
Muun muassa tuulivoimaloiden komponenttien erikoiskuljetuksiin erikoistuneen kuljetusliikkeen esittämä alustava meriselitys on varsin yllättävä. Erikoiskuljetusta veti kaksi saattoautoa. Nämä eivät olleet seuranneet kuljetukselle osoitettua reittiä ja onnettomuus pääsi sattumaan. Saattoautot olivat kuljetusliikkeen alihankkijan ja nyt poliisi miettii ketä sakottaisi ja yhtiöiden vakuutusyhtiöt neuvottelevat, kuka maksaa viulut.
6 kommenttia:
Tuskinpa tuo tuulivoimalan osakaan on enää toleranssien sisällä...
Aijai. Kallis ajovirhe. Mutta ei saa moittia liikaa tanskalaisia, kyllä kotimaassakin osataan. Tammelassa, Saaren kansallispuistossa hiekoitusauto on rutannut vanhan betonikaarisillan yläpalkit alas. Noloksi haverin tekee se, että paikalla on matalasta alituksesta varoittavat helistimet. Ehkä silta vielä korjataankin, koska yksi palkki jäi onnekkaasti ehyeksi. Vähän lisää sonnivauhtia, ja kuormattu hiekoitusauto olisi vienyt mukanaan koko sillan virtaan.
Uutisoinnissa ja keskustelussa kuorma-autojen korkeusongelmista on muuan silmiinpistävä piirre: Aktiivinen osapuoli eli ne siltoihin törmäävien kuorma-autojen kuljettajat loistavat poissaolollaan. Voisikohan joku alan lehti kerätä heiltä muutaman haastattelun teemalla "kui sii ny ollenkas noin kävi"?
Yleisöä varmaan kiinnostaisi, samoin tienpitäjiä ihan niin kuin tulevaa ajatellen ja mahdollisessa ennaltaehkäisymielessä.
Eikö muuten juutinmaassa käytetä korkean kuljetuksen etusaattoautossa tökkötikkua, joka ottaa kiinni siltaan ennen kuljetusta?
Hyvin sanottu. Voi tosin olla, että ammattimiehiä voi harmittaa ja hävettää asia niin paljon, ettei puhehaluja löydy. Isommassa kuvassa aihetta olisi kuitenkin hyvä selvittää, koska sillankannethan ovat viimeaikoina rytisseet. Syitä tapahtuneeseen on varmaan monia, mutta helistimien lisäksi pahimpiin paikkoihin voisi harkita esimerkiksi puisia veräjiä.
Tämä tapaus oleellisesti poikkeaa tavanomaisista siltaan törmäämisistä, joita Teillä ja Turuillakin on kommentoinut aika ajoin. Vahinkoon nimittäin liittyy liikenteenohjaaja.
Oletettavasti Tanskassa on samansuuntainen tieliikennelaki kuin Suomessa, eli liikenteenohjaaja on sääntöhierarkian huipulla. Muut noudattavat liikenteenohjaajan käskyjä ja ohjeita.
Tapauksessa joudutaan punnitsemaan, mikä on kuljettajan vastuu tilanteessa, jossa erikoiskuljetusta johtaa liikenteenohjaaja. Voiko kuljettaja sokeasti luottaa saamiinsa ohjeisiin, milloin saa kyseenalaistaa liikenteenohjaajan, milloin pitää kyseenalaistaa liikenteenohjaaja, vai ovatko kuljettajan velvollisuudet samat kuin ilman liikenteenohjaajan läsnäoloa.
Arvatenkin tämän miettiminen saattaa olla liikaa vaadittu paikallispoliisilta ja prosessi tulee kestämään.
Lähetä kommentti